Äitini on riskishysteerikko

Soittelee joka pv melkein roska-asiasta vihaisesti muustuttaen että biojätteet viedään roskikseen JOKA PÄIVÄ, ALKAA MUUTEN HAISEMAAN.
Varsinkin käytetyistä suidatinpusseista puruineen, menettää oikeasti ihan unensa. Nekuulemma haisee kaikkein eniten ja ne pitää heti "kuivattaa" ja viedä bioroskikseen ulos.

Alkaa mennä hermot tohon kyylään. On jopa jäljiltäni tonkinut roskapussin, kun olen viettänyt asunnollaan pari päivää. Järkyttävä huutohan siinä tuli, tonki pussia kuin ritta ja kylmällä viiltävällä äänellä sylki vihaa koska sinne oli laitettu myös KAHVINPOROINEN SUODATINPUSSI. Kauhea rikos. Minä olen tyytyväinen monisairaana että ylipäätä saan roskat roskapussiin ja ulos, äitini psykologiset sekoilut ei paranna tilannetta kummankaan osalta.
Apuahan ton pitäis pääongelmiinsa hakea, äitinsä oli skitsofreenikko ja alkaa olla itse yhtä hullu. Mutta omasta miekestään hänessä ei ole mitään vikaa, kaikki muut vain ei osaa elää hänen pillinsä mukaan ja näkee siitä niin vaivaa että iho on rikki eikä nuku ja saa noita ihme raivareitaan. 70+ akka, buumeri.
Rakas mutta helvetin rasittava hermokimppu. On kohta tulossa kuulemma viemään mun roskat. Vtuttaa jo valmiiksi, tiedän jo mitä sieltä suusta tulee. 😫