Onko muita, joita ei ole koskaan kutsuttu junannuksena minnekään?

Oletko kutsunut muita?

Ei oo kutsuttu, enkä ymmärrä mihin pitäis kutsuakaan. Nyt kun saa olla kolme päivää vapaana, niin eikö se kannata käyttää vaan palautumiseen ja jatkaa sitten uudella innolla maanantaina.

Vierailija kirjoitti:

Oletko kutsunut muita?

Kerran kutsuin. Yli puolet jäi tulematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko kutsunut muita?

Kerran kutsuin. Yli puolet jäi tulematta.

Ihan normaalia nykyään. Riippuu vähän tilaisuuden luonteestakin toki. Perus kissanristiäisiin voi kutsua tuplasti ihmisiä siihen nähden, mitä voi kestitä.

Vierailija kirjoitti:

kutsuisit pelkkiä rumia

Joo, kai voisin vanhemmille tai muille lähisukulaisille tuppautua muttei innosta. -kaveriton 33v

Vietän juhannusta yksin lasten kanssa. Miesystävä on mökillään juhannuksena. Sinne tulevat hänen aikuiset lapsensa sekä sisko miesystävineen ja teini-ikäisine lapsineen. Jo keväällä oli puhetta, että ottaako lasteni isä lapset juhannukseksi, jotta ”ei mene muilla lasten vahtimiseksi”. No vuoroviikot meni niin, että minulla lapset juhannuksen.

Alkuun oli suunnitelma, että tulemme mökille. Minulla ei ole ajokorttia eikä mökille pääse julkisilla, joten miehen oli tarkoitus ajaa meidät. Päätti sitten kuitenkin aloittaa mökkeilyn jo pari viikkoa sitten. Jouduin palaamaan itse pari päivää sitten kaupunkiin, ja yhtäkkiä mies ei jaksanutkaan alkuperäistä suunnitelmaa, jossa olisi palannut välissä kaupunkiin ja tuonut meidät mökille juhannukseksi.

Selvittelin junamahdollisuutta, mutta juna jää tunnin ajon päähän, ja mies oli poistanut lapsen turvaistuimen autostaan. Ei myöskään jaksanut selvittää istuimen lainaa, vaikka iso tuttavapiiri kotikunnassaan.

Eli olemme ”tervetulleita” mökille, mutta emme niin tervetulleita, että meidän tulomme olisi oikeasti mahdollista. Ollaan nyt kaupungissa, ja tuntuu todella surulliselta olla yksin, parisuhteessa. Lähdetään huomenna lasten kanssa hotellilomalle sellaiseen paikkaan, jonne julkisilla pääståän. Juhannus on itselle nyt se paikka, jossa aion tehdä päätöksen, jatkanko tässä suhteessa. Lapset ovat osa tätä pakettia joka toinen viikko. Ovat vielä helppoja lapsi, jotka pitävät miehestä kovasti. Hylätty olo kun emme saa mitään häneltä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vietän juhannusta yksin lasten kanssa. Miesystävä on mökillään juhannuksena. Sinne tulevat hänen aikuiset lapsensa sekä sisko miesystävineen ja teini-ikäisine lapsineen. Jo keväällä oli puhetta, että ottaako lasteni isä lapset juhannukseksi, jotta ”ei mene muilla lasten vahtimiseksi”. No vuoroviikot meni niin, että minulla lapset juhannuksen.

Alkuun oli suunnitelma, että tulemme mökille. Minulla ei ole ajokorttia eikä mökille pääse julkisilla, joten miehen oli tarkoitus ajaa meidät. Päätti sitten kuitenkin aloittaa mökkeilyn jo pari viikkoa sitten. Jouduin palaamaan itse pari päivää sitten kaupunkiin, ja yhtäkkiä mies ei jaksanutkaan alkuperäistä suunnitelmaa, jossa olisi palannut välissä kaupunkiin ja tuonut meidät mökille juhannukseksi.

Selvittelin junamahdollisuutta, mutta juna jää tunnin ajon päähän, ja mies oli poistanut lapsen turvaistuimen autostaan. Ei myöskään jaksanut selvittää istuimen lainaa, vaikka iso tuttavapiiri kotikunnassaan.

Eli olemme ”tervetulleita” mökille, mutta emme niin tervetulleita, että meidän tulomme olisi oikeasti mahdollista. Ollaan nyt kaupungissa, ja tuntuu todella surulliselta olla yksin, parisuhteessa. Lähdetään huomenna lasten kanssa hotellilomalle sellaiseen paikkaan, jonne julkisilla pääståän. Juhannus on itselle nyt se paikka, jossa aion tehdä päätöksen, jatkanko tässä suhteessa. Lapset ovat osa tätä pakettia joka toinen viikko. Ovat vielä helppoja lapsi, jotka pitävät miehestä kovasti. Hylätty olo kun emme saa mitään häneltä takaisin.

Yksinäisyys parisuhteessa on kaikkein viheliäisintä. Jaksamista!