Lue keskustelun säännöt.
Blääh en tule ikinä saamaan opiskelupaikkaa vaikean lukihäiriön takia
07.07.2021 |
Tai ongelma on luetun ymmärtämisen vaikeus. Ymmäerän mitä siinä kysytään mutta mietin tarkoitetaanko sillä kuitenkin jotain muuta. Jos kysymys kysytään suullisesti vähän toisin niin osaan vastata.
Kirjallisissa kokeissa en pärjää ollenkaan.
Kysymystehtävissä tarvitsen pitkän prosessointiajan että saan asiat päässäni järjestymään. En ehdi tekemään sitä valintakokeissa.
Englannin kieli on lisäksi itselleni todella haastavaa. En osaa yhtään kirjoittaa sitä. Ymmärrän perus englantia mutta en osaa vaikeampia sanastoja.
En tiedä onko valmennuksistakaan itselleni hyötyä kun en kuitenkaan ymmärrä kysymyksiä kokeissa. Enkä varmaan ymmärrä niitä valmennuksienkaan kysymyksiä jos valmennus ei tapahdu paikan päällä 😬
Diagnoosia tästä ei ole.
Add diagnoosi on mikä tuo vielä oman twistinsä tähän ongelmaan.
Olen kohta nelikymppinen nainen eli se olisi nyt tai ei koskaan jos haluan opiskelemaan toivomaani alaa jossa tiedän että olisin hyvä. Mutta haaveeksi taitaa jäädä.
Kommentit (7)
Onko siis toiveissa ammatti, jossa ei olla tekemisissä tekstien kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiseksi siihen lukihäiriötestiin. Saat kokeeseen sitten lisäaikaa. Toiseksi ei auta kuin hyväksyä asia ja alkaa elää sen mukaan. Monista apuvälineistä voi olla hyötyä, kuten niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin viivotin.
Voi helkkari, mun kaveri on erittäin kuuluisa sisutussuunnittelija ja värisokokea. Kaverilla on vaikea lukihäiriö ja pääsi lavastuksen linjalle TAIKiin aikoinaan (10 hakee, 4 pääsee) ja tekee niitä hommia nykyään. Että ei tuollaiset ole edes hidaste kun se oma juttu löytyy.
Mistä alasta haaveilet? Moniin hommiin on erilaisia polkuja. Esim. oppisopimus ammattikoulussa, muuntokoulutukset ja polkuopinnot korkea-asteella.
Ammatinvalintapsykologin tai neuropsykologin tutkimuksissa tai ammatillisessä kuntoutusselvityksessä voidaan tutkia mille aloille olisit soveltuva.
Nyt lopeta ensin tuon itsesi vähättelyn ja alisuoriutumisen. Mäkin tuhrasin elämästäni liian pitkä ajan sille, että minusta ei ole oikein mihinkään. Näin mulle uskoteltiin lapsena ja äidillenikin maalailtiin mielikuvia, että minusta ei kannata odottaa liikoja. Minullakin on nepsy-diagnoosi. Olin ns keskivaikeatapaus. Olin ujo ja usein oudoksi sanottiin. Mutta jossain vaiheessa tajusin, että olen silti ihan älykäs ja jos olen ahkera, niin pärjään kyllä. Valmistuin sitten lukiosta pitkän kamppailun jälkeen, sitten luinkin hyvin arvosanoin ensin ammattitutkinnon ja myöhemmin amk-tutkinnon, nyt opiskelen yamk:ssa ja aloittelen uutta vakityötäni. Hyvin pyyhkii ja nyt olenkin esim. sisaruksistani koulutetuin, vaikka oletus olikin päinvastainen. Tarvitset ap vain paljon uskoa itseesi. Se on ehkä kurjinta, että meille, joilla on neurologisia haasteita uskotellaan vähän rivien välistä, että meidän ei kannata liikoja kuvitella itsestämme, vaikka se ei ole totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on add. Näkyy "laiskuutena". En siis koskaan saa itseäni käyntiin. Olen jo yli 30, enkä ole vieläkään ymmärtänyt mitä koulussa tehdään. Olin 9 oppilas ja jotenkin tuurilla ja vaistolla oon selvinnyt. Työelämässä sama juttu, toimin vaistonvaraisesti.
En ole ikinä ymmärtänyt opiskelua. Sit kun mikään ei jää päähän.
Tuletpas. Mä tunnen kieltenopiskelijan jolla on luki-fakin'-häiriö!