Miten paljon keskustelette kerrostalonaapurienne kanssa?

Moikkaukset rapussa vastaantuleville. Pihalla/hiekkalaatikolla saattaa löytyä enemmänkin keskusteltavaa ja muutama pidempään asunut on sitä kautta jo tutuiksi tullut.

Aivan liikaa. Mieluummin olen näkemättä. Yläkerran rouva on kauhea puuhaihminen ja edellinen asukas oli hänen hyvä ystävänsä, joten nyt yrittää saada minusta uutta luottoystävää pihajuhlien järjestämiseen yms. Olen jo sanonut suoraan ettei tippaakaan kiinnosta, mutta kohta taas ovikello soi ja siellä on joku uusi idea mitä voitaisiin tehdä.

Tuossa pihalla tulee aika usein vaihdettua muutama sana. Parin mummon kanssa puhutaan kissoista. Mies juttelee enemmänkin ja on autellut naapurin vanhaa ukkoa pienissä hommissa.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa pihalla tulee aika usein vaihdettua muutama sana. Parin mummon kanssa puhutaan kissoista. Mies juttelee enemmänkin ja on autellut naapurin vanhaa ukkoa pienissä hommissa.

Aika pehmoista tietenkin puhua kissoista, mutta se on sentään sopivan persoonatonta naapureiden välistä keskustelua, kun ei tunneta kunnolla. Sairaskertomukset ovat sitten se toinen ääripää.

Naapurin papat tykkää jutustella ja ovat aina iloisella tuulella, lähinnä hissiin sattuessa höpötellään.

Talossa asuu yksi mummo, joka oikeasti tuijottaa ja hölisee kaikkea mitä mieleen tulee oikein pitkän kaavan mukaan. Yritän vältellä koska se on kiusallista. Välillä pyykkituvassa samaan aikaan sattuessa tiukkaa vierellä suu auki pyykkien laittoa eikä suostu lähtemään vaikka on hoitanut omat hommansa sille ei edes vastaa. En tiedä onko sillä kaikki kotona.