Vauva syntyy pian – mies haalii lisää menoja
Esikoinen syntyy ensi kuussa, ja kolmekymppinen mies suunnittelee syksyksi uusia harrastuksia ja "muutamia" baarireissuja. Minulla ei ole kumpaakaan vastaan varsinaisesti mitään, en ole koskaan kieltänyt miestä menemästä, mutta nyt tuntuu, että aiemmin vähemmän aktiivinen mies haluaa haalia syksyksi vähän liikaakin tekemistä. Kaiken kruunaa se, että mies on töissä todella kaukana, joten saatan hyvin olla yksin kotona 3 tai 4 päivää putkeen.
Tässä ilmeisesti käy se klassinen tilanne, eli mies jatkaa elämäänsä (ja vähän upgreidaa) samalla kun äiti on suunnilleen lukittuna kotiin vauvan kanssa. Sitten ollaan niin osallistuvaa isää, kun pari kertaa viikossa vaihdetaan vaippa. Olen kuullut niitä tarinoita, joissa mies selittää ennen lasta olevansa tosi läsnä perheelleen, mutta totuus on ollut muuta. Mitäs nyt sitten, kun mies onkin jo ilmoittanut olevansa mahdollisimman paljon pois kotoa. Väittää kyllä, että aikaa perheellekin on, mutta ei tunnu oikein ymmärtävän vauva-arjen intensiivisyyttä, joka iskee varmaan melko pahasti vasten omiakin kasvojani. Turhauttaa.
Kommentit (40)
Miten lapsen isä tuumaa miehesi suunnitelmista?
No ootko keskustellut asiasta? Meillä meinas mennä vähän samaan suuntaan, syksylle alkoi tulla vähän kaikenlaista suunnitelmaa ja meinas unohtua vauva. Juttelemalla siitäkin päästiin. Vauvanhankintojen suunnittelut meinas myös kaatua mun niskaan, mutta jälleen kerran keskustelemalla päästiin etennpäin ja nyt miehellä on oma vastuualueensa hankinnoista.
Ihmiset reagoi erilailla uusiin asioihin ja joidenkinnon vaikea kuvitella, mitä se vauva-arki todellisuudessa on.
Nyrkkiä pöytään. Et sinäkään ole suunnittelemassa vauvan ensimmäisiksi kuukausiksi uusia harrastuksia ja vapaa-ajan menoja, ne katsotaan sitten tilanteen mukaan millainen vauvanne on ja kuinka paljon arjessa on joustoa tuollaiseen. Miksi lapsen toinen vanhempi, jolla on ihan yhtä paljon vastuuta, voisi siis tehdä niin? Älä ole liian kiltti, miehen pitää ymmärtää että enää ei ole kyse vaan teistä kahdesta. Te olette lastanne varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro että yksin et jää vauvan kanssa. Jos mies ei vietä aikaa perheensä kanssa, hänen tilalleen tulee joku muu.
Ei se noin helppoa ole. Miehet ei pidä toisten miesten tekemistä lapsista, niin voi hyvin jäädä yksin.
Myöskään naiset eivät mitenkään rakasta toisten lapsia. Jos muuta kuvittelet.
Jätä se sika kun se syntyy. Ja lähde miehen kanssa harrastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä koliikkivauva. Ensimmäiset 4kk nukuin 3h/vrk ~30min pätkissä. Kun mies meni ensimmäisen kerran yön yli reissulle, niin sain unta kokonaiset 3x20min sen vuorokauden aikana.
Pointtini oli, että kannattaa teroittaa tällaisen selkeän esimerkin avulla miten raskasta vauvan hoito on. Meillä oli toki erityisen haastavaa, mutta haastavaa se on aina. Ja hänen tulisi ymmärtää priorisoida sinun ja vauvan hyvinvointi. Ei ole kenellekään reilua valvoa montaa kuukautta putkeen, että toinen voisi harrastaa.
Mies kuvittelee, että vauvan kanssa kotona oleminen on lomailua. Hän käy sentään töissä, minähän vaan loikoilen vauvan kanssa kotona.
Ap
No sinun pitää avata suusi ja sanoa, ettei se sitä ole ja vauvan hoito on päivätöitä monin verroin raskaampaa. Vauva tarvitsee vanhempiaan ihan-koko-ajan ja kun saa lapsen, niin hyvästelee samalla edellisestä elämästään mm. oman ajan ja makeat yöunet. Nämä ovat valintoja joihin lähdetään, kun perhe perustetaan.
