Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita
Kommentit (2011)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein statussymboli huolettomuus arkiseen elämiseen. Keskiluokkaisten ei tarvitse miettiä hintoja, kun asioivat ruokakaupassa.
Alempi keskiluokka ei mieti hintoja ja siksi elää loputtomasti kädestä suuhun -elämää. Heidän elämäntyylillään mikä tahansa hetkellinenkin viivästys palkanmaksussa uhkaa kaataa koko (luotto)korttitalon. Paremmalla keskiluokalla osa tuloista menee säästöön, puskurirahastoksi. Voi ostaa, mitä tarvitsee, eikä lomautusuhkailut pelota.
Paitsi että ns. paremmassa keskiluokassa on myös vastaavia kädestä suuhun-eläjiä.
Tulot ovat isommat, mutta niin ovat kulutkin. Asuminen maksaa enemmän, on kaksi kallista autoa, kalliit harrastukset, pelit ja vehkeet joita täytyy uusia jatkuvasti, ja matkat totta kai.
Luottokortti ei ole koskaan nollattuna ja asunnosta/autoista on lainaa jäljellä. Kun joulubonareita ei tullutkaan ja veronpalautukset laskettiin väärin, seuraa kassavirtaongelmia.
Työttömyyden, yksinhuoltajuuden, köyhyyden, yksinäisyyden, neurologisten häiriöiden yms paheksuminen.
Keskiluokka katsoo alaspäin aina kun siihen saa tilaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lastenvaateharrastus". Jokaisen merkin droppien odottaminen kuin kuuta nousevaa ja jälleen uuden frillamekon ja tupsupipon esittely kaikkien # kera. (Disclaimer: voi hyvin olla että tekisin tätä itsekin :D )
Mutta kertokaapa keskiluokkaiselle sopiva laukkumerkki jos haluaa kivan käsilaukun? Globe Hope on hipeille, LV kaikissa kuoseissaan ruma ja Guess laadutonta roskaa. Tähän loppui laukkutietämys.
Mulberry, Saint Laurent (ne joissa logo on kirjoitettu kokonaan pienellä), Chloe, Prada, Burberry on noussut takaisin keskiluokkaan. Chanel ja Dior juhliin.
Hermes ja Bottega Veneta, mutta hintatasoltaan usein vain haaveita.
Hahaa. Keskiluokassa on paljon naisia,i jotka eivät käytä käsilaukkua juuri koskaan. Reppu on parempi. Repun ominaisuuksista voidaan kyllä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Helsingissä mitään luokkarajoja ollut 70-80 luvulla.
Kaikki me käytiin samaa peruskoulua ja leikittiin keskenämme.
Enkä ole mitään luokkia havainnut myöhemminkään paitsi suomenruotsalaiset. Ne on aina olleet ihan oma porukkansa.Luokkaan kuuluminen on fakta johon kuului alunperin ammatin ja (osittain) palkan perusteella.
80-luvullakin oli lääkäreitä ja hitsaajia. He eivät ole koskaan kuuluneet samaan luokkaan. Ei, vaikka heidän lapsensa kävisivät samaa koulua.
Ei ollut mitään luokkia. Ainakin 70-luvulta alkaen voi katsoa varsinaisen luokkajaon loppuneen. Toki oli lääkäreitä ja hitsareita mutta luokkia ei ollut. Jotkut yrittävät niitä väkisin väntää takaisin vaikka se on ihan keinotekoista.
Puhuttiin palkansaajista. Kai puhutaan yhä. Sillä juurikin haluttiin yhtenäistää koko työssä käyvä väestö samaan arvoasemaan koulutuksesta ja ammatista riippumatta. Jokunlaista hajontaa on toki tapahtunut mutta ainakin vielä toistaiseksi näen meidän yhteiskunnan siinä mielessä tasa-arvoisena, ettei luokkajakoa ole.
