Tunnistaako kissa nimensä?

Kissat tunnistavat kyllä nimensä, mutta eivät reagoi siihen, jos ei satu huvittamaan. Usein voi tuijotuksesta päätellä, että kissaa kiinnostaa tulla luokse kutsusta saman verran kuin kilo kakkaa kiinnostaa keskivertoihmistä.

Kyllä tunnistavat, ja esim. mun vanhempi ragdoll-rotuinen kissani tulee luokse nimeltä kutsuttaessa.

Tulee heti nimeältä kutsuttaessa

Ja aina sanoo jotakin mjauta niinkuin kysyisi”

Tässä Olen mitä asiaa?”😌

Kyllä tunnistaa. Päästää aina samalla kurisevan äänen, kun ryntää paikalle.

Omani tunnistaa. Joskus olen testannut lausumalla sille satunnaisia sanoja ja sitten kissan nimen samalla äänenpainolla. Kissa heilauttaa häntäänsä tai raottaa silmiään kun kuulee nimensä. Osaa tulla myös paikalle kutsumalla.

Totta kai. Ja osaavat muuten jotkut kissat puhuakkin. Ja ovat paljon fiksumpia kuin luuliskaan.

Kyllä tunnisti ja reagoi myös hellittelynimiinsä siristelemällä silmiään, kurisemalla, naukumalla ja kehräämällä. Ikävä on Roopea eli Ropsua eli Popsia eli Poopea...

Meidän kissa heiluttaa häntäänsä kun kuulee oman nimensä. 

Vierailija kirjoitti:

Tulee heti nimeältä kutsuttaessa

Ja aina sanoo jotakin mjauta niinkuin kysyisi”

Tässä Olen mitä asiaa?”😌

Voi ihana 😼❤

Minkähän sortin hiihtäjiä ne kissatutkijatkin on kun selittää aina että ei kissa osaa sitä ja tätä, ja meidän kissa kyllä osaa vaikka mitä.

Tunnistaa, tunnistaa keksityn lempinimen, tunnistaa äänensävyni kun puhun kissalle vaikka en sano nimeä, tulee luokse kun pyydän.

Tietää koska lopetan kotitoimistolla työt ja tulee odottamaan ja puskemaan. Tulee sohvalle viereen istumaan ja hellästi kuopii reittäni kun haluaa keittiössä ruokaa jne jne jne on viisas kissa.

Tunnistaa mutta on niin omahyväinen ettei tule luokse. Entinen kissa tuli aina luokse kun mainitsi nimen, tätä taas ei voisi vähempää kiinnostaa.

Kyllä, ja juoksee häntä pystyssä lautaselleen. :)

Kissat kyllä tunnistaa, kun niille puhutaan ja tunnistavat äänen muutenkin. Minulla ei ole kissaa, mutta vanhempien naapurin sittemmin jo edesmenneen katin kanssa meille kehittyi vuosien rapsuttelun saatossa niin hyvä ystävyys, että aina kun olin vanhempien luona kylässä ja katti kuuli ulkoa ääneni, tuli ikkunan alle maukumaan. Menin sitten aina rapsuttamaan, kun kuulin kissan kutsuvan :D

Tämäkään kissa ei muuten alkujaan maukunut. Alkoivat kaverinsa kanssa maukua minulle, kun minä mau'uin aina niille yrittäessäni päästä silittelemään. Kattikaverista aika jätti paljon aikaisemmin ja tämän toisen kanssa ystävystyttiin.

Myöhemmin kattikin totteli kutsua ja kipitti luokse ihan vain kyykistymällä ja sanomalla "tule". Ei tarvinnut kissitellä, eikä maukua. Edes vanhempien koira ei jaksanut enää pelottaa, kun oli siinä vaiheessa jo niin vanha runtti, että seuraavana kesänä ko. kissaa ei enää ollut.

Vieläkin ikävä, eikä ollut edes oma kissa :D Näin jopa ennen katin kuolemaa unta siitä, että kattiparka kuolee yksin jossain, kun omistajat ei välitä, että minä olisin kyllä rapsuttanut "kuolinvuoteellakin".