Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on myrkyllinen kulttuuri mitä tulee alkoholismiin
26.06.2021 |
Takana vuosia kestänyt suhde alkoholistin kanssa. Sukulaiset syyllistivät minua siitä, etten tehnyt mitään tyttöystävän alkoholismin suhteen. Jopa toin alkoholia, ja kaikki kyselevät 'miksi teit sen'. Miksi? Minua pelotti että hän vihastuu, ja että hän jättää minut. Toisin sanoin ole "mies", olen "naismainen" pelkuri ja jopa vastuussa toisen juomisesta. Olen ollut usealla psykologilla ahdistukseni vuoksi. Juhannukset ovat vaikeita; kun näen kännääviä ihmisiä, ahdistun. Ahdistushäiriötäni ei auta että olen pitänyt asiaa sisälläni, koska suomessa on kirjoittamaton sääntö, ettei muiden terveystietoja tule kertoa muille. Ja mikä on lopputulos? Näin suomelaisena olisi mielenkiintoista nähdä miten tällaiseen psykologiseen tukahduttamiseen suhtauduttaisiin muualla maailmassa.
M44
Kommentit (11)
No ei toisen juominen sinun vikasi ole, mahdollistaminen ja uhriutuminen kyllä.
Tää nainen ei voi syyttää sua juomisestaan etkä sä häntä ahdistuksistas. Ittestä on hyvä oppia ottamaan aina vastuu ja juurikin esim omasta ahdistuksesta puhuminen ammattilaisen kanssa on sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen lisäksi että asioista varmaan kuuluisi puhua muilla nimillä. Sana "alkoholisti" on kuulemma nykyään loukkaava. AP
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että asioista varmaan kuuluisi puhua muilla nimillä. Sana "alkoholisti" on kuulemma nykyään loukkaava. AP
voi se itä ollakin, muttei se sitä merkitse ettetkö saisi sanaa käyttää. Puhu terapeutillesi, koita ymmärtää, että mennyt on mennyttä ja nyt suuntaat kohti uuttaa. Jos tuo suhde ei mitään muuta hyvää antanut, niin sen se ainakin antoi, että tiedät, ettei alkoholistit ole sinun tyyppiäsi.
No, lopputuloshan on puhumattomuus ja tukahdutettuja tunteita. Jos olisin alkanut kertomaan kavereille kaikesta läträämisestä niin se olisi ollut "muiden terveystietojen kertomista" johon ei suomessa suhtauduta hyvällä. AP
Vierailija kirjoitti:
No, lopputuloshan on puhumattomuus ja tukahdutettuja tunteita. Jos olisin alkanut kertomaan kavereille kaikesta läträämisestä niin se olisi ollut "muiden terveystietojen kertomista" johon ei suomessa suhtauduta hyvällä. AP
Siis tarkoitin, että puhu psykologille niistä. Ja jos kaverille haluaa avautua vaikka puolison alkoholismista, niin ei sinun tarvitse kertoa hänelle, että "puolisoni on alkoholisti", voit kertoa omat tunteesi, esimerkiksi näin "minua on alkanut ahdistaa puolisoni alkoholin käyttö enkä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä". Tai että "minua ahdistaa eräs asia parisuhteessani enkä oikein tiedä onko siitä sopivaa puhua, kun se koskee puolisoani, mutta ahdistus on kovaa". Yksityistiedoista ei pitäisikään puhua muille, varsinkaan toisen, mutta jos sinulla on yksi luottoystävä, niin eiköhän hänelle voi aiheesta avautua, etenkin, jos se koskee myös sinua - kuten puolison alkoholismi koskee. Sama asiahan se on lähsisuhdeväkivallan suhteen. Kyllä siitä voi ja pitääkin kertoa luottoystävälle, jos oma puoliso on väkivaltainen. Se voi olla juuri se kaveri, joka sitten sanoo, että nyt lähdetään teille kotiin, haetaan sinulle viikon vaatteet ja tavarat ja tulet asumaan meille. Ja se voi olla se kaveri, joka sitten saa uhria menemään tekemään rikosilmoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja voisit harkita aa-kerhoon yhteydenottamista. Heillä on saatavilla keskusteluapua myös alkoholistien omaisille, varmaan parempi olisi löytää joku, joka on kokenut samaa, niin voisi ymmärtääkin paremmin, eikö?