Mutta muita jakoja sitten kyllä on mutta se ei oikeastaan kuulu tähän ketjuun, joten niistä ei sen enempää tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kati, Minna ja Päivi osallistuvat yhdessä ystävänsä Hennan syntymäpäiville. Hennan syntymäpäiville on kutsuttu myös Mari.
Katilla on kaksi lasta ja juuri mitään puhumaton mies, Petteri. Kati on hiljattain valmistunut Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta ja on parhaillaan äitiyslomalla. Katilla ei ole ollenkaan omia harrastuksia ja hänestä tuntuu toistuvasti raskaalta hoitaa lapsia. Katin mies tekee kaikki kotityöt.
Minna on kasvatustieteiden maisteri, yhden lapsen äiti, hiljattain eronnut, mutta jo uudessa suhteessa Antin kanssa. Antti on eronnut kolmen lapsen isä, jolla on menestyvä it-alan yritys. Minna voi viipyä kutsuilla vain tunnin verran, koska Antti on työmatkalla ja Antin lapset tulevat viikonlopuksi hoitoon, koska on isäviikonloppu. Minna on pukeutunut Marimekon Unikko-kankaasta itseommeltuun mekkoon ja suostuu juomaan yhden lasillisen skumppaa vaikka ei yleensä juo lainkaan alkoholia.
Päivi on heistä kaikkein nuorin ja mennyt juuri naimisiin. Päivi on tavannut miehensä Markon perhetuttujen kautta. He molemmat ovat yrittäjiä. Päivi on kutsunut naisista kaikki muut paitsi Marin veneilemään kesällä Markon vanhempien omistamalle mökille. Päivi antaa syntymäpäivälahjaksi Hennalle lahjakortin Iittalan myymälään sekä kuohuviiniä. Päivin hiukset näyttävät vasta raidoitetuilta ja kiiltäviltä.
Mari on vasta eronnut kolmen lapsen yksinhuoltaja äiti, joka työskentelee journalistina. Hän on erotessaan saanut muhkean siivun ex-miehensä Ollin omaisuudesta. Mari on naisista ainoa, joka vetää illan aikana kännit. Marilla on päällään pikkumusta ja hän näyttää upealta. Mari on lämmin ja empaattinen ihminen, joka on kova kiroilemaan. Jokaisen skumppalasin välissä Mari kaivaa Chanelin laukustaan lisää punaa huulilleen. Mari voi suositella Diorin huulikiiltoja jokaiselle.
Henna on kauppatieteiden maisteri. Hennalla ei ole lapsia. Henna seurustelee Katin miehen Petterin kanssa. Hennan harrastuksiin kuuluu pilates, kuntonyrkkeily ja viinit. Henna meikkaa päivittäin ja pukeutuu kalliisiin merkkivaatteisiin. Henna juo salaa enemmän alkoholia kuin mitä myöntää.
Haha! Tää oli siis tämmöinen "kun keskiluokan symbolit karisevat" tarina. Epätoivoinen yritys pitää kiinni edes jostain jäljelle jääneistä kulisseista 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Helsingissä mitään luokkarajoja ollut 70-80 luvulla.
Kaikki me käytiin samaa peruskoulua ja leikittiin keskenämme.
Enkä ole mitään luokkia havainnut myöhemminkään paitsi suomenruotsalaiset. Ne on aina olleet ihan oma porukkansa.Luokkaan kuuluminen on fakta johon kuului alunperin ammatin ja (osittain) palkan perusteella.
80-luvullakin oli lääkäreitä ja hitsaajia. He eivät ole koskaan kuuluneet samaan luokkaan. Ei, vaikka heidän lapsensa kävisivät samaa koulua.
Silloin ei juuri puhuttu yhteiskuntaluokista, se oli vanhanaikaista.
Oli eri tuloluokkia joita pyrittiin tasoittamaan.Se, että asiasta vaietaan ei tarkoita ettei sitä ole olemassa.
