Isäni on alkoholisti ja äitini on parhaillaan psykiatrisessa sairaalassa, haluatko kysyä jotain?

Ihan hyvin. Olipa yllättävä kysymys ensimmäiseksi. -ap

Isäni on aika huonossa kunnossa ja varmaan ei montaa vuotta elä enää. En kuitenkaan haluaisi hänen kuolevan. Jos jotain toivon, niin, että tajuaisi nyt lopettaa juomisensa, kun ei terveys kestä.

Äidilleni toivon, että pääsisi nopeasti kotiin, tällä kertaa on lyhyt sairaalajakso.



Onhan ne vanhemoani vähän eri luokkaa, kun konen tuttavani, mutta onhan ne kuitenkin omat vanhempani. En heille pahaa toivo. -ap

T. juopon isän lapsi

Mä olen aina jostain syystä ollut isän tyttö. Ja selvinpäin isäni on tosi mukava mies. Ja alkohoismihan on sairaus. Tietenkin ottaa päähän useinkin ja ei jaksa ymmärtää miten se voi juoda. Ei osaa äidistänikään yhtään huolta pitää. Se itsekkyys ja se kuinka sen alkoholismin varjossa on "oikeutettu" tekemöän mitä vaan suututtaa, mutta kuitenkin se on mun isä.

Etkö sinä sitten pidä yhtään isästäsi?

Varmaan muuten yksi syy on se, että isäni ei ole koskaan humalassa väkivaltainen.

-ap

äitisi sairaus jotenkin isäsi juomiseen?

Usein itken kirjojen tai elokuvien takia.

Omassa elämässä ei nyt ainakaan kauheasti itketä. -ap

olen aina vihannut häntä. Hän oli väkivaltainen fyysisesti ja psyykisesti.

Näen hänestä vieläkin painajaisia.



6

on parempi että olet aikuinen kuin lapsi kun ton koet..jaksamisia..

t. ei-ap

kyllähän se on suuri rasite äidille kestää isän alkoholismia. Isä on sillä asteella, että juo kaikki rahansa. Uutta eläkettä odotellessa sitten muutama pöivä selvinpäin.

Nyt äiti joutui sairaalaan monen asian summasta, mutta kyllä varmasti se, että isäni on valvottanut omalla yömeluamisellaan äitiäni ja muutenkin isä on ollut taas ihan perseet olalla, on vaikuttanut asiaan. -ap

Sulla ei ole mukavia muistoja isästäsi. Joten siisnä mielessä tarinoitamme ei voi vertailla.



Minun isäni on lapsuudestani asti häpäissyt minut käytöksellään tuhat kertaa, pettänyt lupauksensa jne, mutta ei ole koskaan satuttanut minua.Ja varmaan jotain mukavaakin olen isän kanssa tehnyt lapsena.



Omasta riippuvuudstani, en ole mistään (kai) riippuvainen. Jotkut tutkimuksethan puoltaa sitä, että riippuvuus voi hypätä yhden sukupolven yli.

-ap

Mulla oli kauan aikaa sitten syömishäiriö,sitten sekoilin alkoholin kanssa. Onneksi olen päässyt molemmista eroon.



Yleensähän sitä alkoholistiperheen lapset ottavat myös juopon puolison.

Yhden miehen kanssa pistin loppu, kun sellaista oli havaittavissa. teidän,että hän nykyään on todellakin alkoholisti.



Itselläni on aivan ihana mies ja lapset. Osaan nauttia kaikesta pienestä,enkä ole mistään riippuvainen. Olen siitä todella onnellinen.



Millainen perhe sinulla on,siis mies&lapsia?



6

Miehenikin on perheestä, jossa alkoholia käytettiin sika reippaasti. Mieheni vanhemmat kyllä ovat aina siansa hoitaneet, mutta vapaa-ajalla juomista oli liikaa.

Meillä ei kumpikaan juo. Olemme ihan absolutisteja. -ap

"jalat maassa olevalle" : )



6

olen alkoholistin tytär. Nykyinen puoliso hyvin vähän juova, kuten minäkin. Onneksi.

Erityisesti kommenttisi, että osaat nauttia kaikesta pienestä on hieno. Minä kyllä toisinaan valitan kaikesta turhastakin, enkä muista aina ajatella kuinka tyytyväinen oikeasti olen esim. omaan perheseeni ja siihen kuinka "tavallinen" lapsuus omilla lapsillani on. -ap

mutten halua mitään sen kummempaa. Minulle on tärkeintä se, että on turvallista. Miten sitä osaakaan arvostaa miestä,kun ei tarvitse pelätä ja pystyy luottamaan.



Millainen suhde sinulla on äitiisi?

Itselläni on välit poikki.



6

Kaipaan kyllä toisinaan sellaista "oikeeta" äiti-tytär-suhdetta, että voisin kertoa asioistani ja äiti näyttäisi olevan kiinnostunut.,



Mutta, koska äitini on sairas, meillä ei sellaisia välejä ole. Äiti ei oikein osaa näyttää olevansa kiinnostunut minusta tai lapsistani. (Kai me kitenkin oikeasti ollaan hänelle tärkeitä, vaikkei se näykään.)

En kerro äidilleni mitään oikeita kuulumisia, vaan yleistä päivän puhetta ja lasten kuulumisia. Kyselen hänen tekemisiään jne.



Ovatko sinun ja äitisi välit poikki lopullisesti? Oletko sinä tehnyt päätöksen, että ette tapaa? Kaipaatko äitiäsi?

-ap

Äitini ei koskaan välittänyt minusta. Jättänyt suoranaisesti heitteille,eikä koskaan puuttunut kun isä ajoi minut kotoa tai löi minua.

Veljeni ollut aina se tärkein. En viisti tarkemmin kertoa täällä,mutta kun olen kertonut ulkopuolisille,ovat he ihmetelleet äitini käytöstä.

Olisimme tarvinneet jouluna apua,muttei äiti halunnut auttaa. Olen pistänyt ennenkin välit poikki,mutta se oli viimeinen niitti.

Kaipaan että olisi äiti joka välittäisi. Omaa äitiäni en kaipaa.

Tuntuu kauhealle,mutta halveksin ja vihaan häntä.

Jos kertoisin tarkemmin,muutkin ymmärtäisivät.



6

Ikävää, kun äiti ei auta lasta, kun isä on paha ja pelottava.



Hyvä, että sulla on veli, jonka kanssa olet läheinen.

Ja nuo sun halveksunnan ja vihan tunteet on ihan ymmärrettäviä. Ei sun tarvi yrittää ymmärtää isäsi tai äitisi käytöstä.



Ei ole sullakaan helppo lapsuus ollu ja ajattele miten hieno oma perhe sulla silti on:) Yritä nauttia siitä. Turhahan se on äitiisi pitää yhteyttä, jos se suhde ei tuota sulle ollenkaan mielihyvää, pelkkää pahaa mieltä vaan.



Toivotan sulle mukavaa syksyn odotusta ja kaikkea hyvää! Nyt lähden itse nukkumaan! -ap