Yhteenmuutto, kulujen jakaminen? Miten teillä?

Tulee mieleen kolme erilaista tapaa. Joko kulut jaetaan puoliksi tai tulojen suhteessa. Tai sitten se maksaa, joka jaksaa, eli on yhteinen tili, tulot ja menot.

Meillä maksetaan tulojen suhteessa.

Joko kulutuksen mukaan tai puoliksi. Ei isommat tulot tarkoita sitä, että pitää maksaa enemmän eikä lyhyet työpäivät tarkoita, että pitää tehdä enemmän kotitöitä.

Maksoin kaiken, niin erotessa oli helppo vaan kantaa toisen tavarat pihamaalle. Myöskään sukulaisilta ei kannata vastaanottaa mitään. Ne herää erossa tappelemaan muuten tavaroista.

15 vuoden tyytyväisen yhdessäolon jälkeen vinkkini on, että se maksaa jolla lompakko lähempänä on, tai joka kokee hankinnan tarpeelliseksi.

Älä nyt ainakaan rupea elättämään miestä. Tulojen mukaan on reilua maksaa, eli jos toinen tienaa 2000 e ja toinen 4000 e/kk, niin kovatuloisempi maksaa 65 % yhteisistä menoista.

Taas niin turhanpäiväine provo kuin olla voi.

Ettei vaan ole asialla jälleen se tunnettu trollailija.

Jos ei pysty yhdessä määrittelemään, miten yhteiselämän kulut jaetaan, niin ei kannata yhteen muuttaa.

Taas tämä ikuisuuskysymys.

Eikö olisi helpompaa lukea ne sata miljoonaa ketjua jotka tästä aiheesta on jo tällä palstalla olleet. Tai keskustella asiasta keskenänne ja tehdä niinkuin teistä kahdesta tuntuu parhaalta?

Ennuste niitten muitten ketjujen perusteella: teittepä niin tai näin, rahasta tulee riitaa.  Pysykää omissa kämpissänne kumpikin niin hyvin menee. Oma tupa, oma lupa. 

Yhteiset menot maksetaan nettotulojen suhteessa. Kuitit talteen ja tasaus noin kerran viikossa. Kaikki muut kuin päivittäistavara-ostokset sovitaan yhdessä.

Asunto omistetaan puoliksi, myös laina puoliksi. Avioehto. Molemmilla omat sijoitukset, pankkitilit, kumpikin maksaa henkilökohtaiset kulut itse.

Miehellä on kalliimmat harrastukset kuin minulla ja hän juo enemmän alkoholia. Ei haittaa koska ne kulut ei ole pois minun kukkarosta.

Olemme sopineet kodin sisustuksesta sen, ettei meille tulee yhtä ainutta tavaraa joka ei ole molempien mielestä Ok.

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan rupea elättämään miestä. Tulojen mukaan on reilua maksaa, eli jos toinen tienaa 2000 e ja toinen 4000 e/kk, niin kovatuloisempi maksaa 65 % yhteisistä menoista.

brutto vai nettotuloista?.

Ja miksi paremmin tienaavan pitäisi maksaa enemmän? Se on joko 50/50 tai kulutuksen mukaan...

Meillä on 20v ollut yhteisiksi sovitut menot puoliksi. Eli asuminen, ruoka, siivous, viikonlopun sanomalehti, kotivakuutus ja netti. Muuten kumpikin maksaa omansa eli autot, vaatteet, huvit, kännykkä.

Hankinnat maksaa se joka kokee hankinnan "välttämättömäksi" tai onnistuu perusteluillaan saamaan toiselta osan.

Satkun tai useammankaan päälle ei lopulta lasketa, vuosien varrella on mennyt aikalailla tasan ja kummankin säästöt kasvaa. Alkuun katsottiin tarkemmin ja maksettiin kaupassakin vuorotellen, palkatkin oli toki pienempiä.

Pienempituloinen ei asu eikä elä yhtään sen vähempää kuin parempituloinenkaan, siksi 50-50 jako.

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan rupea elättämään miestä. Tulojen mukaan on reilua maksaa, eli jos toinen tienaa 2000 e ja toinen 4000 e/kk, niin kovatuloisempi maksaa 65 % yhteisistä menoista.

Kuluttaako se paremmintienaava enemmän vai miksi hänen pitäisi maksaa enemmän?

Laitettiin yhteiselle tilille 500 e ja siltä maksettiin kaikki kaupassa käynnit, sähkölaskut jne.

Vuokra maksettiin kumpikin joka 2 kk.

Jos kulujen jakaminen on noin vaikeaa, sitä olisi kannattanut miettiä jo etukäteen. Eikä vasta siinä vaiheessa, kun ollaan jo muuttamassa.

Joka tapauksessa, suosittelen yhteistä tiliä jonne siirrätte jonkin rahamäärän joka kuukausi. Lähtökohtaisesti maksut siinä suhteessa, kuin kulutuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan rupea elättämään miestä. Tulojen mukaan on reilua maksaa, eli jos toinen tienaa 2000 e ja toinen 4000 e/kk, niin kovatuloisempi maksaa 65 % yhteisistä menoista.

brutto vai nettotuloista?.

