Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita

Joku sanoi, että robotti-imuri olisi muka joku statussymboli. Sehän maksaa muutaman satasen. kokoaikainen taloudenhoitaja jostain Kaakkois-Aasian maasta tekee paljon siistimpää jälkeä kuin mikään robotti.

Materialla päteminen > pikemmin nousukkuus (ei keskiluokkaisuus)

Sosiaalinen erottuvuus > näkyy seuraavissa: koulutus, maku, elämäntavat (ei tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa)

Ja elämänkokemus tuo tähän lisämausteensa päälle. Sellainen fiilis, että tämä luokkakysymys on erityisen tärkeää nuorille aikuisille.

Lisäksi se näyttää olevan tärkeää omaa asemaansa etsiville toimittajille sekä Katriina Järviselle ja Laura Kolbelle.

Mua huvittaa tuo kaksikko. Toinen istuu tärkeän näköisenä pöydän ääressä ja on ’yläluokkaa’, kun on toimittajan tytär. Toinen on sitten sovitusti ’nyt vähän parempiin piireihin noussut’ alaluokan kersa. Nämä varmaan keskustelevat keskenään: ’niin kun mä olen yläluokkaa ja sä oot vaan tuollainen surkea alaluokkainen, olet kuitenkin päässyt naimisiin vähän parempiin piireihin..’

Uskomatonta ja huvittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

 

Tutustupa aluksi vaikka tilastoihin siitä, millaisilla keskimääräisillä perhetaustoilla ihmiset pääsevät yliopistoihin. 

Yliopistoon haluaminen, sinne pääseminen ja siellä suoriutuminen korreloi vahvasti myös ihan geneettisten ominaisuuksien kanssa. Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä. Jos juristiksi on ohjautunut jo 1990-luvulla se parhaiten oikikseen soveltuva aines riippumatta taustoista, näemme nyt kun heidän lapsensa ovat opeskeluiässä, että entistä useampi juristin lapsi pääsee oikikseen. Tämä ei kerro eriarvoisuudesta, jos 1990-luvulla taustat olivat monipuolisempia kuin nykyään.

Tämä onkin vasemmalle kallellaan olevien köyhyys, eriarvoisuus ym. syrjäytyneisyystutkijoiden sokea piste. Että älykkyyskin periytyy, ja suht. tasavertainen älykkyys on yksi tärkeimpiä parinvalintakriteereitä. Tottakai se näkyy ylisukupolvisessa koulumenestyksessä ja korkeakoulutusta vaadittaviin ammatteihin hakeutumisessa. Se että ihmisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa johtuisi hyvää suoriutumista palkitsevasta sosiaalisesta hierarkiasta ja että huipulle päästään pitkälti kykyjen avulla on kestämätön ajatus monelle rakenteellista syrjintää ensimmäisenä ympärillään näkevälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

Ärsyttääkö sinua siis Bourdieu vai Bourdieun väärä käyttö Vauva-palstalla?

Bourdieu ajatuksia käytetään niin hämärään mutuiluun, että nolottaa, vaikka en ole sosiologi. Ja edelleen, se on teoria eikä faktaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

 

Tutustupa aluksi vaikka tilastoihin siitä, millaisilla keskimääräisillä perhetaustoilla ihmiset pääsevät yliopistoihin. 

Yliopistoon haluaminen, sinne pääseminen ja siellä suoriutuminen korreloi vahvasti myös ihan geneettisten ominaisuuksien kanssa. Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä. Jos juristiksi on ohjautunut jo 1990-luvulla se parhaiten oikikseen soveltuva aines riippumatta taustoista, näemme nyt kun heidän lapsensa ovat opeskeluiässä, että entistä useampi juristin lapsi pääsee oikikseen. Tämä ei kerro eriarvoisuudesta, jos 1990-luvulla taustat olivat monipuolisempia kuin nykyään.

"Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä."

Miten niin kasvattavat? Tuo logiikkasi jää minulle hämäräksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

Ärsyttääkö sinua siis Bourdieu vai Bourdieun väärä käyttö Vauva-palstalla?