Alkoholismi ei ole kenenkään muun vastuulla, paitsi minusta sellaisten vanhempien, jotka antavat lapsen juoda ja siitä tulee alkoholisti. Silloin kyllä on vastuu. Mutta aikuinen on ihminen on ite vastuussa tekemisistään, ei läheisen velvollisuus ole poistaa alkoholismia, eikä se edes onnistu vaikka kuinka yrittäisi (kokemusta on!).
Kannattaa lopettaa yhteydenpito alkoholisteihin tai muihin alkoholin suurkuluttajiin, jos se ahdistaa. Siitä ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa. Itseäkin ahdistaa, kun muut kaverini viettävät juhannuksen vain ryypäten ja alkuviikosta sitten hauskuutellaan, kuinka hassua oli ryypätä kolme päivää putkeen, yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että asioista varmaan kuuluisi puhua muilla nimillä. Sana "alkoholisti" on kuulemma nykyään loukkaava. AP
Sano "viinahaasteinen".
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi ei ole kenenkään muun vastuulla, paitsi minusta sellaisten vanhempien, jotka antavat lapsen juoda ja siitä tulee alkoholisti. Silloin kyllä on vastuu. Mutta aikuinen on ihminen on ite vastuussa tekemisistään, ei läheisen velvollisuus ole poistaa alkoholismia, eikä se edes onnistu vaikka kuinka yrittäisi (kokemusta on!).
Kannattaa lopettaa yhteydenpito alkoholisteihin tai muihin alkoholin suurkuluttajiin, jos se ahdistaa. Siitä ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa. Itseäkin ahdistaa, kun muut kaverini viettävät juhannuksen vain ryypäten ja alkuviikosta sitten hauskuutellaan, kuinka hassua oli ryypätä kolme päivää putkeen, yök.
Näitä ihmisiä pitäisi oikeasti julkisesti häpäisemään. Miten oksettava maa on Suomi, melkein kuin Venäjä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ja voisit harkita aa-kerhoon yhteydenottamista. Heillä on saatavilla keskusteluapua myös alkoholistien omaisille, varmaan parempi olisi löytää joku, joka on kokenut samaa, niin voisi ymmärtääkin paremmin, eikö?
Al-anon-ryhmät on tarkoitettu läheisille. Suosittelen. Joo, asia ei ole yksinkertainen. Olet itsekin joutunut läheisensä siihen peliin, joka on todella tyypillistä: mahdollista,pelkäät, olet kiinni toisen juomisesta/ juomattomuudessa. Läheisensä sairastuu huomaamattaan. Ja sen asian hoitaminen,eli itsesi, on sinun vastuullasi. Se ei välttämättä lainkaan muuta puolisosi juomista, mutta sinun täytyy päästä irti tuosta kuviosta,koska tuo suhde ei ole terve.
Kyseessä on omien rajojen, omanarvontuntosi ja itsekunnioituksesi palauttaminen sekä omien tunteiden käsittely niin,ettet mukaudu alkoholistin mielen liikkeisiin.
Kaikkea hyvää sinulle.
Monesti omainen mahdollistaa toisen juomisen esimerkiksi juuri tuomalla alkoholia, mutta kuten sinäkin totesit: teit sen, koska pelkäsit, että hän jättää (=että jäät yksin). Hän kuitenkin itse päätti kaataa ne juomat kurkustaan alas, joten et voi olla niin syyllinen kuin ehkä tunnet olevasi. Minä näin lapsena paljon alkoholisteja (ja pidän alkoholistina sellaistakin ihmistä, jonka alkoholinkäytön motiivi on saada kännit) ja ahdistuin hiukan. Taisin tuolloin päättää etten aio koskaan juoda edes kännejä, enkä ole tehnyt. Oma suhteeni alkoholiin on kuitenkin sikäli terve, että voin juoda lasillisen viiniä silloin tällöin. Viimeksi join noin puolitoista vuotta sitten. Ei vain tee mieli sitä ainetta. Missään suomalaisten kansallisjuhlissa en jaksa käydä, osittain siksi ettei lähipiirissäni ole alhoholittomia ikätovereita, osittain siksi etten jaksa lääppisiä kännisiä miehiä tai kännisiä naisia, jotka haluavat tulla tutustumaan minuun. Minua ei kiinnosta tutusta alkoholin suurkuluttajiin. Voithan sinä psykologillesi puhua ahdistuksestasi ja exästäsi ja hänen alkoholinkäytöstään. He, jotka syyllistävät sinut hänen alkoholin käytöstään, niin heille voit vastata yksinkertaisesti, että "tuo ei pidä paikkaansa/mieti vähän mitä sanoit" ja poistua paikalta.