Sydämeni on särkynyt

Poikaystäväni jätti minut 3 vuoden seurustelun jälkeen täysin yllättäen. Mielestäni meillä oli kaikki hyvin, olin onnellinen hänen kanssaan, emmekä riidelleet juuri koskaan ja suunnittelin mielessäni jo yhteistä tulevaisuutta. Miten olen voinut olla niin sokeasti rakastunut ja luottavainen, etten nähnyt mitään merkkejä, kun toinen kertoo suunnitelleensa jo jonkin aikaa eroa? Eron syyksi sanoo, ettei rakasta enää. Alkoi kuukauden päästä seurustelemaan toisen kanssa, vai liekö katsonut valmiiksi jo aiemmin. Nyt mietin, miten ikinä enää uskallan rakastua ja luottaa toiseen ihmiseen. Olisi vielä pahempaa, jos perustaisi jonkun rakastamansa ihmisen kanssa perheen (lapset, yhteinen koti) ja sitten yhtäkkiä yllättäen taas joutuisi jätetyksi. Jotenkin aiemmin luulin, että ennen eroa riidellään ja eroon on jokin syy ja ettei ero voi tulla ihan puskista. Tästä opin kantapään kautta, että toista ihmistä ja hänen ajatuksiaan ei loppujen lopuksi tunne, vaikka hän olisi kuinka läheinen eikä toiseen ihmiseen kannata koskaan 100%:sti luottaa. ”Rakkaus on sokea” sanonta pitää kyllä paikkansa.