Bourdieu ajatuksia käytetään niin hämärään mutuiluun, että nolottaa, vaikka en ole sosiologi. Ja edelleen, se on teoria eikä faktaa.

Tiede ja tutkimus koostuu teorioista. 

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi, että robotti-imuri olisi muka joku statussymboli. Sehän maksaa muutaman satasen. kokoaikainen taloudenhoitaja jostain Kaakkois-Aasian maasta tekee paljon siistimpää jälkeä kuin mikään robotti.

Hjalliksellakin on tuollainen joten laitoin itsellenikin hankintaan (en puhu robotti-imurista). Melko nihkeää on kodinhoitajien välitystoimistojen kanssa asiointi kun soittaa jostain Suomi Finlandiasta mistä kukaan ei ole kuullutkaan. Lähti sentään homma etenemään. Yllätyin siitä kuinka halpaa tuo loppupelissä on. Suomessahan ei ole lakisääteistä minimipalkkaa mutta ei kyllä anna omatunto periksi maksaa niin vähän kuin pyydetään. Tai siis ainakin täytyy huolehtia, että tällä työntekijällä on jotain rahaa myös omaan käyttöön. Tulee olemaan luksusta kun on joku siivoamassa kodin, hoitelemassa kaikenlaisia pieniä asioita ja ruoka on pöydässä silloin kun sovitaan. Itse voin keskittyä tekemään lisää massia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

 

Tutustupa aluksi vaikka tilastoihin siitä, millaisilla keskimääräisillä perhetaustoilla ihmiset pääsevät yliopistoihin. 

Yliopistoon haluaminen, sinne pääseminen ja siellä suoriutuminen korreloi vahvasti myös ihan geneettisten ominaisuuksien kanssa. Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä. Jos juristiksi on ohjautunut jo 1990-luvulla se parhaiten oikikseen soveltuva aines riippumatta taustoista, näemme nyt kun heidän lapsensa ovat opeskeluiässä, että entistä useampi juristin lapsi pääsee oikikseen. Tämä ei kerro eriarvoisuudesta, jos 1990-luvulla taustat olivat monipuolisempia kuin nykyään.

"Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä."

Miten niin kasvattavat? Tuo logiikkasi jää minulle hämäräksi.

Rautalangasta: juristit pariutuvat keskenään ja heidän lapsistaan tulee juristeja. Vain positiivinen syrjintä, esim. kiintiöt tai alemmat pisterajat korkeakouluihin tietyille väestöryhmille ehkäisevät tätä koulutuksen periytyvyyttä. Ja tällöin ei puhuta enää tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Ymmärsitkö logiikan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

Ärsyttääkö sinua siis Bourdieu vai Bourdieun väärä käyttö Vauva-palstalla?

Bourdieu ajatuksia käytetään niin hämärään mutuiluun, että nolottaa, vaikka en ole sosiologi. Ja edelleen, se on teoria eikä faktaa.

Tiede ja tutkimus koostuu teorioista. 

Koostuu se myös niiden teorioiden testaamisesta ja kyseenalaistamisesta. Ei 'koska Bourdieu sanoi jotain, naapurin maku ja tavarat ovat keskiluokkaista pätemistä'.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

25- v  vanha Barbourin öljykangastakki. Pidetään tallilla ja maataloustöissä.

Heh, minulla on tuollainen kaapissa. En kehtaa enää käyttää, koska tiettyjen maailmalla levinneiden kuvien jälkeen se assosioituu yläluokkaan, jota en ole. Olen ihan tavallinen juristi, enkä halua näyttää pyrkyriltä. Mutta enpä ole kiertoonkaan laittanut, kun se on mielestäni ihan läppä. Itse asiassa harkitsen sen käyttämistä vappuna :)

luulis että juristilla on paremoi itsetunto..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

 

Tutustupa aluksi vaikka tilastoihin siitä, millaisilla keskimääräisillä perhetaustoilla ihmiset pääsevät yliopistoihin. 