Asut pääkaupunkiseudulla? Olet omistanut elämäsi luokkien tunnistamiseen, haistat ihmisen luokan silmät kiinnikin? Täällä palstalla ollut useita käsittämättömiä ketjuja joissa pohditaan luokkiin kuulumisia, kaivetaan esille pieniä eroja ja suljetaan silmät suomalaisen yhteiskunnan yhä voimakkaalta yhtenäiskulttuurilta. Mistä maailmassa löydät vähemmän luokkajakoisen yhteiskunnan?
Nykyajan velanottomahdollisuus on mahdollistanut monelle heikkopalkkaisellekin mahdollisuuden ostella näitä statussymboleja. Se ei silti muuta sitä, että suuriakin tuloeroja on Suomessakin.
Tietenkin moni korkeakoulun käynyt kokee, että sillä tutkinnolla ollaan suoraan keskiluokassa. Mutta keskiluokkaisuus vaatii ennen kaikkea rahaa. Ei niinkään paperilappua. Ihan kuten yläluokka vaatii todella paljon rahaa. Kahdella yliopistotutkinnolla ja tohtorin hatulla ei olla yläluokassa, jos rahat eivät riitä edes auton ostamiseen. Kuten yksi akateeminen tutkinto ei riitä keskiluokkaan, jos ei koskaan ole tienannut yli 1600€ kuussa. Koulutettua, sivistyneitä ja upeita ihmisiä he kaikki voivat olla, mutta lopulta kuitenkin raha ratkaisee.
Joten sanoisin, että Suomessa on kolme ryhmää, vähävaraiset, he joilla on rahaa jolla ostaa ja he joilla rahaa on niin, ettei tarvitse liiemmin sitä ajatella, paitsi sijoitusmielessä. Suomessa ehkä suurin ryhmä on keskiryhmä, muualla ehkä se alin. Jokaisessa maassa löytyy kaikkia kolmea ryhmää
Mutta eihän kyse ole koskaan vain rahasta! Kulttuurieliitti ei ole koskaan ollut varakasta, silti eliitti on olemassa. Poliittinen eliitti ei ole mitenkään kovapalkkaista, silti sellainenkin on olemassa. Professoriperheen lapsesta ei tule työväenluokkaista, vaikka miten köyhtyisi tai elättäisi itsensä hanttihommilla. Eikä pelkällä rahalla ole koskaan päässyt ns. piireihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Helsingissä mitään luokkarajoja ollut 70-80 luvulla.
Kaikki me käytiin samaa peruskoulua ja leikittiin keskenämme.
Enkä ole mitään luokkia havainnut myöhemminkään paitsi suomenruotsalaiset. Ne on aina olleet ihan oma porukkansa.Luokkaan kuuluminen on fakta johon kuului alunperin ammatin ja (osittain) palkan perusteella.
80-luvullakin oli lääkäreitä ja hitsaajia. He eivät ole koskaan kuuluneet samaan luokkaan. Ei, vaikka heidän lapsensa kävisivät samaa koulua.
Ei ollut mitään luokkia. Ainakin 70-luvulta alkaen voi katsoa varsinaisen luokkajaon loppuneen. Toki oli lääkäreitä ja hitsareita mutta luokkia ei ollut. Jotkut yrittävät niitä väkisin väntää takaisin vaikka se on ihan keinotekoista.
Puhuttiin palkansaajista. Kai puhutaan yhä. Sillä juurikin haluttiin yhtenäistää koko työssä käyvä väestö samaan arvoasemaan koulutuksesta ja ammatista riippumatta. Jokunlaista hajontaa on toki tapahtunut mutta ainakin vielä toistaiseksi näen meidän yhteiskunnan siinä mielessä tasa-arvoisena, ettei luokkajakoa ole.
Mutta muita jakoja sitten kyllä on mutta se ei oikeastaan kuulu tähän ketjuun, joten niistä ei sen enempää tässä.
