paskin duuni, jossa olet ollut?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Nro 11
Sen ymmärrän, että lehdenjako on raskasta työtä sekä fyysisesti että psyykkisesti mm. epäinhimillisten työaikojen vuoksi, mutta voitko kertoa, mikä siinä kerrostalolähiöissä kulkemisessa pelotti (?).
Itse en enää asu lähiössä, mutta olen asunut joskus, ja vieläkin saatan toisinaan pyöräillä yöllä useammankin lähiön läpi, jos unirytmini on vinksahtanut väärinpäin. Ei niissä lähiöissä minua ainakaan mikään pelota sen enempää kuin missään muuallakaan.
Ellei sitten pelkää hyönteisiä, maailmanloppua, jotain infarktia tms, mutta miten niitäkään pelkoja erityisesti lähiöissä esiintyy?
Kaiketi sillä on merkitystä, että missä lähiössä ja milloin.
Opiskeluaikana, henkilökohtainen avustaja. Ei sinänsä työssä vikaa, vaan joissain avustettavissa.
Toimistotarvikepakkaajana kauan sitten. Pomoni (nainen) oli kahta vuotta vaille eläkeiässä ja sitä narttua pelkäsivät lähes kaikki. Poikkeuksena eräs duunari, jonka sukulainen oli firmassa korkeammassa asemassa kuin tämä osastopäällikkö ja oli kerrassaan huvittavaa, miten hän sai aina tehdä rauhassa kaiken. Ne keski-ikäiset naiset, jotka olivat olleet jo ties kuinka kauan samassa duunissa, saivat aina toisinaan kutsuja tämän "noidan" pieneen toimistoon ja siellä huusivat naama punaisena yhtäaikaa.
Pomoni loman aikana oli hauska huomata, että duunit sujuivat paljon leppoisammissa merkeissä, virheitä tuli paljon vähemmän ja töihin oli mukava tulla ja lähteä kotiin iloinen ilme kasvoilla. Se oli ensimmäinen työpaikkani aikoinaan ja saatuani opiskelupaikan oli kieltämättä helpotus.
Ei oo vielä sattunut paskaa työpaikkaa eteen. Onneksi.
Siivojana naisvaltaisella alalla. Naiset on hankalia
Siivosin opiskeluaikoina linja-autoja. Olis voinut olla ok hommaa jos välineet olisi ollut kunnossa. Eipä tämä nykyinen hoitoalalla työskentelykään herkkua ole kun vallanhimoiset naiset kolistelee sarviaan 😁
Meille uskotellaan koulussa että meillä on ihan hyvä tulevaisuus kun opiskelee ammattiin hyvin. ym. Se ei ole totta. Olen käynyt ammatillisia kouluja yhteensä 10 vuotta ja se riitti. Opinnoista on jo kauan, mutta en jaksa enää opiskella mitään. Sitten on keski-iässä (40+) tämä jumahtamisvaihe, mihinkään ei etene, palo ja into heikkenee, on väsyneempi kun 30 v.
Kuitenkin pitäis jotain hommaa tehdä. Tekisin jos saisi hyvät työolosuhteet ja hyvän palkan.
R-kioski ihan heittämällä. Aivan liikaa myytävää (tuotteet, liput junaan, keikoille, matkakorttiin, puheaika jne. jne.), paska palkka ja työaika loppui klo 21.15 jonka jälkeen ei maksettu palkkaa. Eli vartissa olisi pitänyt siivota, nostaa terassikalusteet sisälle, nollata koneet ja tehdä tilitys. No jep. Tunti meni helposti.
Olen työskennellyt myös siivoajana ja puhelinmyyjänä; siltikin R-kioski oli paskin.
Henkilökohtainen avustaja. Mikään ei riittänyt ja mitään en osannut tehdä oikein.
Siivooja. Oli paskaa, ihan kirjaimellisesti.