miten saada nuori lopettamaan nuuskan käyttö?
Rahat otin heti pois tililtä, kun asia selvisi ja rahaa en anna. Nuorella rippirahoja itsellään eli niiden turvin pystyy "harrastustaan" valitettavasti jatkamaan. Mitä muuta voin tehdä?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Tehkääpä tämä testi nuorillenne:
– Nuuskaamisen havaitsee jo kahden viikon käytön jälkeen. Kun pyytää kääntämään huulen ylösalaisin, alla on nuuskapussin kokoinen kohta, jossa iho on vaaleaa ja kurttuista. Se näyttää samalta kuin sormet liottuaan pitkään vedessä, Niskanen neuvoo.
Tuo pätee vain jos sen pussin laittaa aina samaan kohtaan. Nuori voi käyttää joka päivä, mutta vaihdella pussien kohtia niin ei tule nuuskalle mentävää reikää.
Näin, panet nuuskaa huuleesi ja mennet selittämään hänen kavereilleen, että "opetin Alekhin käyttämään nuuhskaa".
Oli miten oli, nuuskan myyminen on Suomessa laitonta myös täysi-ikäisille, alaikäisistä puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle vanhempani pitivät jälleen saarnan nuuskaamisen vaaroista ja siitä kuinka olen aivan liian nuori sellaista käyttämään. Lisäksi se on kuvottava tapa ja mitä nyt tututkin ajattelee jos näkevät. Muuten hyvä, mutta nuuskat eivät olleet minun vaan 33-vuotiaan aviomieheni. Itse olen 31-vuotias.
Ei, vanhempani eivät käy meillä usein enkä näe tarvetta lisätä kerran vuodessa tapahtuvaa vierailua.
Vinkkini on se, puutu jämäkästi mutta älä loukkaa lapsen yksityisyyttä. Meillä vanhempani kuulivat minun ollessa yläasteella että vanhemmat oppilaat olivat jääneet kiinni tupakanpoltosta. Sen jälkeen huoneeni ratsattiin säännöllisen epäsäännöllisesti, kynttilöiden sytyttämiseen tarkoitetut tulitikut johtivat tuntien huutoon ja jokainen henkilökohtainen tavarani käytiin läpi. Ei, en polttanut. Käyttäydyttiin kuitenkin niin kuin polttaisin, eli rahahanat kiinni, arestia ja mielivaltaista yksityisyyden loukkaamista. Keskustelisin lapsen kanssa asiallisesti, sen sijaan että vedetään överit, pyydetään näyttämään ylähuulta ja ratsataan huoneita. Kun sen vetää tarpeeksi pitkälle, ei lapsi luota teihin enää koskaan. En minäkään vanhempiini.
Hienoa, ettet polta tai nuuskaa. Varmaan vanhempasi ovat ylireagoineet, mutta sinun parastasi he ovat ajatelleet. Ei kai jostain viidentoista vuoden takaisista asioista kannata enää vihainen olla. Eivät he ainakaan kertomasi mukaan sinua ole pahoinpidelleet ym. muuta yhtä vakavaa.
Niin, ja voihan ne kynttilöiden sytyttämiseen tarkoitetut tulitikut säilyttää esim. olohuoneessa tai keittiössä, vaikka kynttilät nuoren omassa huoneessa olisivatkin. Tällöin harvemmin tulee epäselvyyksiä, mihin tulitikkuja tarvitaan.
kyl tosi moni nuuskaa yläasteel
ja tää ei oo mikään provo
niitten porukat ja opet ei vaan tiiä siitä
vielä
aikuiset ei vaa tiiä miten laajalle levinnyt tää ongelma on
joten
HERÄTKÄÄ
Parempi se on yrittää jotenkin puuttua, vaikka ainakin asiallisesti keskustelemalla ja nuuskaamisen haitoista kertomalla, kuin olla tekemättä mitään. Mitä varhaisemmassa vaiheessa puuttuminen tapahtuu, sitä helpompaa se on. Tärkeintä on tietenkin nuoren oma motivaatio lopettaa nuuskaaminen. Vielä parempi olisi, ettei hän koskaan sitä edes kokeilisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle vanhempani pitivät jälleen saarnan nuuskaamisen vaaroista ja siitä kuinka olen aivan liian nuori sellaista käyttämään. Lisäksi se on kuvottava tapa ja mitä nyt tututkin ajattelee jos näkevät. Muuten hyvä, mutta nuuskat eivät olleet minun vaan 33-vuotiaan aviomieheni. Itse olen 31-vuotias.
Ei, vanhempani eivät käy meillä usein enkä näe tarvetta lisätä kerran vuodessa tapahtuvaa vierailua.
