Oletteko huomanneet neuvolan terkoissa sukupolvieron?

Vaikea kysymys, kun en ole nuorimman polven terkkareihin tutustunut. Veikkaisin, että on nuoruuden intoa.

Omina neuvola-aikoina nuoremmat vaikuttivat enemmän kirjanoppineilta eivätkä oikein ymmärtäneet yhtä paljon kuin vanhemmat. Voi olla, että pitkän linjan työntekijöissä on leipääntyneitäkin, mutta toisaalta heillä on pitkän kokemuksen ansiosta silmää keskittyä olennaisiin.

Muistan oman lapseni ajoilta sen eläkeikää lähestyneen terkkarin, joka lähetti lapseni useamman kerran "turhaan" lääkärintarkastukseen, ennen kuin vasta vuosien päästä selvisi, että siihen oli hyvä syy.

Ehkä nykyisin äitiysneuvoloissa on yksi ongelma se, että siellä on sellaisia terveydenhoitajia, jotka eivät ole hoitaneet ensimmäistäkään synnytystä. Ennen siellä oli kätilöitä, joista osa oli ollut pitkään töissä saman kunnan synnytyslaitoksella ennen sen lakkauttamista. Olihan siinä aivan erilainen tuntuma odotukseen varsinkin loppuvaiheessa kuin sellaisella, joka on saanut oppinsa lähinnä kirjoista.

Minusta taas tuntuu, että pitkän linjan terkkarit luottavat liikaa omaan osaamiseensa. Asioita ei voi kyseenalaista, kun aina on tehty näin.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys, kun en ole nuorimman polven terkkareihin tutustunut. Veikkaisin, että on nuoruuden intoa.

Omina neuvola-aikoina nuoremmat vaikuttivat enemmän kirjanoppineilta eivätkä oikein ymmärtäneet yhtä paljon kuin vanhemmat. Voi olla, että pitkän linjan työntekijöissä on leipääntyneitäkin, mutta toisaalta heillä on pitkän kokemuksen ansiosta silmää keskittyä olennaisiin.

Muistan oman lapseni ajoilta sen eläkeikää lähestyneen terkkarin, joka lähetti lapseni useamman kerran "turhaan" lääkärintarkastukseen, ennen kuin vasta vuosien päästä selvisi, että siihen oli hyvä syy.

Ehkä nykyisin äitiysneuvoloissa on yksi ongelma se, että siellä on sellaisia terveydenhoitajia, jotka eivät ole hoitaneet ensimmäistäkään synnytystä. Ennen siellä oli kätilöitä, joista osa oli ollut pitkään töissä saman kunnan synnytyslaitoksella ennen sen lakkauttamista. Olihan siinä aivan erilainen tuntuma odotukseen varsinkin loppuvaiheessa kuin sellaisella, joka on saanut oppinsa lähinnä kirjoista.

Niin, terveydenhoitaja on harvemmin mukana synnytyksessä. Paitsi tietysti omassaan.

Minulla päinvastainen kokemus. Niin ihanaa vanhaa neuvolaterveydenhoitajaa saa hakea, kuin esikoisella ja kuopuksella oli. Aivan valtavan positiivinen ja sympaattinen ihminen, ja tietoa paljon enemmän kuin monella vasta valmistuneella lääkärillä. Jotenkin hän osasi myös suhteuttaa asioita. Suositukset olivat suosituksia (ajan hengen mukaan). Eikä hän teettänyt toisen lapsen kohdalla enää samoja kokeita, mitkä oli otettu juuri.

Nyt on uusi terveydenhoitaja. Ihan mukavan oloinen hänkin, mutta tuntui, että keskittyi kaikkeen pikkutarkasti. Kun kerroin, että olin juuri edellisenä päivänä kerrannut raskausajan ruokavalio-ohjeet, niin hän selosti ne vielä minulle uudelleen pikkutarkasti, vaikka raskauteni on jo kolmas. Sitten taas lähete, mikä olisi pitänyt tehdä, unohtui.

Kyllä, eikä tuo koske pelkästään neuvolaterkkoja. Vanhemmat hoitajat on usein tosi leipiintyneitä, eikä niillä ole aina haluakaan päivittää osaamistaan.

Olen huomannut. Juurikin ollaan leipääntyneitä, äidin huolet ei ikinä ole mitään vakavaa jne.

Nuoret taas keskittyvät kokonaisuuteen. Usein heistäkään äidin huoli ei ole vakava, mutta osaavat arvella mistä eri tuntemukset johtuvat ja millaisista muutoksista pitää huolestua.

Toki on myös täysin kirjatiedon varassa olevia nuoria hoitajia ja toisaalta vanhoja kokeneita ja aidosti kiinnostuneita hoitajia, joilta saa vinkkejä oman olon helpotukseen yms.

Joo just tuo kirjaoppineisuus muaki ärsyttää. Kolmen lapsen äitinä (isolla ikähaitarilla) on kuitenki jo itelläki jotain kokemusta lapsista, heidän hoidostaan, kasvatuksesta ja kehitysvaiheista. Mutta ei. Aina silloin tällöin löytyy joku ylipirtee Pirkko puhumaan samoja liirumlaarimeita, tunnin siinä sit kuuntelee ja nyökyttelee, et aha.. ymhy.. joo, ok.. Kokeneemmat terkat (näin karkeasti yleistettynä) enemmän keskittyi siihen oliko jotain tiettyä mielessä ja jos ei, ni eipä niitä käyntejä venytetty turhaan liiaksi.

Nuorilla on aika äkkiä esillä huoli-ilmoitus, vanhat jaksavat painottaa sitä, että kukin tavallaan. Nuoret terkkarit etsivät vikoja hanakammin, vanhemmat terkkarit tietävät, että 4v lapsi saattaa kieltäytyä tekemästä pyydettyjä asioita siksi, että juuri nyt ei koe sitä tärkeäksi. Nuoret kyselevät vointia ja jaksamista ja tarjoavat aika pian lastensuojelua avuksi.