Ajatella että jollakin voi olla helppoja vauvoja

Joillakin voi olla niin helppoa eikä mitään vaikeuksia ja vastoinkäymisiä.

Jotkut elää unelmaa

Näin se on, että ei mee elämässä Muumimukit tasan.

Mulla on maailman helpoin vauva. Mutta kaikki muu elämässä onkin ihan päin persettä.

On niin helppoa olla onnellinen jos on siunattu

No se vauva-aika on vain pieni murto-osa kaikesta muusta.

Haastavista vauvoistakin tulee ihan kivoja koululaisia ja näin. Temperamentti kulkee mukana aina ja eiköhän joka perheessä ole lopulta omat murheensa.

No. Minulla on ollut neljä hyvin helppoa vauvaa. Ja näiden hintana oli sitten se, että kuudesta lapsestamme kaksi kuoli vastasyntyneinä.

Minua onnisti. Kaksi helppoa tyttövauvaa. Onneksi tyttäret olivat kilttejä vauvoja. Kolmas vauva eli aviomies on sitten ollutkin sellainen epeli että ei voi uskoa. Ei ole ollut tylsää päivää, mutta uuvuttavaa, masentavaa ja suorastaan järkyttävää elämää on riittänyt. Paniikkinappulaa saa painaa kun perheen kolmas vauva keksi,  viinan, naiset ym. työn sivurasitteet. The End.

Vierailija kirjoitti:

No se vauva-aika on vain pieni murto-osa kaikesta muusta.

Haastavista vauvoistakin tulee ihan kivoja koululaisia ja näin. Temperamentti kulkee mukana aina ja eiköhän joka perheessä ole lopulta omat murheensa.

No näin voi sanoa. Omat lapseni olivat tosi huonoja nukkujia vauvoina. Parin viikon iässä päivällä jotain 10 min. uinahduksia vain, yöllä paremmin. En saanut mitään tehtyä. Samaan aikaan sukulaisen vauvat nukkuivat ulkona vaunuissa (tai sisällä, miten vain) monen tunnin unia, söivät ja nukkuivat taas. Myöhemmin roolit kyllä ovat enempi vaihtuneet kummat ovat helpompia.

Mun äiti aina sanoo mulle, että olin tosi helppo vauva.

Minulla myös oli maailman ihanin vauva, nyt jo tasapainoinen nuori.

Helppous on osin lapsen temperamentista kiinni, mutta paljon vaikuttaa se miten vanhemmat suhtautuu vauvan temperamenttiin/persoonaan oikealla tavalla.

Oma vauvani/lapseni oli ns. tarkkaileva, rauhallinen, hitaasti osallistuva ym. Silloin vanhempana pitää muuttaa omaa rytmiä vauvalle sopivaksi. Näin vauva aistii turvallisuuden ja läsnäolon ym. ja lapsi voi kehittyä rauhassa omaan tahtiinsa - ns. helposti.

Se on lähinnä asennekysymys.

Vierailija kirjoitti:

Se on lähinnä asennekysymys.

Ei aina. Mutta usein varmasti on! Itsekin huomasin, että elämä on paljon rennompaa kun oli iän tuomaa rentoutta ja varmuutta. Vauvat olleet samanlaisia, mutta oma asenne muuttui kuopuksen myötä.