Kun karsiminen ja tavaroiden organisoiminen menee överiksi

Minä olen onnistunut tässä.

Rakastan sitä että kaikkea on hyvin vähän, tai toisinsanoen missään ei ole mitään turhaa. Vähäiset tavarat mitä haluan pitää, haluan asetella kauniisti ja siististi.

Kaikki alkoi toisen lapsen syntymästä ja nyt olen jo työelämässä mutta silti kaikki vapaa-ajan järjestelisin mielellään paikkoja. Onkohan joku psykologinen juttu? Kun lapsiperhearki on aina niin hektistä niin haluaa jonkin olevan ns.hallinnassa?

Onko muita samanhenkisiä?