Miten päästä Kelan kautta (psyko)terapiaan?
Käynkö yleislääkärin vastaanotolla, joka laittaa lähetteen eteenpäin vai kuinka homma toimii? Kotikunta Helsinki.
Kiitos!
Kommentit (18)
Kiitos vastauksesta. Minkälaisia nuo testit olivat ja kuinka paljon maksat terapiakäynneistäsi?
Itse en masennuslääkkeitä halua, vaan nimenomaan jutella jonkun kanssa.
Sulla pitää olla hoitosuhde mielenterveys palveluihin. Oliko kuusi käyntiä ja sitten psykiatrin lausunto. Terapeuttia voit alkaa etsiä vaikka heti, kunhan hän on Kela n palvelutuottajalistassa.
Noissa linkeissä tietoa jo on, mutta korostan vielä muutamaa asiaa:
- kelan tukema (maksavat vain osan, itsellekin jää usein ihan hyvä summa) kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen, siis näitä asioita pitää olla näköpiirissä
- tarkoitettu ihmisille, joilla joku mielenterveyden häiriö, pelkkä jutteluhalu ei riitä
- edellytetään väh. 3kk hoito- tai seurantajaksoa ennen lausunnon kirjoittamista
- erikoislääkäri (julkisella voi olla myös erikoistuva, ole tarkkana tässä, jos käyt yksityisellä esim. työterveyshuollossa) kirjoittaa lausunnon. Se ei ole lähete.
- lausunnon saatuasi haet kelalta päätöstä, kela myöntää tai ei myönnä.
- etsit itse terapeutin. Voi olla pitkät jonot ja mahdottoman tuntuista löytää, varsinkin pienemmiltä paikkakunnilta.
- terapeuttien haastattelukäynnit maksat pääsääntöisesti itse
Tsemppiä prosessiin!
Vierailija kirjoitti:
Noissa linkeissä tietoa jo on, mutta korostan vielä muutamaa asiaa:
- kelan tukema (maksavat vain osan, itsellekin jää usein ihan hyvä summa) kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen, siis näitä asioita pitää olla näköpiirissä
- tarkoitettu ihmisille, joilla joku mielenterveyden häiriö, pelkkä jutteluhalu ei riitä
- edellytetään väh. 3kk hoito- tai seurantajaksoa ennen lausunnon kirjoittamista
- erikoislääkäri (julkisella voi olla myös erikoistuva, ole tarkkana tässä, jos käyt yksityisellä esim. työterveyshuollossa) kirjoittaa lausunnon. Se ei ole lähete.
- lausunnon saatuasi haet kelalta päätöstä, kela myöntää tai ei myönnä.
- etsit itse terapeutin. Voi olla pitkät jonot ja mahdottoman tuntuista löytää, varsinkin pienemmiltä paikkakunnilta.
- terapeuttien haastattelukäynnit maksat pääsääntöisesti itseTsemppiä prosessiin!
"- kelan tukema (maksavat vain osan, itsellekin jää usein ihan hyvä summa) kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen, siis näitä asioita pitää olla näköpiirissä"
Mitä tarkoitat tuolla "näitä asioita pitää olla näköpiirissä"? Käyn itse kelan tukemassa psykoterapiassa ja cv:ni on tyhjää täynnä kun olen ollut kuntoutustuella lähemmäs 10v.
Jos olet yli 25 v niin tiukassa voi olla.
Miten suhtaudut nettiterapiaan? Se on lähetteellä kokonaan ilmaista käyttäjälle. On lyhyempi kuntoutusjakso mutta ilmeisesti moni on sen avulla päässyt ajatuksiinsa hyvin kiinni. Tätä varten ei tarvitse käydä useita arviointikertoja vaan useimmilla paikkakunnilla yleislääkärin lähete riittää. Jono terapiaan alle 2 viikkoa.
Googlaa nettiterapia, Mielenterveystalon sivuilla info.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet yli 25 v niin tiukassa voi olla.