Wikipedia: Luokkaerot lievenivät 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa ja yhteiskunnan keskiluokkaistuessa. Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä pitkäaikaistyöttömyyden ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin johtaneet luokkayhteiskunnan paluuseen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka
Sosiologian professori: Suomi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa luokka-asema määrittää yksilöiden ja perheiden elämän ehtoja, ja jossa koulutus, uhka joutua työttömäksi tai tulot jakaantuvat pitkälti luokka-aseman mukaan.
https://www.tuni.fi/alustalehti/2019/02/26/suomi-on-edelleen-luokkayhte…
https://labour.fi/t&y/suomen-keskiluokka-on-kasvanut/
https://www.utu.fi/sites/default/files/public:/media/file/luokaton_suom…
Helsingin Sanomien luokkakone jakaa suomalaiset kuuteen yhteiskuntaluokkaan ammattien, perhesuhteiden, tulotason ja kiinnostusten perusteella.
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002699784.html
Korona-aika on tuonut yhteiskuntaluokkien väliset erot näkyviksi. Aluksi pandemia näyttäytyi varakkaan, laskettelulomaa Alpeilla viettävän keskiluokan sairautena. Mutta hyvin pian suurimmassa riskissä olivat työväenluokkaiset ryhmät: lähihoitajat, myyjät, rakennustyöntekijät ja erilaisten ajoneuvojen kuljettajat.
”Keskiluokka on turvallisesti etätyössä kotonaan ja työväenluokka tekee töitä tehtaissa, kaupoissa ja rakennuksilla. Tämä on selkeästi osoittanut koronan yhteiskunnallista eriarvoisuutta vahvistavan ja osaltaan myöskin tuottavan mekanismin”, Melin toteaa.
Koko maailman mittakaavassa Suomessa asiat ovat hyvin, sillä luokkaerot ovat kaikkein pienimpiä, Melin muistuttaa.
”Suomi on harvinaisen tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta.”
https://www.maailmankuvalehti.fi/2021/vain-verkossa/pitkat/tyhmia-kysym…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai vitsi, monet näistä osui meikäläisen perheeseen. Mä tiedostan kyllä että me ei olla mitään rikkaita, eikä uniikkeja lumihiutaleita. Tää on kuulkaa ihan hyvä näin. Nytkin istun sohvalla juomassa kalliimpaa tummapaahto-kahvia Iittalan mukista Lokki-valaisimen alla. :D
:-) Minä makaan kulmasohvalla latte - mukin kanssa (pyöräytin kahvikoneella) ja odottelen, että robotti-imuri on siivonnut koiran karvat.
Juppius on out kirjoitti:
Omasta mielestäni nykypäivän suomessa ei varsinaista luokkaeroa näy arjessa. Varattomammat ostavat halvempaa tai velaksi, raja on häilyvä kun duunarikin voi ottaa nykypäivänä sievoisia summia lainaa. Varakkaammat vielä enemmän. Sanoisin että luokkaerot (jos niitä nyt edes on) näkyvät ennemminkin velkana. Isompi laina -》 korkeampi näennäinen status. Oikeasti varakkaat eivät koteihinsa lainaa edes tarvitse, jos ei halua näyttää varakkaammalta kuin on.
"Varattomammat ostavat halvempaa tai velaksi, raja on häilyvä kun duunarikin voi ottaa nykypäivänä sievoisia summia lainaa. Varakkaammat vielä enemmän."
Taitaapa nykyään olla niin päin, että varattomat ostavat kalliimpia statusmerkkejä ja velaksi, kun taas keskiluokkaisilla tuloilla olevat, itse ostoksensa maksavat hankkivat kohtuullisemman hintaluokan tavaraa maksuaikakortilla tai käteisellä. Omilla rahoillaan kun ostaa, ökybrändi ei silloin ole merkittävin valintaperuste ja käytettynä myytäväkin kelpaa. Velkakierteessä olevat eivät käytettynä osta, sillä käytettyä tietokonetta/puhelinta ei saa osamaksusopimuksella.