Ja se vauva ei ole mikään taakka ja lennosta vaihdettava tavara, jota pitää tyrkätä vanhemmalta toiselle väkisin. Se on aito ihminen, jolle elämän ensimmäiset kuukaudet voivat olla todella rankkoja. Hän tarvitsee kyllä teitä molempia rakastamaan itseään ja olemaan tukena 24/7. Aikuisten tarpeet ovat sitten jatkossa toissijaisia.
Esim. hukkaan heitetyt rahat valmiiksi maksettuihin harrastuksiin ovat sitten aika pieni murhe. Vanhemman oma aika on pieni murhe. Paha mieli toisen käytöksestä on pieni murhe. Ykkösenä on vain lapsi ja kaikki muu on toissijaista.
Kannattaa ottaa kunnan kotipalvelua. Täällä Tampereella sai ensimmäiset 3 tuntia ilmaiseksi ja sen jälkeen 6e/h. Ja lastenhoito apua kannattaa palkata. Itse hommasin apua koska mies ei ennättänyt osallistua muulloin kuin 03-07 aamuyöllä että sain nukkua.
Kotiin ei kannata lukittautua. Pidät jonkun oman harrastuksen ja vauva nukkuu päivällä niin paljon että siinä on helppo liikkua kaupungilla (ilmainen joukkoliikenne vaunujen kanssa).
Mammaryhmien sekopäiden kanssa kannattaa olla varovainen. Osa tekee perättömiä lasuja ja muuta kiusaa (kokemusta on). Eli paras pitää omat kaverit lähellä ja tuntemattomien kanssa varauksella.
Miehiltä puuttuu hormonit mitä äideillä on; siksi suhde lapseen ei välttämättä ole niin tiivis mitä äidillä on. Oma mies on uraihminen; olen antanut hänen olla niin kauan kun tuo rahaa taloon. Jos ei talouspuoli olisi kunnossa niin varmaan olisin jo vaihtanut miestä 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies aikoo paeta vauvan hoitoa. Ilmoita että vauva on puoliksi miehen ja hänen tulee hoitaa osaltaan vauvaa. Ja ihan yksinkin ilman sinua välillä että sinä saat vapaata myös.
Muista tuoda puolet talouden tuloista kun esität vaatimuksia.
Ei ap saa tuloja vaan miehen lapsi vie ne häneltä. Mies on tosi paljon velkaa ap:lle. Ei kiitollisuutta vaan riihikuivaa rahaa.
No, kannattaa nyt jo varoitella, että on mahdollista, että joutuu noita menojaan perumaan. Tee myös heti selväksi, että kun kysessä on yhteinen lapsi, niin odotat hänen osallistuvan perheen "ylläpitoon" 50/50, eli toki työnteko lasketaan, kun hän perheen sitten (toivottavasti) elättää, mutta se ei riitä, kun sinun työvuorosi on muuten ympäri vuorokauden, joka ikinen päivä. Omaa aikaa pitää olla, mutta tämä pätee molempiin, eli myös sinulla pitää olla omaa aikaa. Jos mies on 3-4 päivää viikossa pois ja sen jälkeen vielä 2 illalle keksii menoja, niin missäs kohtaa se sinun oma aikasi on?
Juuri tämä oli pitkälti syy, etten hankkinut lapsia.
Voitte laittaa tilastoon tämän, te kaikki jotka ihmettelette syntyvyyden laskemista.
Vierailija kirjoitti:
Palstan vakio satutäti trollaaja.
Miksi tulet jokaiseen perhettä tai parisuhdetta koskevaan ketjuun väittämään aloittajaa satutäti tarinarinatäti trolliksi? Tiedän 100% varmuudella että kyseessä ei ole aina sama aloittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan vakio satutäti trollaaja.
Miksi tulet jokaiseen perhettä tai parisuhdetta koskevaan ketjuun väittämään aloittajaa satutäti tarinarinatäti trolliksi? Tiedän 100% varmuudella että kyseessä ei ole aina sama aloittaja.
Tuo luulee, että "Ap" on kirjoittajan nimikirjaimet. Kun tuttavapiiriin kuuluu Aulimarjatta Pikkelström, niin jokainen Ap on hän.
