Vertaistukea, jotka kokeneet arjen kolmen pienen lapsen
kanssa? Kaikki lähteminen, tekeminen, miksi kaikki on niin vaikeaa! Yritin tätä selittää just lapsettomalle kaverille mutta ei tätä voi edes selittää! Parhaimpina päivinäkin, parhaatkin suunnitelmat, vesittyy milloin mihinkin. Rannalla käynti, kaupassa käynti, oikeastaan mikä tahansa reissu, yleensä aina monta katastrofia. Ja yleensä jo lähtötilanteessa mutta varsinkin reissun päällä. Tai no, tulee tehtyä asioita mutta se on jotenkin niin kuluttavaa miten paljon pieneenkin tekemiseen liittyy vaikeuksia. Jollain tulee kriittisellä hetkellä pissahätä, kakkahätä, joku saa uhmakohtauksen, jotkut riitelee, joku kaatuu, jollain on nälkä, joku itkee, joku karkaa.. puuh. Olen todennut että helpointa on olla kotona, mutta onko sekään elämää.
Kommentit (11)
En halua valittaa, enkä valita, ymmärsit väärin aloitukseni. Saisin piristystä vertaistuesta :-)
ap
Minkä ikäinen on nuorin? Siitä riippuu kaikki. Meillä nuorin oli 3,5 v ja kulkeminen kohtuu helppoa. Sitten tuli vielä se 4.ja johan alkoi taas olla ylläkuvattua. Ihan hirveetä. En suostu enää lähtemään mihinkään pidemmälle yksin lasten kanssa kun vauva sitoo niin hirveästi
Voi, mä niin muistan tuon tunteen, vaikka lapseni ovat jo isompia! Missään ei voi vaan piipahtaa, kun jo pelkkään lähtöön menee puolisen tuntia, muutaman sadan metrin kävelyyn menee vartti, kun jokainen vuorollaan pysähtelee katsomaan jotain, hyppelehtii, kiipeilee ja kommentoi. Tälläistä se on kyllä edelleenkin, mutta mun tarvitsee vain odottaa ja komentaa, ei tarvitse pyyhkiä pyllyjä, autella kenkiä tms.
Hankala antaa vertaistukea, koska en kykene samaistumaan tilanteeseen. Meillä nuorin on 8kk ja isommat 3v ja 5v eikä meillä ole tuollaisia ongelmia. Porukka on näin kesällä 10 minuutissa valmis (siistit vaatteet, siistit hiukset, lähtöpissitys ja autoon)
Ei se mitään seiska, hyvä että edes yritit antaa vertaistukea.. not! Kiva tulla kääntään veistä haavassa.
Adoptoi lapset pois, elämä ilman lapsia on elämää. Elämä lasten kanssa on helvettiä.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 15:04"]
Ei se mitään seiska, hyvä että edes yritit antaa vertaistukea.. not! Kiva tulla kääntään veistä haavassa.
[/quote]
Olisi kiva tietää, miksi teillä on noin. Miksi jollain on lähtöhetkellä nälkä tai pissahätä, kun loogisesti ensin varmistetaan, että kaikki on syöneet, käyneet vessassa jne. eikä kukaan ole rättiväsynyt (päiväunet jääneet väliin tms.) ja sitten lähdetään. Miten ap on saattanut itsensä tilanteeseensa?
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 14:16"]
Minkä ikäinen on nuorin? Siitä riippuu kaikki. Meillä nuorin oli 3,5 v ja kulkeminen kohtuu helppoa. Sitten tuli vielä se 4.ja johan alkoi taas olla ylläkuvattua. Ihan hirveetä. En suostu enää lähtemään mihinkään pidemmälle yksin lasten kanssa kun vauva sitoo niin hirveästi
[/quote]
Saisinko tiedustella, miksi ihmeessä teette lisää lapsia, jos edellistenkin kanssa on hankalaa?
t. kahden äiti, jonka ei tulisi mieleenkään tehdä kolmatta, kahdesta vielä kaksi aikuista selviytyy jotenkin (ja nuorempi lapsi on nyt 3 v eli eivät edes vauvoja enää)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 15:09"]
Adoptoi lapset pois, elämä ilman lapsia on elämää. Elämä lasten kanssa on helvettiä.
[/quote]
Pistäkää joku tämä viesti muistiin niitä velakeskusteluja varten, joissa joku väittää, etteivät velat esitä ylläolevan kaltaisia väitteitä lapsielämän kamaluudesta.
Oma moka.