Oletko ollut saikulla raskauden takia?

Olen ollut, selkäkivun takia.

Olisin varmaan joutunut olemaan, mutta olin juuri pari eka kuukautta ( mitkä oksensin kokopäiväisesti) työttömänä. Kun sain töitä pahoinvointi onneksi oli laantunut sellaiseksi, että oksensin ehkä vain kerran aamulla ja tunsin vähän kuvotusta loppupäivän.

No, ei tuollaisen oksentelun takia voi olla töissä, jos on esimerkiksi fyysinen työ tai asiakaspalvelua... Se oksennus kun ei kysy lupaa tulla. Nimim. kerkesin juuri vessan ovelle ja kaikki pärskähti siihen lattialle eteeni.

Olin muutaman päivän silloin kun oli pahoinvointi hirveimmillään. Lääkäri kirjoitti sairaslomaa raskauden loppuvaiheeseen kun liikkuminen ja pitkään paikallaan istuminen kävi kaksosraskaudessa tukalaksi.

Olisin varmasti ollut jos työssä olisi pitänyt tavata asiakkaita. Mutta kun teen töitä yksin, en jäänyt saikulle.

Olen ollut, juurikin pahoinvoinnin vuoksi. Sekä ihan kotona lepäämässä että sairaalassa tiputuksessa. Kolme raskautta ja kolmannessa uskalsin jo sanoa, että tarvin lepoa. Kaksi ensimmäistä sinnittelin ihan liian pitkään, kun "eihän raskaus ole mikään sairaus". En suosittele, vaan kuuntele kehoa ja vointia, se on tärkeintä.

En. Kolme lasta on ja olin yli kolmikympinen jo esikoisenkin raskaudessa. 

En ole ollut, mutta ainoastaan siksi, että en ole varma, onko kammottavaan väsymykseen mahdollista edes saada sairaslomaa. Enkä oikeastaan olisi halunnutkaan sairaslomaa, ihan vaan lyhyemmät työpäivät olisivat jo auttaneet.

Alkuraskaudessa tein fyysistä kolmivuorotyötä ja pahoinvointia oli aamusta iltaan niin, etten voinut muuta kuin maata kyljelläni. Sain sairaslomaa.

En ole *kopkop*. Toki etätyö mahdollistaa työasennon vaihtelun, eikä pahoinvointi ollut tuollaista.

Hakisin kyllä sairaslomaa, jos tarvetta olisi.

Yhden ainoan päivän loppuraskaudessa, kun liitoskivut oli niin pahat, ettei olisi voinut kuvitellakaan istuvansa kahdeksaa tuntia koneen ääressä. Lepäsin ja liikuin särkylääkkeen voimalla sen päivän ja seuraavaksi päiväksi kivut olivat laantuneet niin, että pärjäsin toimistotyössä. Liitoskivuista kärsiville suosittelen kävelyä levon lisäksi ensiavuksi. Ei se liikkuminenkaan herkkua ollut, mutta auttoi pidemmällä tähtäimellä kuitenkin, kun ei ollut sitä istumisrasitusta.

Loppupuoliskon raskaudesta kyllä, koska verenpaine oli liian korkea.

Olin 6kk sairaslomalla. Verenvuodon ja välilevyn pullistuman takia.

Ekassa raskaudessa olin päivän verran sairaslomalla, koska koko keskivartaloa repi. Tuntui, että sisuskalut repeävät irti toisistaan. Tämä oli jo alkuraskaudessa kun maha alkoi vasta kasvaa. Lääkäri oli epäuskoinen kivusta, mutta kirjoitti sen yhden päivän lomaa. Seuraavana päivänä kipua ei enää ollut. Eikä seuraavassa raskaudessa sellaista myöskään ollut.

Olin saikulla kaksi viimesitä kuukautta ennen synnytystä. Sairaalassa makasin, sydänääni- vehkeet koko ajan vatsan päällä ja leikkaussali valmiina keisarileikkausta varten. 

Kummassakin raskaudessa siinä puolivälin tienoilla pari viikkoa selkäkivun vuoksi. Esikoista odottaessa minulla oli vielä reilut kaksi viikkoa äitiyslomaan, niin yksi päivä iski kova päänsärky ja huimaus. Silloisessa työpaikassa piti jokaiseen sairauspoissaoloon olla lääkärintodistus, joten menin työterveyslääkärille. Yleensä nihkeä lääkäri kirjoittikin saikkua koko loppuajaksi.