Vinkkini on se, puutu jämäkästi mutta älä loukkaa lapsen yksityisyyttä. Meillä vanhempani kuulivat minun ollessa yläasteella että vanhemmat oppilaat olivat jääneet kiinni tupakanpoltosta. Sen jälkeen huoneeni ratsattiin säännöllisen epäsäännöllisesti, kynttilöiden sytyttämiseen tarkoitetut tulitikut johtivat tuntien huutoon ja jokainen henkilökohtainen tavarani käytiin läpi. Ei, en polttanut. Käyttäydyttiin kuitenkin niin kuin polttaisin, eli rahahanat kiinni, arestia ja mielivaltaista yksityisyyden loukkaamista. Keskustelisin lapsen kanssa asiallisesti, sen sijaan että vedetään överit, pyydetään näyttämään ylähuulta ja ratsataan huoneita. Kun sen vetää tarpeeksi pitkälle, ei lapsi luota teihin enää koskaan. En minäkään vanhempiini.
Hienoa, ettet polta tai nuuskaa. Varmaan vanhempasi ovat ylireagoineet, mutta sinun parastasi he ovat ajatelleet. Ei kai jostain viidentoista vuoden takaisista asioista kannata enää vihainen olla. Eivät he ainakaan kertomasi mukaan sinua ole pahoinpidelleet ym. muuta yhtä vakavaa.
Kgb teki myös kaiken vain varmuuden vuoksi.
Tärkeämpäähän se selvästi alaikäisen lapsen täydellinen yksityisyys on... Pienempi paha on lapsen terveyden pilaaminen mahdollisesti loppuelämäksi...
Vierailija kirjoitti:
Tärkeämpäähän se selvästi alaikäisen lapsen täydellinen yksityisyys on... Pienempi paha on lapsen terveyden pilaaminen mahdollisesti loppuelämäksi...
Parempi tutkia nimettömien vihjeiden perusteella asuntoja läpikotaisin, koska muuten kaikki kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle vanhempani pitivät jälleen saarnan nuuskaamisen vaaroista ja siitä kuinka olen aivan liian nuori sellaista käyttämään. Lisäksi se on kuvottava tapa ja mitä nyt tututkin ajattelee jos näkevät. Muuten hyvä, mutta nuuskat eivät olleet minun vaan 33-vuotiaan aviomieheni. Itse olen 31-vuotias.
Ei, vanhempani eivät käy meillä usein enkä näe tarvetta lisätä kerran vuodessa tapahtuvaa vierailua.
Vinkkini on se, puutu jämäkästi mutta älä loukkaa lapsen yksityisyyttä. Meillä vanhempani kuulivat minun ollessa yläasteella että vanhemmat oppilaat olivat jääneet kiinni tupakanpoltosta. Sen jälkeen huoneeni ratsattiin säännöllisen epäsäännöllisesti, kynttilöiden sytyttämiseen tarkoitetut tulitikut johtivat tuntien huutoon ja jokainen henkilökohtainen tavarani käytiin läpi. Ei, en polttanut. Käyttäydyttiin kuitenkin niin kuin polttaisin, eli rahahanat kiinni, arestia ja mielivaltaista yksityisyyden loukkaamista. Keskustelisin lapsen kanssa asiallisesti, sen sijaan että vedetään överit, pyydetään näyttämään ylähuulta ja ratsataan huoneita. Kun sen vetää tarpeeksi pitkälle, ei lapsi luota teihin enää koskaan. En minäkään vanhempiini.
Hienoa, ettet polta tai nuuskaa. Varmaan vanhempasi ovat ylireagoineet, mutta sinun parastasi he ovat ajatelleet. Ei kai jostain viidentoista vuoden takaisista asioista kannata enää vihainen olla. Eivät he ainakaan kertomasi mukaan sinua ole pahoinpidelleet ym. muuta yhtä vakavaa.
Ei käyty fyysisesti käsiksi kuin ihan lapsena tukistamalla ja läpsimällä. Mutta kuitenkin se loukkasi ettei yksityisyyttäni kunnioitettu lainkaan. Huoneesta lähti ovi milloin mistäkin syystä, päiväkirjat luettiin, huone pengottiin jokaista nurkkaa myöten ja vanhempani tekivät kaikki valinnat. Se jatkuisi edelleen jos näkisin heitä useammin. Täälläkin availlaan kaappeja, tutkitaan paikkoja, pakastinta tutkiessa löytyi ne nuuskat. Se epäluottamus ja yksityisyyden puute oikeasti satutti ja loukkasi, sitä se tekisi edelleen.
Olin kiltti kympintyttö, kun en ollut koulussa olin joko soittotunneilla tai kotona. Mitään syytä epäluottamukseen ei ollut, vain vanhempieni pakonomainen tarve kontrolloida ja epäillä jokaista sanaani. Se jatkuisi vielä tänäkin päivänä, siksi olen nähnyt parhaaksi ettei olla läheisissä väleissä. Mistään emme joka tapauksessa pysty puhumaan, se luottamus meni viimeistään niiden päiväkirjojen ja kirjekaverini kirjeiden lukemisen myötä. Ei kireä kontrolli ole ainoa oikea tapa kasvattaa lasta, joskus se vie lasta kauemmaksi vanhemmistaan. Syyllistämisen ja tiukan kontrollin sijaan voi olla jämäkkä, mutta kuitenkin nuoren tukena. Valmiina keskustelemaan ja auttamaan. Jos ei hädän hetkellä voi luottaa vanhempiinsa, on vielä alaikäisenä todella yksin. Silloin isotkin asiat jäävät vain lapsen kannettavaksi. Se ei liene kuin harvempien vanhempien toive.