Yliopistoon haluaminen, sinne pääseminen ja siellä suoriutuminen korreloi vahvasti myös ihan geneettisten ominaisuuksien kanssa. Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä. Jos juristiksi on ohjautunut jo 1990-luvulla se parhaiten oikikseen soveltuva aines riippumatta taustoista, näemme nyt kun heidän lapsensa ovat opeskeluiässä, että entistä useampi juristin lapsi pääsee oikikseen. Tämä ei kerro eriarvoisuudesta, jos 1990-luvulla taustat olivat monipuolisempia kuin nykyään.

"Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä."

Miten niin kasvattavat? Tuo logiikkasi jää minulle hämäräksi.

Rautalangasta: juristit pariutuvat keskenään ja heidän lapsistaan tulee juristeja. Vain positiivinen syrjintä, esim. kiintiöt tai alemmat pisterajat korkeakouluihin tietyille väestöryhmille ehkäisevät tätä koulutuksen periytyvyyttä. Ja tällöin ei puhuta enää tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Ymmärsitkö logiikan?

Logiikkasi on pielessä. Niiden juristien kasautuvat resurssit eivät ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tuollainen positiivinen diskriminaatiokaan ei varmasti ole ainoa keino.

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Keskiluokka on myös erityisen tietoinen rahasta. Keskiluokkaiset haluavat yliopistoon, mutta opiskelupaikkavalinnan määrittää työllistyminen ja palkkataso. "Huuhaahumanisteista" vitsailu on erittäin keskiluokkaista. Yläluokka menee taas yliopistoon perinteiden takia ja ihanne on valita ala oman kiinnostuksen mukaan. 

Jännällä tavallahan alaluokka ja yläluokka jakavat nykyään sellaisen samankaltaisen asenteen, että "mä haluan tehdä sitä, mikä kiinnostaa minua ja rahaa tulee, kun tulee".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.

Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.

Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.

Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.

Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.

Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.

Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".

Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.

 

Tutustupa aluksi vaikka tilastoihin siitä, millaisilla keskimääräisillä perhetaustoilla ihmiset pääsevät yliopistoihin. 

Yliopistoon haluaminen, sinne pääseminen ja siellä suoriutuminen korreloi vahvasti myös ihan geneettisten ominaisuuksien kanssa. Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä. Jos juristiksi on ohjautunut jo 1990-luvulla se parhaiten oikikseen soveltuva aines riippumatta taustoista, näemme nyt kun heidän lapsensa ovat opeskeluiässä, että entistä useampi juristin lapsi pääsee oikikseen. Tämä ei kerro eriarvoisuudesta, jos 1990-luvulla taustat olivat monipuolisempia kuin nykyään.

"Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä."

Miten niin kasvattavat? Tuo logiikkasi jää minulle hämäräksi.

Rautalangasta: juristit pariutuvat keskenään ja heidän lapsistaan tulee juristeja. Vain positiivinen syrjintä, esim. kiintiöt tai alemmat pisterajat korkeakouluihin tietyille väestöryhmille ehkäisevät tätä koulutuksen periytyvyyttä. Ja tällöin ei puhuta enää tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Ymmärsitkö logiikan?

Logiikkasi on pielessä. Niiden juristien kasautuvat resurssit eivät ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tuollainen positiivinen diskriminaatiokaan ei varmasti ole ainoa keino.

Mahdollisuuksien tasa-arvo johtaa resurssien kasautumiseen tietyille ryhmille ja niiden ylisukupolviseen periytymiseen. Vaikka miten tasa-arvoisia ihmisistä yritetään tehdä lain edessä valtio ei voi puuttua ihmisten väliseen syvään hierarkisuuteen, joka esiintyy paljaimmillaan parinvalinnassa suvunjatkamistarkoituksessa. Ja vanhemmilla on todella voimakkaasti sisäänrakennettu halu omien lapsiensa hyvinvoinnin edistämiseen ja tulevaisuuden turvaamiseen. Mitä muita keinoja sinä esittäisit positiivisen diskriminoinnin sijaan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen?

Kuukausitulot päälle 5200e/kk, miehellä 6500e/kk, osakkeista, toiminimestä ja pienestä yrityksestä vielä vaihtelevia summia päälle.

