Rehellisesti: voiko (vastavalmistunut) 35-vuotias aineenope saada töitä, jos ei ole lainkaan minkäänlaista työkokemusta nuoruuden kesätöitä lukuunottamatta?
Tyttärellä tämä tilanne. Valmistuu ensi vuonna aineenopettajaksi 35-vuotiaana.
On sairastellut hyvin vakavasti ja on siksi ollut kyvytön opiskelemaan täyspäiväisesti tai tekemään töitä. Opiskeli hyvin, hyvin hitaasti. CV on aivan tyhjä, eikä pikkuisia kesätöitä varmaan kannata mainitakaan, vaan suosiolla jättää tyhjät rivit, ettei näytä… ”koomiselta”. Tai en tiedä, ansioluettelon täyttäminen ei ollut nyt se varsinainen kysymykseni.
Tyttö kipuilee, ettei ”varmasti” koskaan pääse töihin, vaikka on niin kovasti yrittänyt ja ensi vuonna se näillä näkymin tutkintotodistuksella palkitaan. Haki lisäaikaa kerran, ja nyt näyttää ihan hyvältä. Tyttö siis valmistunee, pidän peukkuja, mutta kannattaako edes yrittää survoa tyttöön toivoa, että joskus työllistyy?
Olen siis tietoinen, että yhtä aineenopettajan paikkaa varten on sata hakijaa. Mutta ehkä joltain pieneltä paikkakunnalta? Tyttö ei ole paikkakuntaan sidottu.
Kiitos
Kommentit (22)
Riippuu pitkälti aineesta. Matematiikkaan saattaisi hyvinkin työllistyä, äidinkieli ja yhteiskunnalliset aineet ovat paljon vaikeampia.
Voi ehdottomasti saada, jos on valmis muuttamaan mille tahansa paikkakunnalle. Pohjoisessa esim. voi olla hyvin paikkoja tarjolla.
Kevään haut saattavat olla haasteellisempia, koska niissä on usein useita hakijoita, mutta kannattaa kärkkyä elokuussa koulun alettua paikkoja, joihin joku jättää tulematta saatuaan paremman paikan. Tai lukuvuoden aikana syystä tai toisesta avautuvia paikkoja. Olen itse aineenopettaja pieneltä paikkakunnalta, joten tiedän. Tsemppiä työnhakuun!
Sijaisuuksia pohjoisen pikkupaikkakunnilta aluksi kannattaa katsoa.
auts! aika pahalta kuullostaa. no voittaahan ne jotkut lotossakin.
en tiedä...oppimateriaalien laatiaksi? aineen nettikurssinvetäjäksi?
Ellei hae opettajaksi, kannattaa mainita pienetkin työt. Pystyykö saamaan tänä kesänä mitään työtä?
Ihan varmasti on töitä jos jaksaa alussa tehdä lyhyitäkin sijaisuuksia ja liikkua niiden perässä pitkin Suomea. Opinnoissa ja varsinkin opeharkoissa pärjäämällä saa töitä, ei pitkällä listalla mansikanpoimintaa CV:ssä.
Jos on valmis lähtemään aina vuodeksi kerrallaan pienille paikkakunnille työkokemusta keräämään, työllistyminen on ihan mahdollista. Yksi tuttuni pääsi pienellä paikkakunnalla opettamaan kieliä, ihan vaan koska oli sentään jonkin kielen maisteri, hänellä ei siis ollut mitään kokemusta opettamisesta (eikä ollut yliopistossa edes opiskellut näitä opettamiaan kieliä).
Vierailija kirjoitti:
auts! aika pahalta kuullostaa. no voittaahan ne jotkut lotossakin.
en tiedä...oppimateriaalien laatiaksi? aineen nettikurssinvetäjäksi?
No näissä hommissa kyllä opetuskokemus on aikalailla välttämätöntä.
Kyllä saa töitä! Täällä Helsingissä on jopa päässeet sellaiset jotka ei edes opettajia ammatiltaan.
Miksi ei opiskeluaikana pieniäkään sijaisuuksia? Niitähän tekee välivuoden ylioppilaatkin.
Mulla nyt pisti silään toi sana tyttö, jota viljelet. Hän on tyttäresi, mutta ei 35-vuotias ole enää mikään tyttö, vaan keski-ikää kovaa vauhtia lähestyvä nainen.
Seuren kautta sijaisuuksia tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla nyt pisti silään toi sana tyttö, jota viljelet. Hän on tyttäresi, mutta ei 35-vuotias ole enää mikään tyttö, vaan keski-ikää kovaa vauhtia lähestyvä nainen.
Etkö ole ikinä kuullut esim. vanhusten juttelevan keskenään "meijänkin tyttö se sai kolmannen lapsensa" tai "poika aloittaa uudessa työpaikassa" tms. Ihan normaalia kutsua aikuista lastaan tytöksi/pojaksi ainakin täällä päin Suomea. Jos lapseksi kutsuisi, niin sitten pistäisi silmään.
Voi saada töitä ainakin maalta. Ja varsinkin jos on valmis tyytymään vajaisiin tunteihin - kuten vi olla hyväksi tyttärellesi jos hän on vieläkin toipumassa.
Muttq CVhen ei jätetä ”tyhjiä rivejä”. Siihen ei laiteta ollenkaan sellaisia otsikoita, joiden alle ei ole mitään laitettavaa.
Sijaisuuksia tyttäresi saattaa hyvinkin saada, etenkin, jos on valmis lähtemään mihin tahansa.
MUTTA jos jo opiskelu on ollut noin kuormittavaa, miten hän aikoo selvitä työelämässä? Ei siellä anneta lisäaikaa tai todeta, että tällä viikolla ei tarvitse pitää kaikkia tunteja. Valvonnat on hoidettava, oppilaiden asioita selvitettävä. Ei niitä voi lykätä tuonnemmaksi tai antaa kollegoiden hoidettavaksi.
Tästä jälkimmäisestä seikasta olisin huolissani enemmän kuin työpaikan löytymisestä.
Syrjäseuduilla kyllä, mutta tuskin vakipaikkaa saa. Toinen asia on sitten töiden jaksaminen. Jos hän ei ole parantunut 100%, ennustan suuria vaikeuksia. Open hommat ovat äärimmäisen kuormittavia.
Hyvinkin mahdollisesti löytyy paikka, meilläpäin ei ole kaikilla sijaisilla edes opettajan pätevyyttä. Vakkariksi pääseminen toki vaikeampaa.
Aineenopettajakoulutuksella voi työllistyä muuallekin kuin opettajaksi. Julkishallintoon, viestintään, jne
Opeksi kannattaa pyrkiä vasta terveenä. Sen verran kovaa ja karua työtä!
Jos historia, niin anna olla.