Ja niin, niitä tulitikkuja ei säilytetty olohuoneessa koska siellä ei ollut kynttilöitä. Vanhempani ostivat ne minulle jotta voin polttaa niitä kynttilöitä omassa huoneessani. Kuitenkin lopulta tätäkin käytettiin aseena minua vastaan, ihan vain koska ison koulun yksittäiset minulle tuntemattomat ja pari vuotta vanhemmat oppilaat olivat käyttäneet alkoholia. Auta armias jos itse olisin joskus alaikäisenä kokeillut ja vaikka joutunut ongelmiin. En olisi voinut mokattuani kertoa vanhemmille, vaan olisin selvinnyt yksin ja ties miten siinäkin olisi käynyt.
Omien lastenk kanssa aion olla jämäkkä, selkein säännöin joista pidetään kiinni. Kuitenkin kunnioittaen sitä että he ovat erillisiä yksilöitä, vaikka minä olenkin heistä vastuussa. Se ei kuitenkaan oikeuta rajuun yksityisyyden loukkaamiseen. Lisäksi haluan tehdä selväksi, että vaikka mitä tyhmää tekee tai kokeilee, kotiin voi aina tulla ja aina voi soittaa jos tarvitsee apua. En halua lapseni vaikka kokeilevan alkoholia ja sammuvan lumihankeen tai lievempänä esimerkkinä käyttävän nuuskaa salaa peläten reaktiota ilman että siitä voidaan puhua, tehdä kielteinen kanta erittäin selväksi ja auttaa lopettamaan.
Tärkeintä on oma motivaatio lopettaa. Jotta motivaatio saadaan syntymään, täytyy nuuskaajalla olla riittävästi tietoa siitä, miksi nuuska on haitallista terveydelle. Kannatan asiallista ja rauhallista keskustelua ensisijaisesti.
Päihdeasioista kannattaa keskustella jo pienen lapsen kanssa, tietenkin lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Kyllä! Yllättävän monet aloittavat tänä päivänä päihdekokeilut ala-asteen loppupuolella, jopa 10-vuotiaina (tunnen tällaisia nuoria). Kokeiluista ei ole pitkä matka päivittäiseen käyttöön. Tällainen on yleistä varsinkin heillä, joilla on tuossa iässä vanhempia kavereita. Nuorempi yrittää päästä vanhempien lasten / nuorten porukkaan tekemällä "hurjia ja jänniä juttuja", esim. nuuskaamalla. Nuuskan käyttö on suhteellisen helppoa salata.
Nykyään jo esikouluikäiset saavat tietoa päihteistä älypuhelintensa ja tablettiensa nettiyhteyden avulla. Melko monet esikoululaiset osaavat lukea, mutta kuinka monelle heistä on kehittynyt hyvä medialukutaito? Miten moni 6-vuotias osaa olla lähdekriittinen? Vaikka omalla lapsella ei pienenä olisi valvomatonta pääsyä nettiin, monilla hänen kavereillaan voi sellainen mahdollisuus olla.
Minulle vanhempani pitivät jälleen saarnan nuuskaamisen vaaroista ja siitä kuinka olen aivan liian nuori sellaista käyttämään. Lisäksi se on kuvottava tapa ja mitä nyt tututkin ajattelee jos näkevät. Muuten hyvä, mutta nuuskat eivät olleet minun vaan 33-vuotiaan aviomieheni. Itse olen 31-vuotias.
Ei, vanhempani eivät käy meillä usein enkä näe tarvetta lisätä kerran vuodessa tapahtuvaa vierailua.
Vinkkini on se, puutu jämäkästi mutta älä loukkaa lapsen yksityisyyttä. Meillä vanhempani kuulivat minun ollessa yläasteella että vanhemmat oppilaat olivat jääneet kiinni tupakanpoltosta. Sen jälkeen huoneeni ratsattiin säännöllisen epäsäännöllisesti, kynttilöiden sytyttämiseen tarkoitetut tulitikut johtivat tuntien huutoon ja jokainen henkilökohtainen tavarani käytiin läpi. Ei, en polttanut. Käyttäydyttiin kuitenkin niin kuin polttaisin, eli rahahanat kiinni, arestia ja mielivaltaista yksityisyyden loukkaamista. Keskustelisin lapsen kanssa asiallisesti, sen sijaan että vedetään överit, pyydetään näyttämään ylähuulta ja ratsataan huoneita. Kun sen vetää tarpeeksi pitkälle, ei lapsi luota teihin enää koskaan. En minäkään vanhempiini.