Oma kerrostalokoti n. 85 neliötä hyvällä alueella, kaikki tavara kodissa käytettyä, ei mitään heräteostoksia, lasten vaatteet siirtyvät esikoiselta kuopukselle, ei autoa, ei vapaa-ajan asuntoa, minulla ei ole yhden ensimmäistä käsilaukkua vaan seitsemän vuotta vanha, laadukkaaksi todettu reppu.

Harrastukset kalliita, lapset käyvät koulua englanniksi ja jokainen lapsi lukee kahta muutakin vierasta kieltä, ruokalasku kuukaudessa 1200 -1500e + wolt-tilaukset, ulkomaanreissuihin paloi rahaa tuhansia euroja vuodessa ennen koronaa. Emme koe olevamme oikein mitään luokkaa. Ulkonäön perusteella joku varmasti luulee köyhäksi, mutta sepä onkin hienoa kun ei kiinnosta mitä muut ajattelee. Naapurin rouva joskus tuijottaa, kun saavun pyörällä töistä kotiin rapaisena sadevaatteissa. Statussymbolit ovat luusereille.

Vierailija kirjoitti:

Kuukausitulot päälle 5200e/kk, miehellä 6500e/kk, osakkeista, toiminimestä ja pienestä yrityksestä vielä vaihtelevia summia päälle.

Oma kerrostalokoti n. 85 neliötä hyvällä alueella, kaikki tavara kodissa käytettyä, ei mitään heräteostoksia, lasten vaatteet siirtyvät esikoiselta kuopukselle, ei autoa, ei vapaa-ajan asuntoa, minulla ei ole yhden ensimmäistä käsilaukkua vaan seitsemän vuotta vanha, laadukkaaksi todettu reppu.

Harrastukset kalliita, lapset käyvät koulua englanniksi ja jokainen lapsi lukee kahta muutakin vierasta kieltä, ruokalasku kuukaudessa 1200 -1500e + wolt-tilaukset, ulkomaanreissuihin paloi rahaa tuhansia euroja vuodessa ennen koronaa. Emme koe olevamme oikein mitään luokkaa. Ulkonäön perusteella joku varmasti luulee köyhäksi, mutta sepä onkin hienoa kun ei kiinnosta mitä muut ajattelee. Naapurin rouva joskus tuijottaa, kun saavun pyörällä töistä kotiin rapaisena sadevaatteissa. Statussymbolit ovat luusereille.

Saanko kysyä paria asiaa: montako lasta teillä on, ja minkä ikäisiä he ovat? Tuo ruokalasku on meinaan aika hulppea ja vielö wolttailut päälle! Onko päivittäisellä ruokalistallanne mädätettyä valasta tms. todella kalliita herkkuja vai mihin tuo kaikki menee? Valmistatteko itse ruokanne? Englanninkielisestä koulusta, ja kaksi vierasta kieltä päälle...onko tälle jokin erityissyy? Englanninkielinen puoliso tai sukua, tms.? Ovatko lapsenne todettu kielellisesti erityisen lahjakkaiksi vai mistä innostus moiseen kielikylpyyn. Kuvauksesi oli hauska lukea sillä siinä yhdistyi ihanasti erottautuminen ”rahvaanomaisilla” statussymboleilla snobbailevista ja samalla hienovarainen snobbailu sinun arvostamillasi asioilla, jotka voidaan katsoa aivan vastaavanlaisiksi statussymboleiksi.

Kohta me päästään hyvinvointivaltiokeskusteluun ja siihen, kuka sen kustantaa.

Vierailija kirjoitti:

Lakimiestuttavieni mukaan Pierre Bourdieu on roskaa, ollaan kuitenkin hyvin tienaava sakkia.

Pierre Bourdieu oli guru alallaan ja todellista lukeneistoa. Bourdieu muuten kirjoitti "taloustieteen" olevan politiikkaa ei mitään eksaktia tiedettä. Saman voi katsoa koskevan myös "oikeustieteilijöitä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukausitulot päälle 5200e/kk, miehellä 6500e/kk, osakkeista, toiminimestä ja pienestä yrityksestä vielä vaihtelevia summia päälle.

