Oma äiti huolettaa

Nyt pitää saada purkaa pahaa oloa. Pian eläkeiässä oleva äitini on pahasti veloissa, noin 50 tuhatta ulosotossa vanhojen lainojen takia. Sinnittelee kuukaudet hyvin pienellä summalla; palkka katoaa pitkä työmatkan, UO:n ja yhden isomman lainan maksuun. (Vuokran, ruoan jne lisänä) Olen siskoni kanssa tämän yhden lainan takaajina, uhkaavasti näyttää siltä että laina kaatuu meidän niskaan.

Puolisen vuotta sitten mainitsi "vitsillä" meille jokaiselle sisarukselle erikseen sen että parempi jos hän nyt menehtyisi niin ei tarvisi murehtia veloista.

Viimeisin huolenaihe on ollut se ettei ätini ei ole ikinä pahemmin juonut alkoholia, mutta nyt on alkanut kuppi kallistumaan useaan kertaan viikossa. Laihtuu silmissä ja menettää lihasmassaa kovalla vauhdilla. Syö hyvin vähän kuussa, käymme kukin vuorollamme kurkkaamassa jääkaappiin ja viemme mukanamme jotain syötävää.

Meillä kaikilla sisaruksilla (yht 3) on kullakin omat taloushuolet, kaksi meistä on yksinhuoltajia jne. Nyt olemme keskustelleet siitä että kuukausittain keräisimme rahat ruokakaupan lahjakorttia varten, sillä ei onneksi alkoholia pystyisi ostamaan.

Äitini on ilmiselvästi masentunut ja ns. potkii itseään pienestäkin vastoinkäymisestä. Yritämme kukin olla kuuntelevana korvana, mutta hän tarvitsisi terapiaa tai muuta. Vielä vuosi takaperin pystyimme keskustelemaan monipuolisesti, mutta nykyään keskustelumme liittyy aina hänen huonoon oloonsa ja kuinka hänelle tapahtuu kaikki pahat asiat.

Sydäntä puristaa joka kerta kun mietin äitiäni ja tätä tilannetta, mutta koen samalla olevani huono ihminen koska mietin omia ongelmiani joista en voi puhua äidilleni. Haluaisin auttaa häntä monella eri tapaa mutta minulla ei ole siihen resursseja. Olemme koko porukka ihan neuvottomia mitä voimme tehdä...