Miten suhtaudut nettiterapiaan? Se on lähetteellä kokonaan ilmaista käyttäjälle. On lyhyempi kuntoutusjakso mutta ilmeisesti moni on sen avulla päässyt ajatuksiinsa hyvin kiinni. Tätä varten ei tarvitse käydä useita arviointikertoja vaan useimmilla paikkakunnilla yleislääkärin lähete riittää. Jono terapiaan alle 2 viikkoa.
Googlaa nettiterapia, Mielenterveystalon sivuilla info.
Sulla on vielä prosentteja veressä tai jotain muuta. Jos omasta kokemuksesta kerrot, taisit olla joku jota ei vaan haluttu terkkariin. Ei ne jaksa sun kaltaisia helposti manipuloitavia.
Ja hommaa se lääkeresepti, jätät vaaan kertomatta ettet niitä syö, muuten ei mahkuja kelan tukemaan terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja hommaa se lääkeresepti, jätät vaaan kertomatta ettet niitä syö, muuten ei mahkuja kelan tukemaan terapiaan.
Valehtelulla satuttaa samalla muita. Mutta tietysti jos ei välitä ja oma maine on ihan sama. Lääkäri ja terapeutti tietää kyllä valehtijasta sitten jo syvemmin ja osaa reagoida käytökseen sopivalla tavalla. Terapiassa on vielä enemmän töitä. Varmasti löytyy muitakin itseaiheutettuja ongelmia, jotka ne osaa jättää huomiotta.
Alkoi vituttaa töissä, jäin sairaslomalle ja väitin olevani univaikeuksissa. Sain täyttä palkkaa 3 kk. Työterveyslääkäri hoiti ”unettomuutta” ja laittoi minut työterveyspsykiatrille lääkityksen viilaamista varten. Diagnoosi: keskivaikea masennus. Psykiatri kirjoitti masennuslääkettä, jota en syö. Haen kyllä apteekista. Samalla hän kysyi, haluanko terapiaan. Sanoin että mietin asiaa, joten laittoi b lausunnon kelaa varten.
Ilmoitin meneväni töihin kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus oli päättymässä.
Sitten paperit kelaan ja kelasta tuli myöntävä päätös.
Nyt ensimmäinrn vuosi terapias käyty, enkä usko että haen jatkoa.
Hiukan kyllä taas vituttaa työnteko, joten jotain täytyy taas keksiä.
Meillä päin täytyy olla vähintään 3kk psyk sh hoitosuhteessa että pääsee psykiatrin arvioon. Psykiatri voi tehdä lähetteen kelan kuntoutuspsykoterapiaan jos kokee tarpeelliseksi. Voi yrittää myös yksityisen psykiatrin kautta jolloin tarvii ehkä pari käyntiä ~ 300-500 e. Yleislääkärit ei aina näitä kirjoita koska asiantuntemus psyykkisissä ongelmissa ei ole laaja. Myöskään yleislääkärin lähete ei välttämättä mene yhtä helposti läpi koska yleislääkärin sana painaa vähemmän.
Terapiaa ei noin vain saa. Jos ei ole masennus, et saa ollenkaan.
Olen traumataustainen, narsistin lapsenhakkaajan lapsi, olen yrittänyt saada terapiaa. En saa, koska en ole masentunut.
Jotta saa se b-lausunnon jota terapia vaatii, pitää olla mielenterveys-gd. Ei riitä se että ahdistaa, pelottaa tms.
Mä en saa terapiaa kun olen liian pärjäävä ja työkykyinen
Vierailija kirjoitti:
Alkoi vituttaa töissä, jäin sairaslomalle ja väitin olevani univaikeuksissa. Sain täyttä palkkaa 3 kk. Työterveyslääkäri hoiti ”unettomuutta” ja laittoi minut työterveyspsykiatrille lääkityksen viilaamista varten. Diagnoosi: keskivaikea masennus. Psykiatri kirjoitti masennuslääkettä, jota en syö. Haen kyllä apteekista. Samalla hän kysyi, haluanko terapiaan. Sanoin että mietin asiaa, joten laittoi b lausunnon kelaa varten.