Oma kerrostalokoti n. 85 neliötä hyvällä alueella, kaikki tavara kodissa käytettyä, ei mitään heräteostoksia, lasten vaatteet siirtyvät esikoiselta kuopukselle, ei autoa, ei vapaa-ajan asuntoa, minulla ei ole yhden ensimmäistä käsilaukkua vaan seitsemän vuotta vanha, laadukkaaksi todettu reppu.

Harrastukset kalliita, lapset käyvät koulua englanniksi ja jokainen lapsi lukee kahta muutakin vierasta kieltä, ruokalasku kuukaudessa 1200 -1500e + wolt-tilaukset, ulkomaanreissuihin paloi rahaa tuhansia euroja vuodessa ennen koronaa. Emme koe olevamme oikein mitään luokkaa. Ulkonäön perusteella joku varmasti luulee köyhäksi, mutta sepä onkin hienoa kun ei kiinnosta mitä muut ajattelee. Naapurin rouva joskus tuijottaa, kun saavun pyörällä töistä kotiin rapaisena sadevaatteissa. Statussymbolit ovat luusereille.

Saanko kysyä paria asiaa: montako lasta teillä on, ja minkä ikäisiä he ovat? Tuo ruokalasku on meinaan aika hulppea ja vielö wolttailut päälle! Onko päivittäisellä ruokalistallanne mädätettyä valasta tms. todella kalliita herkkuja vai mihin tuo kaikki menee? Valmistatteko itse ruokanne? Englanninkielisestä koulusta, ja kaksi vierasta kieltä päälle...onko tälle jokin erityissyy? Englanninkielinen puoliso tai sukua, tms.? Ovatko lapsenne todettu kielellisesti erityisen lahjakkaiksi vai mistä innostus moiseen kielikylpyyn. Kuvauksesi oli hauska lukea sillä siinä yhdistyi ihanasti erottautuminen ”rahvaanomaisilla” statussymboleilla snobbailevista ja samalla hienovarainen snobbailu sinun arvostamillasi asioilla, jotka voidaan katsoa aivan vastaavanlaisiksi statussymboleiksi.

Kolme lasta, kaikki teinejä tai lähes teinejä. Ruokalasku on todella hulppea, koska pakottava, kallis erityisruokavalio ja harrastamme kokkaamista. Emme edes heitä ruokaa hukkaan, kaikki syödään. Osittain kallis lasku selittyy myös sillä, että kokaamme joillekin ystäville, kun pyydämme kylään. Eineksiin tai säilykkeisiin meistä ei koske kukaan, paitsi oliiveihin. Joskus ruokalasku on alle 1000e, mutta harvemmin. Tuoreet vihannekset, laadukkaat hedelmät ja merenelävät eivät ole halpoja. Olemme tuoretiskin suurkuluttajia. Emme syö punaista lihaa, vaan nimenomaan kalaa ja äyriäisiä. Meille laatu on määrää oleellisempi myös herkuissa. Suklaan on oltava kunnon suklaata ja mehut ovat tuorepuristettuja, vaikka yleensä janojuomana on vesi.

Lapset osaavat englantia kuin äidinkieltä, koska aloittivat koulunsa englanninkielisessä maassa. Lisänä on ranskaa, saksaa, venäjää, kiinaa ja espanjaa koska matkustelusta lapsille on jäänyt positiivinen kuva kielten oppimisesta ja he ovat uteliaita kielten suhteen. Keskimmäinen lapsi haluaisi opiskella myös japania, mutta siihen ei ole toistaiseksi aikaa eikä sitä tarjota peruskoulussa. Ei kai tämä erityislahjakkuutta vaadi, jos motivaatio on kohdallaan?

Meitä ei sinänsä kiinnosta sekään, kokeeko joku meidän syömiset ja kielitaidon snobbailuna ja statussymboleina, koska se ei ole ensisijainen syy miksi näin teemme. Aika harva ystävistämme edes tietää, mitä päivittäin syömme tai että lapsiamme kiinnostaa kielet. 

Kaksi lasta. Tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Lakimiestuttavieni mukaan Pierre Bourdieu on roskaa, ollaan kuitenkin hyvin tienaava sakkia.

Juristin koulutus ja/tai korkeat tulot ei vielä merkitse yhteiskunnallista valveutuneisuutta.