Miestä pelottaa eikä uskalla myöntää sitä joten keksii lisää menoja että pääsee pakoon eikä tarvitse kohdata sitä pientä vaativaa vauvaa. Pelkää myös sitä mitä kaverit sanoo että mies on tossun alla kun ei saa enää harrastaakaan. Jotkut miehet on toooodella herkkiä ja arkoja vaikka täysin päinvastaista roolia vetävätkin muiden nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä koliikkivauva. Ensimmäiset 4kk nukuin 3h/vrk ~30min pätkissä. Kun mies meni ensimmäisen kerran yön yli reissulle, niin sain unta kokonaiset 3x20min sen vuorokauden aikana.
Pointtini oli, että kannattaa teroittaa tällaisen selkeän esimerkin avulla miten raskasta vauvan hoito on. Meillä oli toki erityisen haastavaa, mutta haastavaa se on aina. Ja hänen tulisi ymmärtää priorisoida sinun ja vauvan hyvinvointi. Ei ole kenellekään reilua valvoa montaa kuukautta putkeen, että toinen voisi harrastaa.
Mies kuvittelee, että vauvan kanssa kotona oleminen on lomailua. Hän käy sentään töissä, minähän vaan loikoilen vauvan kanssa kotona.
Ap
Noin munkin mies kuvitteli ja mulle selitteli, ja ihmetteli kun ruuat ei oo valmiina kun tulee töistä. No, jäin määräaikaisesta työsuhteesta työttömäksi äitiysloman koittaessa, ja meillä oli asuntolainaa. Vauvan ollessa puolivuotias aloin etsiä töitä, sovin miehen kanssa että hän jää lomalle kotiin vauvan kanssa. Sain töitä vauvan ollessa 8 kk vanha, ja mies jäi vanhempainvapaalle ja sitten hoitovapaalle. Miehellä oli mahdollisuus tehdä keikkaa työpaikalleen hoitovapaalla, niin tulotasomme ja lainanhoitokykymme oli parempi.
Siinä se sitten totuus "lomailusta" valkeni miehellekin. Onneksi mun mies oli siisti ja tykkäsi kodinpidosta, joten mulle ei kaatunut vielä koko kodinhoito töiden ohella niskaani. Mutta ruuanlaitto oli tekemättä, kun tulin kotiin töistä, miksiköhän ;) ? Oikeasti vauvat on pikkuhitlereitä ja täysiä työnantajia, eikä siinä ekan 8 kk aikana muuta ehdi kuin tissi suuhun, syötä lusikalla (hidasta), vaipanvaihtoa, puklunsiivousta, nukuttamista, pyykkiä jne. Vessassakin käydään vauva mukana.
Tajunnut mitä sinappik@neen tulo tarkoittaa. Kaiken kivan loppua. Alkanut kaduttaa, samoin kuin niiiiiiiiin montaa miestä tässä kohtaa. Haalii tekemistä, että voi olla pois kotoa. Sinappik@ne on monen miehen mielestä kiva, sen 10min kun sitä tehdään. Katoppa vaan, näin tässä(kin) käy....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko keskustellut miehen kanssa tästä suoraan? Miten kommentoi itse asiaa?
Toki, monta kertaa. Miehen käsityksen mukaan perheaikaa on yllin kyllin, mutta omalla matikalla tämä ei oikein päde, jos vapaailtoja on kaksi ja ne menee harrastuksissa.
Miestä ei kiinnosta lapsi. Et tietenkään älynnyt tätä etukäteen😂
Sullakaan näköjään ei järki ihan heti leikkaa. Voi mikä idiootti olet. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko keskustellut miehen kanssa tästä suoraan? Miten kommentoi itse asiaa?
Toki, monta kertaa. Miehen käsityksen mukaan perheaikaa on yllin kyllin, mutta omalla matikalla tämä ei oikein päde, jos vapaailtoja on kaksi ja ne menee harrastuksissa.
Miestä ei kiinnosta lapsi. Et tietenkään älynnyt tätä etukäteen😂
Sullakaan näköjään ei järki ihan heti leikkaa. Voi mikä idiootti olet. 😂
Naurattaa, mutta turhan usein totta.
Ei se noin helppoa ole. Miehet ei pidä toisten miesten tekemistä lapsista, niin voi hyvin jäädä yksin.