Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia burn outista?
18.04.2021 |
Itselläni on sen kaltainen tilanne, että on pakko ottaa lopputili tai breikki tavalla tai toisella. Olen oireillut oikeastaan jo vuosia, mutta nyt alkaa olla ihan kaikki paukut lopussa ja niin paljon erilaisia stressioireita (unettomuus, vatsahaava, ihottumia, maksimaalinen vitutus...) että niitä ei voi sivuuttaa, on vain päästävä pois.
Tilanne on varmaan pitkittynyt siksi että varsinainen syy ei ole koko aikaa se että töitä olisi liikaa (toki sitäkin on kyllä välillä) vaan ennen kaikkea tietynlainen ilmapiiri / työ- ja johtamiskulttuuri ym. tökkii. Asioita pitäisi hoitaa mutta palavereihin ei kutsuta, info ei kulje ja työyhteisössä on tietynlainen nokkimisjärjestys ym. ym. tosi kuluttavaa. Olen muutaman kollegan kanssa noita yrittänyt nostaa pöydälle, mutta pitkäaikaista muutosta ei vaan tule. Tuo tietynlainen sivuuttaminen yhdistettynä työn määrään on musertavaa.
Nyt tuntuu siltä että olen saavuttanut sen pisteen että heitän hanskat tiskiin. Minusta on puristettu se viimeinenkin pisara. Kollega jäi jo huililomalle, minä varmaan perässä.
Onko muita työuupuneita kuulolla, millaisia kokemuksia toipumisesta? Palasitko vanhaan vai pistitkö elämäsi ihan uusiksi? Miten pitkään meni? Jne. Mitä vaan kokemuksia.
Kommentit (4)
Täällä kohtalotoveri, mutta toipuminen vielä pahasti kesken eli hirveästi ei ole vielä mitään kannustavaa kerrottavaa. Itse sain ihan kokonaisen viikon saikkua, niin eipä siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin jäädä opintovapaalle. No nyt sitten opinnot tietysti kuormittaa, ja vähän on niin ja näin tuon lepäämisen kanssa. Mutta on tämä opiskelu nyt kuitenkin leppoisampaa kuin työelämä mihin olin ajautunut. Eniten pelottaa se, etää olenko ikinä enää työkykyinen. Sen verran pahaksi pääsi kyllä itsellänikin tilanne. Luonteeltani olen kiltti ylisuorittaja, niin kesti todella pitkään myöntää asian oikea laita itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opintovapaa on hyvä keino ottaa pidempi tauko. Jos vaan suinkin jaksaa panostaa niihin opintoihin, usein se kuitenkin on joka tapauksessa irtiotto siitä painajaismaisesta tilanteesta johon on ajautunut, vaikkei tietty lepoa varsinaisesti olekaan.
Minäkin olen miettinyt tuota opintovapaata, mutta pelkään että paukkuja ei ole mihinkään enää ainakaan ihan heti. Ja mitä edes opiskelisin... en ainakaan mitään nykyiseen työhöni liittyvää. Uusi ammatti (opintovapaa) voisi olla ok jos vaan keksisi mitä sitä haluaisi.
AP
En pysty pistämään elämää uusiksi, kun ei löydy uutta työpaikkaa. Yritän opiskella uutta ammattia, mutta se kestää, eikä tahdo voimat riittää siihenkään. Olen ollut kolme kertaa pitkällä sairaslomalla uupumuksen takia. Auttaa hetken, mutta taas palataan takaisin lähtöruutuun vähän ajan päästä.