Lapsi niin haastava, että olen alkanut epäillä rakkauttani häneen..

"Ja sitten päästän sammakoita suustania tyyliin "olis pitänyt tehdä abortti" ym."

Ethän sano tällaista lapsen kuullen? Ethän? Jos sanot, tarvitsette apua. Esim. tukiperhe.

Minulla on vastaava tilanne, tosin sillä erotuksella että ihan noin hurjia en edes pahimmissa vihoissani latele.

Meillä riitely on jokapäiväistä, kyseessä 9 vee lapsi. Riitelyä arkena, riitelyä lomilla. Aina vaan. Meillä on myös muita lapsia, joten vertailupohjaa löytyy.

Olen surullinen ja todella armottoman väsynyt. Joskus olen sanonut, että jos riitoja olisi edes puolet vähemmän olisin tyytyväinen. Tämä vie hurjasti voimia ja tuo tilalle negatiivista energiaa. Apua olen hakenut useasti, ilman tulosta.

Olisikohan peiliin katsomisen paikka?

Meillä riitelyä ym hankaluutta tulee 10 v pojalle jos

- On syömättä liian pitkän aikaa (eikä itse tajua että kyse nälästä vaan kiukkuaa ties mistä muusta)

- Jos ei nuku riittävästi

- Jos syö ruoka-aineita jotka eivät sovi hänelle esim. pähkinöitä, sitruksia, kanamunaa, kanelia, kardemummaa jne. Näistä ruoka-aineista ei tule kuin kurjaa oloa mutta esim. kanamunakin näkyy allergiatesteissä selkeänä plussana eli lienee allergista vaikka oireilu onkin omituista.

- Tylsyys, meidän 10 v on huomattavasti paremmalla tuulella jos parinkaan päivän välein pääsee tekemään jotain "jännää". Ja tähän riittää siis aikuisen huomio pidemmän aikaa kaksistaan, jonkin uuden asian tekeminen kuten uusi leipomus tai lapsi laittaa ruokaa jota ei ole ennen tehnyt tai korjaa pikkuveljen pyörän tai... Siis sellainen yleinen tekeminen ja onnistumisen kokemus siinä.

Eli meillä syödään vähän lisäaineita tai eineksiä. Pyritään pääosin syömään ruokia jotka sopivat hyvin syöjälle (valitettavasti yhdelle sopii hyvin ruis ja toiselle vehnä jne ). Eletään pääosin säännöllisesti. Ja tehdään yhdessä uusia asioita. Ja riitelyä onkin yllättävän vähän tällä reseptillä.