Ratkaisevaa on, mihin lainarahat menevät. Tuskin kukaan laskutaitoinen hankkii nykykorkojen aikaan asuntoaan ilman lainaa: Sijoituksien tuotot ovat moninkertaisesti suuremmat kuin asuntolainan vuosikorot...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein statussymboli huolettomuus arkiseen elämiseen. Keskiluokkaisten ei tarvitse miettiä hintoja, kun asioivat ruokakaupassa.
Alempi keskiluokka ei mieti hintoja ja siksi elää loputtomasti kädestä suuhun -elämää. Heidän elämäntyylillään mikä tahansa hetkellinenkin viivästys palkanmaksussa uhkaa kaataa koko (luotto)korttitalon. Paremmalla keskiluokalla osa tuloista menee säästöön, puskurirahastoksi. Voi ostaa, mitä tarvitsee, eikä lomautusuhkailut pelota.
Paitsi että ns. paremmassa keskiluokassa on myös vastaavia kädestä suuhun-eläjiä.
Tulot ovat isommat, mutta niin ovat kulutkin. Asuminen maksaa enemmän, on kaksi kallista autoa, kalliit harrastukset, pelit ja vehkeet joita täytyy uusia jatkuvasti, ja matkat totta kai.
Luottokortti ei ole koskaan nollattuna ja asunnosta/autoista on lainaa jäljellä. Kun joulubonareita ei tullutkaan ja veronpalautukset laskettiin väärin, seuraa kassavirtaongelmia.
Ehkäpä ilmaisin itseni huonosti, sillä oli tarkoitus kertoa siitä paremmasta keskiluokasta, joka (tuloistaan riippumatta) osaa laittaa osan tuloistaan säästöön eikä muutenkaan elä leveillen. Kasvattaa varallisuuttaan ja pyrkii saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden ennen eläkeikää. Mielestäni yhteiskuntaluokka on enemmänkin kuin vain pelkät kuukausitulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein statussymboli huolettomuus arkiseen elämiseen. Keskiluokkaisten ei tarvitse miettiä hintoja, kun asioivat ruokakaupassa.
Alempi keskiluokka ei mieti hintoja ja siksi elää loputtomasti kädestä suuhun -elämää. Heidän elämäntyylillään mikä tahansa hetkellinenkin viivästys palkanmaksussa uhkaa kaataa koko (luotto)korttitalon. Paremmalla keskiluokalla osa tuloista menee säästöön, puskurirahastoksi. Voi ostaa, mitä tarvitsee, eikä lomautusuhkailut pelota.
Paitsi että ns. paremmassa keskiluokassa on myös vastaavia kädestä suuhun-eläjiä.
Tulot ovat isommat, mutta niin ovat kulutkin. Asuminen maksaa enemmän, on kaksi kallista autoa, kalliit harrastukset, pelit ja vehkeet joita täytyy uusia jatkuvasti, ja matkat totta kai.
Luottokortti ei ole koskaan nollattuna ja asunnosta/autoista on lainaa jäljellä. Kun joulubonareita ei tullutkaan ja veronpalautukset laskettiin väärin, seuraa kassavirtaongelmia.
Ehkäpä ilmaisin itseni huonosti, sillä oli tarkoitus kertoa siitä paremmasta keskiluokasta, joka (tuloistaan riippumatta) osaa laittaa osan tuloistaan säästöön eikä muutenkaan elä leveillen. Kasvattaa varallisuuttaan ja pyrkii saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden ennen eläkeikää. Mielestäni yhteiskuntaluokka on enemmänkin kuin vain pelkät kuukausitulot.
Tietenkin on. Alunperin se on sidottu koulutukseen tai siihen omistaako maata vai kuokkiiko sitä palkoillisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pinkki bleiseri ja kananpersekampaus.
