Töihin vain muutamaksi kuukaudeksi ja toinen lapsi?

Sinne vaan töihin ja uudelleen äitiyslomalle kun tilanne vaatii. Niin, eihän näitä asioita aina edes pysty päivän eikä edes kuukauden tai vuodenkaan tarkkuudella suunnittelemaan. Kyllä fiksu työnantaja ymmärtää, mikäli työvisiittiisi jää lyhyeksi uuden raskauden vuoksi. Ja jos ei ymmärrä, niin se on hänen ongelma, ei sinun. Perhe menee varmaan kuitenkin työn edelle.

Olen äitiyslomalla lokakuulle ja menen heti töihin (sain vakituisen työn niin pakko aloittaa), ja 8,5kk ikäinen menee hoitoon. Meinasin vaan sen aikaa olla töissä, että 4kk koeaika menee kunnialla läpi, ja jättää tuossa koeajalla taas ehkäisyn pois ja toivon mukaan tärppää sit mahdollisimman pian!

Itellä on jo 5-v. poika, mutta kotosalla olen tällä hetkellä työttömänä ja iha varmasti heti kun saan töitä, aletaan suunnitella toista. Saan sopivasti työttömyyskassan vaatimat kk täyteen ja ehdin olla vähäsen aikaa töissä niin että on ihanaa taas jäädä vauvan ja pojan kanssa kotiin. Olisin sopivasti sitten äitiyslomalla kun poika menee eskariin ja ekalle... onko tää hirveetä kun suunnittelee näin??? Minusta ois niin ihana ettei pojan tartteis tulla yksin kotiin koulusta ja toisaalta poika on jo kysellyt pikku sisarusta. Itellä mahoton vauvakuume, mutta toisaalta aattelen sitä et pitäs valmistumisen jälkeen saaha vähän työkokemusta alle.

Meillä tilanne näin: päätin alkuvuodesta palata töihin huhtikuun lopussa (jolloin tytär 1v) . Ilmoitin päätöksestä työnantajalle helmikuun alussa ja seuraavalla viikolla tein plustestin (tunsin kyllä raskausoireet jo aiemmin...) , meillä tämä kakkonen tärppäsi ekasta kierrosta. Kun siis palasin töihin nyt huhtikuussa, maha jo somasti pyöristynyt. Itseä jännitti kovasti, mtien uutinen otetaan vastaan, mutta hyvin kaikki on mennyt. Olen itse tyytyväinen, että palasin töihin edes lyhyeksi aikaa, vaikka toki raskastakin on ollut iltaisin työpivän jälkeen jaksaa taaperon kanssa. No, nyt on enää vajaat neljä viikkoa jäljellä ja uusi mammaloma odottaa :-)

Minulle tämä ratkaisu siis sopi ! Ehdin olla töissä noin 5 kk .

Meinaaja:

Itellä on jo 5-v. poika, mutta kotosalla olen tällä hetkellä työttömänä ja iha varmasti heti kun saan töitä, aletaan suunnitella toista. Saan sopivasti työttömyyskassan vaatimat kk täyteen ja ehdin olla vähäsen aikaa töissä niin että on ihanaa taas jäädä vauvan ja pojan kanssa kotiin. Olisin sopivasti sitten äitiyslomalla kun poika menee eskariin ja ekalle... onko tää hirveetä kun suunnittelee näin??? Minusta ois niin ihana ettei pojan tartteis tulla yksin kotiin koulusta ja toisaalta poika on jo kysellyt pikku sisarusta. Itellä mahoton vauvakuume, mutta toisaalta aattelen sitä et pitäs valmistumisen jälkeen saaha vähän työkokemusta alle.

