Nautitko lapsiperhe-elämästä?
Minä en oikeastaan, en tykkää mölyävistä lapsista, en siitä että joku on kokoajan (no ei nyt sentään) vaatimassa, en siitä että lapset on aina enemmän tai vähemmän pääosassa kun lapsia on enemmän kuin 1 ja aikuisilla ei ole aikaa jutella/jutellaan lapsista. En siitä ettei saa nukkua. Onneksi nauttimamme asiat on mahdollista toteuttaa yhden lapsen kanssa ja hatmrrastaa ehdin.
Mutta nauttiiko muut paljonkin tästä? Tai oma arki on ihan siedettävää mutta kun esim mökkeilimme kaveripariskunnab kanssa jolla oli kaksi lasta oli se jo tosi ankeaa. Nautin aikuiselämästä.
Kommentit (8)
Joo, mulla on esikoinen jo aikuinen, eli oli pitkään vain yksi lapsi, ja todella helppoahan se oli. Sitten tuli yllättäin kaksoset, mutta siitäkin on selvitty ihan hyvin vaikka olen ollut väsynyt, väsymys ei luultavasti edes johdu lapsista, vaan lääkärien mielestä masennuksesta ja ylipainosta. Esikoinen oli todella hyvä apu lastenhoidossa, kun muita ei ollut saatavilla. Nyt kun kaksosetkin ovat jo 5-vuotiaita, elämä on suht helppoa, ei paljonkaan sen hankalampaa kuin oli yhden lapsen kanssa. Lasten kanssa on kiva käydä kesälomareissulla kotimaassa, tulee käytyä sellaisissa paikoissa joissa ei yksin tulisi käytyä, mutta silti pääsee käymään niissäkin jotka itseä kiinnostaa.
Jos lapsia ei olisi, olisi toki hiljaisempaa ja tylsenpää ja vähemmän siivoamista. Jos kissoja ei olisi olisi helpompi lähteä reissuun. Ja jos miestä ei olisi, ei tarvisi joka päivä tehdä ruokaa. Näistä asioista huolimatta, tykkään että mulla on aviomies, tykkään että on lapsia, ja kissatkin on kivoja olemassa.
En nauti yhtään,silti mulla yksi lapsi.
Kyllä! Olen aamuihminen ja tykkään kokata. Nyt toisen lapsen vauvavuosi alkaa olla lopuillaan ja elämä helpottuu koko ajan. Maan mainioita mukuloita, kolmevuotiaan kanssa keskustellaan saunassa "henkeviä".
Ennen lapsia en olisi koskaan kuvitellut nauttivani tästä "tavallisesta" elämästä näin paljon.
Lapseni eivät kuitenkaan mölyä tai riehu. Ovat lapsia toki, mutta ei mitään älytöntä showta koko ajan.
Kyllä minäkin arkisista asioista nautin lapsen kanssa, keskustelemisesta yms. En vaan tykkää viettää aikaa muiden lapsiperheiden kanssa/lapsiperhekohteissa. Enkä tiedä kestäisinkö kahta lasta riitelyineen.
Rehellisesti, en nauti. Kaksi lasta on. Nuoremman, 2v:n uhma pahimmillaan ja odotan kovasti, että vähän kasvaisi ja pystyisi juttelemaan kaikkea. Ja touhuilemaan kaikkea yhdessä, käydä uimassa, tehdä ruokaa yms. Tai pystyyhän sitä nytkin, mutta kyllä kaikki tekeminen on 5v:n kanssa paljon helpompaa.
Kyllä mä ihan nautin. On paljon hienoja hetkiä, vaikka kyllä niitä huonojakin löytyy. Hienoa on se, kun saa tehdä yhdessä jotain kivaa, tai jakaa jonkun kokemuksen. Musta tää on ihan mielekästä elämää. On struktuuria, jota mun on aina ollut vaikea luoda elämääni (mulla on ilmeisesti jonkinlainen keskittymishäiriö), haasteita ja tekemistä.
Nyt kun toinen lapsi on vielä ihan pieni vauva, väsyttää kyllä jatkuvasti, mutta kyllä tää taas tästä.
Nautin.