Tää kampaus on niin suomalaista, niin suomalaista. (Ihan niin kuin kotivärjätty punainen tukka, jonka väriä ei ole mallattu lainkaan ihonväriin, ja joka tekee juopon näköiseksi. Yksi tämmöinen tyylitaituri oli Tarja Halonen)
Sijoitusasunnon hankkiminen velaksi, kun oikeasti ei olisi muuten varaa.
Harrastuksista golfaus.
Vierailija kirjoitti:
Sijoitusasunnon hankkiminen velaksi, kun oikeasti ei olisi muuten varaa.
Harrastuksista golfaus.
Alaluokka ei ymmärrä valan käyttämistä vipuvartena ja vaurastumisen apuna.
Identiteetti. Suomalaisen keskiluokan juuret ovat agraari-Suomen omistus- ja luokkarakenteissa. Tutkittaessa keskiluokkaisia sukuja taakse päin, heidän esivanhempien on todettu kuuluneen 1800-1900-luvun vaihteessa omistavaan luokkaan. Sen sijaan rahvaat, kuten rengit, piiat sekä muut mäkitupalaiset sun muut hyyryläiset ovat niitä, joiden jälkeläiset kuuluvat nykyisin alempiin yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokkaisella ihmisellä on vahva identiteetti. Tiedostetaan oma arvo ja mistä ollaan lähtöisin. Sen varaan on helppo rakentaa omaa tarinaa menestyväksi.
Nykysin on paljon köyhiä ihmisiä, joilla on rikkonainen tausta ja ohut identieetti. Ei ole käsitystä ammatillisesta suunnasta, omasta paikasta yhteiskunnassa. Ei välttämättä edes seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta. Yleensä tällaiset ihmiset päätyvät city-sinkuisin vähän suurempiin kaupunkiin. Identiteettikokemusta ja omaa viiteryhmää haetaan samojen ongelmien kanssa painivista ihmisistä.
Niin erilaiset kortit ihmisille on jaettu jo agraari-Suomessa, ja nyt niitetään sitä satoa. Keskiluokkainen ihminen on tässä suhteessa onnellisessa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitusasunnon hankkiminen velaksi, kun oikeasti ei olisi muuten varaa.
Harrastuksista golfaus.
Alaluokka ei ymmärrä valan käyttämistä vipuvartena ja vaurastumisen apuna.
Aika suuri osa suomalaisista on tuota henkistä alaluokkaa, joka ei tajua koroista eikä velasta mitään. Näiden mielestä ei ole mitään eroa sillä, mihin tarkoitukseen ja millä korolla velka on otettu: Asuntolaina on yhtä hyvä tai huono kuin käsilaukun ostoon otettu pikavippi. Jos jostain tulee ylimääristä rahaa vaikka kymppitonni, nämä "talousviisaat" ovat ensimmäisenä maksamassa nollakorkoista asuntolainaansa pois. Vaikka viisaammin vivuttamalla sillä kymppitonnilla saisi sijoituksissa jo pelkkinä osinkoina ihan kivat rahat, joilla helposti kuittaa asuntolainansa korot.
- Asuntolainalla ostettu hienohko talo.
- Vuosittaiset lomamatkat luottokortilla.
- Koira, mieluiten useampia erikokoisia. Kissoja tm. eläimiä ei koskaan.
- Urheiluharrastukset.
- Ruokarajoitteet ym. erikoisruokavalioihin hurahtaminen.
- Mahdollisimman tavallinen ulkonäkö. Ei saa erottua joukosta.
Alue: Aihe vapaa
Omasta mielestäni nykypäivän suomessa ei varsinaista luokkaeroa näy arjessa. Varattomammat ostavat halvempaa tai velaksi, raja on häilyvä kun duunarikin voi ottaa nykypäivänä sievoisia summia lainaa. Varakkaammat vielä enemmän. Sanoisin että luokkaerot (jos niitä nyt edes on) näkyvät ennemminkin velkana. Isompi laina -》 korkeampi näennäinen status. Oikeasti varakkaat eivät koteihinsa lainaa edes tarvitse, jos ei halua näyttää varakkaammalta kuin on.