Voiko vanhempi olla aikuiselle lapselleen kateellinen?

Miksei. Olen mä vähän omalle pojalleni positiivisesti kateellinen, kun saa hyviä numeroita vähällä työllä ja sai yliopistopaikan suoravalinnassa. Mutta en haluaisi näitä häneltä pois, olen vain kateellinen siitä, että itse en ole ollut samanlainen. 

Kyllä mä luulen, että jostain lottovoitosta saattaisi kateutta tulla joissain perheissä, voin ihan kuvitella tällaisia perheitä. 

Voi olla. Itse olen tyttärelleni kateellinen ja sen takia olemmekin huonoissa väleissä. Kateellinen olen hänen onnestaan, kauniista lapsistaan, hyvästä aviomiehestä, kodista... Lista on loputon! Luulin, ettei tyttärestä ikinä tule mitään kun oli koulukiusattu pullukka, mutta toisin kävi ja hienosti on elämässään menestynyt ja miehensä tapasi jo 16 kesäisenä.

Tottakai voi..narsistit varsinkin. Tunnen parikin naista jotka ovat niin kateellisia aikuisten lastensa hyvästä elämästä ettei tosikaan, ilmenee monellakin tavalla.

On ollut järkyttävä kuunnella tarinoita miten käyttäytyvät.

Oma äitini oli minulle kateellinen eläessään. Hänen koko elämänsä oli kovaa yrittämistä saada muitten ihmisten ihailua ja hyväksyntää. Minä tein elämässäni hyvin erilaisia valintoja kuin äitini ja olen aina ollut elämääni tyytyväinen ja kaikin puolin onnellinen ilman sitä muitten ihmisten ihailun ja hyväksynnän kalastelua. Koko aikuisen ikäni äiti kohteli minua huonosti. Useampikin yhteinen ystävä sanoi sen johtuvan kateudesta. Minulla oli jotain mitä äitini oli aina halunnut - tyytyväisyys omaan elämääni.

Joskus tunsin että minunkin äitini oli minulle kateellinen.Ja aivan turhasta.Mutta saattoi sanoa vaatteistani, että mahtusikohan tuo minulle ym.Joo, no ei tasan mahtuisi.