Mitä ihmiset sanoo kysyttäessä lastensa lukumäärää, jos joku tai useampi lapsistaan on kuollut?

Ei se lapsimlakkaisi olemasta mun lapsi jos kuolisi. Tottakai laskisin kaikki lapset mukaan.

Ainoa lapseni on kuollut. Joko kerron hänestä tai sitten sanon ettei ole lapsia. Riippuu vähän kenen kanssa asia tulee puheeksi.

Yleensä sanon että lapsia on neljä. Jos joku esittää jatkokysymyksiä niin kerron kätkytkuolemasta ihan avoimesti. Keskenmenoja en laske lapsikseni, vain syntyneet.

Kerran kuulin kun yksi ihminen kysyi tutulta naiselta, että kuinka monta lasta tällä on.  Tämä nainen vastasi, että kuusi, joista yksi on taivaassa.

Minusta se oli nätisti sanottu.  Tietysti nyt nämä, joille kaikki hengellisyys on pahasta, voi keksiä jonkun muun sanan tai sanonnan.  Vaikka että "yksi on jo pois mennyt" tmv.  Tai miksei voi sanoa suoraan, että kuollut.

Kyllä minä laskisin kaikki lapset mukaan.

Jotkut ei halua vihjata sanallakaan kuolleesta lapsestaan.  Ymmärrän senkin.

Tässäpä hyvä esimerkki taas siitä, että parempi on olla kyselemättä vieraampien ihmisten yksityisasioita.

Se lapsi on ollut olemassa, ja kyseinen ihminen on ollut hänen vanhempansa, joten totta kai lapsi lasketaan mukaan. Eri asia haluaako jokaiselle kyselijälle kertoa asiasta, mutta varmaan suurin osa kertoo syntyneiden lasten lukumäärän riippumatta siitä ovatko kaikki enää elossa.

Sanoisin, että on ollut kolme lasta, mutta yksi on kuollut. Tai sitten sanoisin vain, että on kaksi. Riippuen siitä, kumpi on oleellista tietää ko. tilanteessa.

Tiedän omaishoitaja äidin , jonka kaksi lasta on kuollut toiseksi vanhin ja vanhin, Vakavaan sairauteen kumpikin , se vanhin kerkesi olla rekkakuskinakin hommata itselleen ammatin kun vakava sairaus vei ja sanoo äiti hänellä neljä Aikuista poikaa ( on siis laskenut kuolleetkin lapsensa.)

🧡

Siskolta kuoli lapsi, hän sanoo tuntemattomille, että kahdeksan lasta. Ei kuulemma jaksa niitä voivotteluja ja hyysäämistä. Tutummille kertoo jo, että viisi lasta kotona, kolme maailmalla ja yksi enkelilapsi.