Ilmoitin meneväni töihin kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus oli päättymässä.
Sitten paperit kelaan ja kelasta tuli myöntävä päätös.Nyt ensimmäinrn vuosi terapias käyty, enkä usko että haen jatkoa.
Hiukan kyllä taas vituttaa työnteko, joten jotain täytyy taas keksiä.
Aika paljon keplottelua pelkän vitutuksen takia. Ettet olisi oikeasti masentunut? Alan tai työpaikan vaihto voisi olla parempi vaihtoehto kuin keplottelu. Jos on pitkään ihan turhaan mt-historiaa niin saattaa se harmittaa silloin, kun tarvisi hakea töitä,vakuutuksia, opiskelupaikkaa tai tarvitsee fyysiseen sairauteen lääkärin apua. Kaikissa näissä masennus voi olla este tai hidaste. Tämmöistä kannattaisi vähän ennakoida. Onko se muutaman kuukauden loma sen arvoista, että aiheutuu mahdollisesti paljon hämminkiä tulevaisuuteen? Ei sitä myöhemmin voi enää perua ja kertoa, että en mä oikeasti ollut masentunut. Sen valheen kanssa pitää sitten jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoi vituttaa töissä, jäin sairaslomalle ja väitin olevani univaikeuksissa. Sain täyttä palkkaa 3 kk. Työterveyslääkäri hoiti ”unettomuutta” ja laittoi minut työterveyspsykiatrille lääkityksen viilaamista varten. Diagnoosi: keskivaikea masennus. Psykiatri kirjoitti masennuslääkettä, jota en syö. Haen kyllä apteekista. Samalla hän kysyi, haluanko terapiaan. Sanoin että mietin asiaa, joten laittoi b lausunnon kelaa varten.
Ilmoitin meneväni töihin kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus oli päättymässä.
Sitten paperit kelaan ja kelasta tuli myöntävä päätös.Nyt ensimmäinrn vuosi terapias käyty, enkä usko että haen jatkoa.
Hiukan kyllä taas vituttaa työnteko, joten jotain täytyy taas keksiä.Aika paljon keplottelua pelkän vitutuksen takia. Ettet olisi oikeasti masentunut? Alan tai työpaikan vaihto voisi olla parempi vaihtoehto kuin keplottelu. Jos on pitkään ihan turhaan mt-historiaa niin saattaa se harmittaa silloin, kun tarvisi hakea töitä,vakuutuksia, opiskelupaikkaa tai tarvitsee fyysiseen sairauteen lääkärin apua. Kaikissa näissä masennus voi olla este tai hidaste. Tämmöistä kannattaisi vähän ennakoida. Onko se muutaman kuukauden loma sen arvoista, että aiheutuu mahdollisesti paljon hämminkiä tulevaisuuteen? Ei sitä myöhemmin voi enää perua ja kertoa, että en mä oikeasti ollut masentunut. Sen valheen kanssa pitää sitten jaksaa.
Eipä ole syytä perua, päin vastoin, meinaan hyödyntää diagnoosia jatkossakin.
Suoraan psykiatrille . Itkua . Sairaslomaa . Se kirjoittaa lähetteen terapiaan siten että itse valitset sen sitten kelan terapeuteuteista ja saat keskustella .
Älä mene sitten sinne Lataamoon vai mikäseoli? Ne vuotavat tiedot nettiin.
Oma reittini tähän mennessä.
Aika koulun terkalle, sitten aika julkiselle lääkärille ja psyk.sh:lle, siellä testejä ja käyntejä 6, jonka jälkeen labrassa käynti, jonka jälkeen aika taas aika lääkärille ja psyk.sh:lle ja sit pitäisi jo olla lähete saatuna.