Minua petettiin 1. kerran elämässäni

Tuliko kumppanisi itse kertomaan? Onko katuvainen vai ylpeileekö asialla?

Osanottoni anyway, paskoja ihmisiä maailmaan mahtuu.

Kertoi itse. Katuvana.

Vihaan niin syvästi häntä että voisin kuolla.

Nussimansa nainen oli minua 10 vuotta nuorempi.

Kannattaa jutella. Ei tehdä suuria päätöksiä heti. Lukea asiasta vaikka googlettamalla, se ainakin auttoi minua.

Mulla oli sama tilanne 4kk sitten. Tuli kotiin, kertoi heti. Katuu aidosti, itkee ja yrittää tosissaan paikata tilannetta. Olen antanut anteeksi, uskoisin. Jatkettiin. Aluksi oli samat olotilat, nyt jo helpompaa vaikka välillä itkettää. Suhde on kuitenkin parempi, rehellisempi ja keskustelevampi. Mies käy terapiassa, masennusdiagnoosin sai tapauksen jälkeen. Kävin itsekin kerran juttelemassa ja sain tukea siihen, ettei jatkaminen ollut huono ajatus. Ymmärrän syyt jotenkuten ja tiedän, että vikaa ei ollut vain hänessä. Pettäminen on usein itsensä hakemista väärällä tavalla ja olen näin keittiöpsykologina lukenut ja miettinyt syitä ja suhdettamme.

Kuulostan ehkä idiootilta kun päätin jatkaa henkilön kanssa joka satutti noin paljon. Olen kuitenkin kuulostellut tunteitani monelta eri kantilta ja tullut tähän päätökseen. Ajatus erosta tuntuu tuhat kertaa pahemmalta. Tunnen itseni jopa vahvaksi välillä kun pystyn antamaan anteeksi ja rakastamaan. Taistellen eteenpäin.

Tuskin olisi pettänyt jos suhteenne olisi ollut kunnossa. Kertoi vielä itse joten oli rehellinen sinulle loppuunasti. Sama ihminen hän on mutta teki virheen(katui).

Minä en pysty antamaan anteeksi. Seksi oli ainut asia joka tässä oli hyvää ja täydellistä. Nyt se on pilalla joten kaikki on pilalla. Mitä muuta ajattelisin seksistä kuin että hän on ollut jonkun muun pillussa? Muu arki oli riitelyä ja vaikeaa, silti jonkinlainen riippuvuussuhde. On ehkä hyväkin että pääsen tästä irti. Olen vain niin saatanan rikki. Hajonnut. Loppu. Paskana.

tuskin teidän liitto olisi muutenkaan kasassa pysynyt. pelkkä seksi ei pitkälle kanna.

Minusta kuulostaa siltä, että on ihan hyvä että pääsit suhteesta eroon. Varsinkin kun takana on "vasta" kolme vuotta ja jos meno on jo tuollaista.... yleensähän ensimmäisinä vuosina kohdellaan ihmistä hyvin, jonka jälkeen sitten alkaa alamäki.

Kannattaa muistaa, että vaikka tuntuisi kuinka kamalalta, siihen tunteeseen ei kuole. Siis se tunne on oman pään ja kropan aikaansaannosta, ja se lievittyy hetki hetkeltä, kunhan sen pahimmaan yli vain pääsee. Kannattaa keskittyä asioihin jotka tuntuvat hyvältä: ihan vaikka joku herkkuruoka, löhöäminen sohvalla, kävely luonnossa..... mitä vaan pientä ja helppoa, joka vähän lievittää pahinta ahdistusta. Kavereihin kannattaa olla yhteydessä, ja perheeseen, ja kyläillä jos yksinolo ahdistaa.

Elämässä tapahtuu hyviä ja huonoja asioita. Usein ne huonot jutut ovat yllättäen ne, joista oppii eniten vaikka se tekeekin kipeää.

Nyt sit harrastamaan irtosuhteita kaikkien ihmisten kanssa jotka rakastaa sinua yhden yön. Kyllä tuosta irtoaa vielä hyvä panosuhde, miehellä on kuitenkin tunteita sinua kohtaan.

Parempi että kävi nyt noin, kuin että myöhemmin. Selvästi teidän suhde ei ole ollut niin hyvä, että sitä kannattaisi alkaa nyt paikkailemaan. 

Ei välttämätä auta nyt ensiavuksi, mutta parempi että kävin näin kun olette vielä lapsettomia ja seurustelleet vain sen kolme vuotta. Kymmenen vuotta ja lasten kanssa, niin todennäköisesti sortuisit yrittämään paikkailla huonoa suhdetta -jonka ainoa hyvä puoli ovat suuret tunteet ja seksi. Elämä kuitenkin on pääsääntöisesti ihan tavallista arkea. Kuten joku myös sanoikin, niin yleensä ne ekat vuodet ovat niitä helpompia, mieti millaista elämänne olisi ollut vaikka viiden vuoden päästä. 

Jos kyseessä oli riippuuvuussuhde, niin pettäminen oli onni onnettomuudessa. Et välttämättä olisi muuten saanut aikaiseksi erottua muuten huonosta suhteesta. Keksi itsellesi nyt paljon tekemistä, vedä ystävien kanssa kalsarikännit, ostele uusia vaatteita ja meikkejä,kuntoile. Kun pahin  on mennyt ohi, niin ala keskittyä vain itseesi -mitä elämältä ja ihmissuhteiltasi haluat. Koko maailma on nyt auki edessäsi.

Jatkakaa vaan seksin merkeissä.

Ps: Eroseksi on sanoinkuvaamattoman ihanaa. Mukana vihaa, himoa, haikeutta...

Yhden exäni kanssa harrastin parhainta seksiä eroprosessin loppuvaiheessa, kuin mitä suhteen aikana ;)

Kuuloostaa kieroutuneelta, mutta näin se vain oli!