Tämä nyt on vaan minun mielipiteeni ja itselle työ on tärkeä osa elämän sisältöä, vaikka perhe tietysti on tärkein, mutta - minusta tuo on aika outo asenne, että on työttömänä kotona, hakee töitä, jotta pääsisi äitiyslomalle. Mutta et varmaan ole ainut tässä Suomenmaassa, joka suunnittelee noin.

meillä on vähän reilun vuoden ikäinen lapsi, tarkoitus olla kotona ensi syksyyn ja sitten töihin jos vaan jotain työtä löytyy. Haluan käydä töissä välillä etten aivan putoa kelkasta, ajattelen niin että töitä löytyy vaikkei olekaan vakipaikkaa mihin palata. MUTTA välillä on ollut mielessä myös se että jos yrittäisi toista heti perään eikä käviskään töissä välillä, haluaisimme lapset kuitenkin aika pienellä ikäerolla. Tuo oli siis ajatuksena vielä joku aika sitten, mies on nyt kuitenkin kääntynyt kielteiselle kannalle pikku kakkosen suhteen joten eletään päivä kerrallaan ja katsellaan miten elämä menee :)

... jäin äitiysloman jälkeen tämän vuoden alussa hoitovapaalle ja siinä vaiheessa laitettiin kakkonen tilaukseen. Pomon kanssa sovin olevani hoitovapaalla tämän vuoden loppuun ja tarkoitus oli olla vuoden lopussa jo niin tukevasti raskaana, ettei kannattaisi palata (esikkoa oottaessakin olin 2kk sairaslomalla ennen äitiyslomaa). No eihän nämä asiat aina mene kuin elokuvissa, ja kun kesään mennessä ei ollut tärpännyt, esitin pomolle töihinpaluun aikaistamista, kun en halunnut loputtomiin kotona plussaa ootella. Olen menossa töihin syyskuun alusta, ja plussa tupsahti sopivasti pari vk sitten :-) joten töissäoloni kestää ehkä 5kk.

Tyttö 1v 5kk on tosi reipas ja tykkää muiden lasten seurasta, joten uskon hänen pärjäävän perhepäivähoidossa ja toivon reippauden säilyvän jatkossakin (ite olin muksuna kotihoidossa ja hirmu arka, ei kiitos samaa hälle...). Teen 6 tunnin päivää (osittainen hoitovapaa), joten leikki- ja halipusiaikaa jää enemmän. Ite pääsen hetkeksi karkuun tiski- ja pyykkirumbaa ja pysyn mukana työkuvioissa. Ja saan rahaa! :-)

Mulla on vakipaikka ja tosi reilu pomo, joten oon pystynyt kikkaileen mieleni mukaan.



terv Vilma

Sama tilanne minulla enkä yhtään harmittele. Olen hoitovapaalla vuoden loppuun, menen tammikuussa töihin enkä ehdi olla töissä kuin 2-3kk (riippuen tarvitseeko jäädä sairaslomalle, toivottavasti...) ennen kuin uusi äloma alkaa. Työnantajani tiesi, että tekisin näin, kun hoitovapaata hain. Enemmän minua " harmitti" sijaisen takia: olen opettaja ja olin kesän töissä ja menen joululomaksikin töihin... Ja toivon samaa sijaista tietenkin sitten kevääksi... Mutta näissä jutuissa on oltava itsekäs, niin sanoi minunkin työnantajani! Olen itsekin joskus ollut palkattomalla kesälomalla, vahinko on otettava nyt takaisin. Eri aloilla tämä on tietty erilaista, se että on pitkään töistä pois tai käy töissä pätkissä, mutta opettajana ei voi " yletä" , joten ei haittaa, että töitä pätkissä tekee, ei jää silleen " jälkeen" mistään.



Eihän sitä koskaan tiedä milloin teille se toinen lapsi tulisi, lapsia ei voi tilata. Ja jos arveluttaa lapsen hoitoon vieminen, jää vaan kotiin, jos se vaan taloudellisesti on ollenkaan mahdollista; lapsi on pieni vain kerran ja äiti on lapsen paras hoitaja! Harmittelet sitä sitten jlkeen päin. Tai hankkiudu raskaaksi niin voit jäädä pian itse lapsen/lasten kanssa kotiin.