Ja miksi paremmin tienaavan pitäisi maksaa enemmän? Se on joko 50/50 tai kulutuksen mukaan...

Sähkölaskua on vaikea jakaa kulutuksen mukaan. Sähkö on kallista, joten sitä vähemmän käyttävä maksaa sitten tyhjästä, jos lasku menee puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan rupea elättämään miestä. Tulojen mukaan on reilua maksaa, eli jos toinen tienaa 2000 e ja toinen 4000 e/kk, niin kovatuloisempi maksaa 65 % yhteisistä menoista.

brutto vai nettotuloista?.

Ja miksi paremmin tienaavan pitäisi maksaa enemmän? Se on joko 50/50 tai kulutuksen mukaan...

Sähkölaskua on vaikea jakaa kulutuksen mukaan. Sähkö on kallista, joten sitä vähemmän käyttävä maksaa sitten tyhjästä, jos lasku menee puoliksi.

Eikä maksa. se kulutus jaetaan tuolloin puoliksi, kun molemmat käyttävät, eikä pystytä erottelemaan kumpi käyttää minkäkin verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan rupea elättämään miestä. Tulojen mukaan on reilua maksaa, eli jos toinen tienaa 2000 e ja toinen 4000 e/kk, niin kovatuloisempi maksaa 65 % yhteisistä menoista.

brutto vai nettotuloista?.

Ja miksi paremmin tienaavan pitäisi maksaa enemmän? Se on joko 50/50 tai kulutuksen mukaan...

Sähkölaskua on vaikea jakaa kulutuksen mukaan. Sähkö on kallista, joten sitä vähemmän käyttävä maksaa sitten tyhjästä, jos lasku menee puoliksi.

Eikä maksa. se kulutus jaetaan tuolloin puoliksi, kun molemmat käyttävät, eikä pystytä erottelemaan kumpi käyttää minkäkin verran.

Toinen saunoo joka päivä ja pyörittää tehokasta pöytäkonetta pelaamiseen. Silloin hän maksaa sähkölaskusta 3/4, jotta jako olisi reilu.

Me ei oo ikinä alettu kyttään, kumpi syö enemmän tms, kaapeissa olevat ruuat ovat aina olleet yhteisiä ja niitä on saaut syödä mielensä mukaan. Ollaan suhteemme aikana rahoitettu yhteisiä menoja kolmella eri tavalla:

- alussa oli omat rahat ja ostettiin tuotteita vuorotellen. Pidettiin kirjaa kuluista, jotta pysyttiin kärryillä, että menot menee puoliksi.

- sitten avattiin yhteinen tili, jonne molemmat siirsi joka kuukausi saman verran rahaa. Yhteiseltä tililtä maksettiin lainaa ja elämisen menot. Omille tileille jäi humputtelurahaa.

- nykyään molempien palkat menee suoraan yhteiselle tilille ja sieltä maksellaan eläminen. Molemmille jäi omille tileille säästöjä, joille voi tehdä mitä lystää.

Suhteessa tulojen (nettotulojen tietenkin) mukaan on reilu tapa, jos on ajatuksena elää perheenä. Ei sen sentilleen tarvitse mennä, mutta suunnilleen. Tosin tilanteessa, jossa molemmat syö eri ruokia on ehkä reilua jos molemmat ostaa omat ruokansa, niin ei tarvitse toisen omia maksella. Sisustus ym. hankinnat tehdään molempien maun mukaan. Jos toinen ehdottomasti haluaa ostaa jotain, mitä toinen ei koe tarpeelliseksi, voi se enemmän haluava ostaa omistaan, mutta niissä perusjutuissa tulojen suhteessa. Näin meillä on eletty yli 15 vuotta erilaisissa elämäntilanteissa, eikä ole tarvinnut rahasta riidellä.

Meillä jaetaan miten sattuu. Kiinteät, asumiseen ja yhteiseen autoon liittyvät kulut puoliksi (pl. bensa, koska vain toinen meistä ajaa pitkää työmatkaa). Erilaisten ruokavalioiden takia ostamme pääosin "omat" ruoat, mutta emme pidä näistä kirjaa vaan molemmat tuovat täydennyksiä tarvittaessa, esim. minäkin vaikka kinkkupaketin, vaikken syö lihaa. Taloustarpeet ostaa se, joka kauppaan sattuu menemään sopivalla hetkellä. Kumpikaan ei ole mahdottoman tarkka rahasta, joten onnistuu hyvin näin löperösti.

Olemme myös samassa työssä ja meillä on suurin piirtein sama palkka, eli ihan sama. Minä olen ostanut enemmän huonekaluja, koska olen tarkempi makuni suhteen ja ollut miestä kauemmin työelämässä kiinni.

Jos molemmille jää säästöön rahaa pakollisten kulujen jälkeen niin kulut maksetaan puoliksi, vaikka toiselle sitten jäisikin vähän enemmän säästöön.

Jos toisella on tulot niin pienet, että puoliksi jaettuna hänelle ei jäisi mitään säästöön ja toisella taas jäisi, niin on reilumpaa jakaa kulut nettotulojen suhteessa.