Jatkuuko pahoinvointi koko raskauden ajan?
Nyt viikko 20+5. Pahoinvointi alkoi viikolla 7, oli rajuimmillaan viikolle 13 asti, sen jälkeen useimpina päivinä oli vähän parempi olla mutta edelleen kuvottaa ja oksennan varmaan keskimäärin joka toinen päivä. Kyse ei ole kuitenkaan hyperemeesistä kun ei tämä niin vakavaa ole ettenkö pystyisi syömään yms. Ei paljon lohduta kun monessa paikassa sanotaan että kyllä se aamupahoinvointi (mulla ihan kokopäiväistä) hellittää ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Muilla jatkunut koko raskauden ajan tällainen lievempi pahoinvointi vai helpottiko jossain vaiheessa vaikka kesti yli puolen välin?
Kommentit (15)
Yksilöllistä. Itse vietin molempien raskauksien aikana pari viikon jaksoa tipassa. Ensimmäisellä lapsella pahoinvointi kesti 7 kk. Toisella vain 5.pahoinvointi oli pahimmillaan niin rajua, että oksensin enemmän kuin nielin. Siksi jouduin sairaalaankin. Toivon, että pääset helpommalla.
Minulla muuten aivan samankuuloinen tarina kuin aloittajalla, mutta oksentaminen loppui rv19 ja sen jälkeen olo parani piakkoin muutenkin. Toivottavasti pian helpottaa!
jokaisessa 3 raskaudessa ympäri vuorokauden kestävä kuvotus ja vähintään pari kertaa päivässä oksentelu loppui sillä hetkellä kun vauva oli ulkona. Tiedän hypermeesistä joten olisi voinut olla pahemminkin mutta ekan kohdalla tämä kestää max 3kk aamupahoinvoinnin totuus yllätti.
Minulla loppui noiden viikkojen tienoilla.
Hyvin yksilöllistä, ja tosiaan kyllä pahoinvointi voi jatkua koko raskauden.
Kokemusta löytyy, mulla on molemmissa raskauksissa ollut rv 6 eteenpäin enemmän tai vähemmän pahoinvointia. Aamupahoinvointi sanana tuntuu hyvin vähättelevältä siinä vaiheessa, kun koko hereilläoloajan kaikki kuvottaa ja laatta lentää.
Ekassa raskaudessa pahoinvointi oli voimakkaampaa, ja se loppui sinne synnytyssaliin.
Toisessa raskaudessa pahoinvointi peräti helpotti siinä rv 22-24 tienoilla, mutta ei kuitenkaan loppunut kokonaan.
Voi jatkua ihan loppuviikoille saakka, jolloin sitten on muut "ongelmat". Joten se ei kaikille ole sitä elämän "ihaninta" aikaa, vaan kaamein.
Tuo jatkuva pahoinvointi vei itseni täysin pohjalle raskausaikoina. Itkeskelin jatkuvasti ja esim. työn tekeminen oli taistelua koko päivän ajan. Kävin yökkimässä työpaikan vessassa ja kesken automatkan pahoinvointi saattoi yllättää niin että jouduin pysähtelemään tien varteen. Väsymys pahensi kaikkea, työpäivän jälkeen jaksoin maata sängyllä ja nukahtelin jatkuvasti.
Tuli myös huomattua että ne, joilla tällaisesta ei ole kokemusta, eivät tajua asiasta juuri mitään. Edes kaikki raskauden ammattilaiset (neuvolassa) eivät vaikuttaneet kovin myötätuntoisille asiassa. Täytyy sanoa että melko yksinäinen olo oli.
Hyperemeesiin vertailu on mielestäni ihan turhaa: olo voi olla infernaalisen karmea ilman sitäkin, että joutuu sairaalaan tippaan.
Siksipä ap, vaikka tiedän että tämä ei lohduta tässä kohtaa yhtään, sanon, että hurjasti tsemppiä! Vielä tulee päivä kun pää on selkeä ja koko ajan ei kuvota. <3<3<3
Mulla jatkui. Kuopuksen raskaus oli niin kamala, että en voinut kuvitellakaan kolmatta lasta. Aina kun mieleen hiipi ajatus kolmannesta lapsesta, mietin haluanko / jaksanko vielä yhdeksän kuukauden oksentamisen.
Välillä sairaalassa tipassa ja kotiin saatiin neuvolan kautta kodinhoitaja ulkoiluttamaan esikoista. Mä vaan makasin ja oksensin. Loppuraskauden olin kokonaan sairaalassa, noin kolme viikkoa ennen synnytystä.
Tsemppiä kaikille, joilla pahoinvointi menee arkea rajoittavaksi. Itse pärjäsin hyvin, mutta lähipiirissä ollut todella vaikeita tapauksia. Asialle ei näköjään paljon voi, mutta yksi pieni arjen vinkki on oksennuspussit. Hyviä sellaisia on vaikea löytää. Niitä löytyy täältä ja melko kohtuu hintaan
Tiedän tyypin jolla loppui juuri tuossa viikon 20 tienoilla.
Itselläni loppui stereotyyppisesti viikon 12-13 kohdalla, luojan kiitos. Mulle jäi traumat jo siitäkin. Olette mielettömiä sissejä te, jotka olette voineet pahoin koko raskauden ja silti hankkineet useamman lapsen!
Siitähän se pahoinvointi vasta alkaa. Pahimmillaan se on noin viidentoista vuoden kuluttua, kun kotona pyörii tupakoiva kiroileva päihtynyt teini, jonka perään poliisit kyselevät.
Pahoinvointi on yksilöllistä. Jollekin ei tule kertaakaan paha olo, jotkut oksentavat 9kk 20krt päivässä.
Itselläni keskiraskaudessa pahoinvointi loppui mutta viikolla 30 palasi, kun vauva painaa vatsalaukkua ja muutenkin olo on tukala. Ateriakootkin ovat taas alkuraskuden luokkaa, eli pieniä aterioita koko ajan.
Mutta toisaalta joillakin se pahoinvointi jatkuu koko raskauden ajan ja vielä synnytyksessä on paha olo. Tsemppiä, koko ajan oleva kuvotus on kyllä ikävä.