No kiva lukea, että muutkin miettivät näitä asioita. Saas nähdä mitä tehdään. Yhtään en tiedä, mitä työnantaja tykkäisi muutaman kuukauden työssä käymisestä, sillä tämän kotona oleilun aikana on pomo vaihtunut tai vaihtumassa. Jossain vaiheessa ajattelin,että jättäisin ehkäisyn pois, kun aloitan työt -näin olisin puolisen vuotta töissä. Se kuulostaisi hyvälle, mutta kun ensimmäisestäkin raskaudesta olin ekat kuukaudet todella väsynyt ja itkeä pillitin kaikesta... Olisi se nolo alku hoitovapaan jälkeen;) Lisäksi vielä pillittäisin esikoisen hoitoon viemistäkin... No, eipä lapsia todellakaan tilata!

Ei kannata liiaksi suunnitella, lapsensaanti kun ei ole aina omissa käsissä. Mä olen menossa töihin nyt syyskuussa, esikoinen 1 v 5 kk. Meillä oli tarkoitus laittaa seuraava alulle kesällä, jolloin esikon ei tarvis olla hirveen kauaa hoidossa tässä välissä. No, heti tärppäsikin ja hermoilin jo, mitä tapahtuu kun olen töissä vain 5 kk. Mutta valitettavasti mulle tuli keskenmeno rv 6 (onneksi sentään niin aikaisin). Nyt kaupan päälle menen vielä tutkimuksiin, oliko kyseessä kohdunulkoinen raskaus, jolloin seuraavan yritystä täytyy kai odottaa vielä kauemmin kuin tavallisessa keskenmenossa. Jos olisin tiennyt, että tässä käy näin, olisin mennyt vasta vuodenvaihteessa töihin. Mutta mutta, aina ei voi siis suunnitella. Tee kuten hyvältä tuntuu just nyt!

nöösi77:

Onko kellään muulla samanlaisia mietteitä?

Lapseni on 1v 4 kuukauden ikäinen. Tällä hetkellä on vielä kotihoidossa ja päivähoitoon pitäisi mennä vuodenvaihteessa. Lapsi on hieman varauksellinen toisia lapsia kohtaan, joten hoitoon vieminen jännittää jo nyt äitiä. Hoitoon on kuitenkin pakko viedä, sillä talous edellyttää toisen tuloja ainakin vähän aikaa. Mutta nyt sitten iski VAUVAKUUME. On aivan typerää ajatella niin, että ei tässä kehtaa alkaa yrittää toista lasta (eka tosin tärppäsi kerrasta, mutta eihän sitä tiedä) aivan heti , sillä siitä ei työnantajaan varmastikaan pidä. Siis siitä, että ehtisin olla töissä vain muutaman kuukauden ja taas jäisin pois. Itsekin tiedostan, kuinka hölmöä on näin ajatella, mutta kuitenkin huomaan ajattelevani näin. Kilttiydestä näemmä kärsin;) Organisaatiossamme on menossa suuret uudistukset, joten haluan töissä ainakin käväistä, sillä haluan puolustaa omaa työtäni...tai siis sitä, että minua ei " poissaolevana" heitetä hoitamaan tehtävää, joka ei minua kiinnosta. Onko täällä muita, jotka pyörivät samanlaisten ajatusten kimpussa?

Minulla on ihan samanlaisia ajatuksia ja tilannekin itseasiassa aivan samanlainen. Tyttö on 1v2kk ja on hieman arka isossa lapsilaumassa.

Itse olen yrittänyt ajatella, että eihän omaan perhe-elämän suunnitteluun saisi työpaikka kauheasti vaikuttaa, vaan jokainen tekee omat ratkaisunsa. Tietysti sitä kuitenkin tulee hieman mietittyä, että mitä työpaikalla ajatellaan...