Lue keskustelun säännöt.
Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita
Kommentit (2011)
Tavoitteellinen rääkkiharrastus, kuten triathlon. Ja kymmeniä kuvia somessa pyörälenkeistä huippuvarusteineen. Sitten siihen vielä vastapainona hifistelevä ruuanlaitto ja tietty someen kuvattuna skumppalasi tai erikoisolut kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkisi miksi tällä palstalla mielellään halutaan selvittää, että yhteiskunta luokkia ei Suomessa ole. Täm ketju kuvaa työväenluokan juttuja. On ilmeistä, että täällä kirjoittelee niin syrjäytyneet, että peruskeskiluokka on täysin vierasta. Kananpersetutkat ja paljut, voi taivas. Ei todellakaan ole akateemista keskiluokkaa nähneetkään. Perus hitsaritason elämää.
Minäkin olen ihan äimistynyt. Nämäkö on keskiluokkaisia asioita?
Olen tukevasti keskiluokkainen, niin koulutuksen, tulojen kuin perhetaustankin kautta. Ei meillä ole lokkia, ei volkkaria/fordia, HH-takkia, kalliita harrastuksia edes lapsella (se ainoa lapsikin on jonkun sortin hippi ja harrastaa cosplayta), ei paljua, eikä valkoista tai bohosisustusta. Ikeaa on kyllä tupa täynnä, mutta sitähän piti karsastaa.Joku tässä on pielessä. Kai me eletään väärin.
Älä ymmärrä väärin. Tässä ketjussa on juttuja, jotka ovat yleisiä keskiluokalle, mutta totta kai siitä on poikkeuksia. Uskalla vaan elää omannäköistä elämää.
Oma ajatus: keskiluokkaista ajattelua leimaa turvallisuushakuisuus. Jopa sisustus kuvastaa tätä. Ehkä tietty pyrkimys laatuun on myös pohjimmiltaan turvallisuushakuisuutta, vaikka se pinnalta näyttäytyy statushakuisuutena.
Hyvin tuossa lopussa tämä tiivistetty monen osalta. Olen itse koulutetusta perheestä, mutta kaikki piti olla aina mahdollisimman halpaa, että ei vain kukaan olisi vahingossakaan kateellinen. Itse panostan laatuun, en välitä muiden mielipiteistä, ja syy on juuri tuo turvallisuuden tunne. Väsyin siihen, kun lapsuudessa kaikki oli halpaa ja huonoa.
https://www.wrede.se/objekt/imponerande-familjevaning-pa-karlavagen/#fa…
Tällainen sisustustyyli kotona on todella yläkeskiluokkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylihinnoiteltu kerrostaloasunto Helsingin Lauttasaaressa.
Tämä! Ja hästäggäävät somessa onnellistenihmistensaaresta. Lenkkeily, koiran ulkoilutus ja puistojooga on vaan larussa jotenkin parempaa kuin muualla.
Jep, täällä ollaan. ;) Tosin kun tulen duunaritaustasta ja olen suvun ensimmäinen ja edelleen ainoa akateeminen niin pidän osin tätä tärkeilyä älyttömänä. Keskiluokalla on kova kiire tehdä eroa yhtään "köyhempiin" esim. itse en jaksa niin panostaa vaatteisiin vaikka hyvässä ammatissa olenkin. Jotkut ovat joskus sanoneetkin että luulivat köyhäksi koska ei ollut Gantia päällä. Yläluokalla taas ei ole enää mitään tarvetta korostaa omaa erinomaisuuttaan kun sinne tietävät jo kuuluvansa ja he ovat usein miellyttävämpää seuraa.
Tää vaatemerkeistä puhuminen on niin alaluokkaa. Gant ei ole keskiluokan merkki. Tai ehkä tämä on sitten ylemmän ja alemman keskiluokan ero.
Yläluokka on useammin ”miellyttävää seuraa”, koska heidät on koulutettu hyvin jo useiden sukupolvien ajan. Sosiaalisuus on osa yleissivistystä ja tulee ylimmällä luokalla selkärangasta. Se on myös politikointia jolla on edistetty omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Usein ihan rehellistä ulkokultaisuutta, mutta menee täydestä.
Jos ei Gantia tunnista merkkinä niin epäilyttää että kyseinen keskustelija ei ole itse kovin keskiluokkainen. ;)
Tai tässä tapauksessa ei asu Suomessa. Keskiluokan statusmerkit vaihtelevat eri maissa. Kaikkialla ei tunnisteta skandibrändejä.
Tosin, ei kai tämä keskustelu oli vain keskiluokkaisille muutenkaan.
Ilman muuta keskustelu on kaikille. Ulkomailla esim. Tommy Hilfiger ei ole kovin ihmeellinen merkki ja esim Polo Ralph Lauren ei ole niin kallis kuin Suomessa.
Jenkeissä Polo Ralph Lauren on työväenluokan hispaanojen merkki. Tory Burchia puolestaan näkyin n 10 v sitten paljon New Yorkin Bronxissa mustilla naisilla. Lacosten tuulipuku on ollut Ranskassa vitisn aihe...
Mitä vaatemerkkejä sitten Amerikassa rikkaat käyttää, jos joku Ralph Lauren on spicsien merkki?
Kerran vuodessa pitää päästä sinne ”Taimaaseen” kahdeksi viikoksi. Toki se loma pitää olla viikkoa ennen tai jälkeen joulu/hiihtoloman, koska halvempaa. Kaksi autoa täytyy olla, toinen pieni ja vanhempi ja toinen se Kian maasturi, koska harrastukset ja kuskaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylihinnoiteltu kerrostaloasunto Helsingin Lauttasaaressa.
Tämä! Ja hästäggäävät somessa onnellistenihmistensaaresta. Lenkkeily, koiran ulkoilutus ja puistojooga on vaan larussa jotenkin parempaa kuin muualla.
Jep, täällä ollaan. ;) Tosin kun tulen duunaritaustasta ja olen suvun ensimmäinen ja edelleen ainoa akateeminen niin pidän osin tätä tärkeilyä älyttömänä. Keskiluokalla on kova kiire tehdä eroa yhtään "köyhempiin" esim. itse en jaksa niin panostaa vaatteisiin vaikka hyvässä ammatissa olenkin. Jotkut ovat joskus sanoneetkin että luulivat köyhäksi koska ei ollut Gantia päällä. Yläluokalla taas ei ole enää mitään tarvetta korostaa omaa erinomaisuuttaan kun sinne tietävät jo kuuluvansa ja he ovat usein miellyttävämpää seuraa.
Tää vaatemerkeistä puhuminen on niin alaluokkaa. Gant ei ole keskiluokan merkki. Tai ehkä tämä on sitten ylemmän ja alemman keskiluokan ero.
Yläluokka on useammin ”miellyttävää seuraa”, koska heidät on koulutettu hyvin jo useiden sukupolvien ajan. Sosiaalisuus on osa yleissivistystä ja tulee ylimmällä luokalla selkärangasta. Se on myös politikointia jolla on edistetty omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Usein ihan rehellistä ulkokultaisuutta, mutta menee täydestä.
Jos ei Gantia tunnista merkkinä niin epäilyttää että kyseinen keskustelija ei ole itse kovin keskiluokkainen. ;)
Tai tässä tapauksessa ei asu Suomessa. Keskiluokan statusmerkit vaihtelevat eri maissa. Kaikkialla ei tunnisteta skandibrändejä.
Tosin, ei kai tämä keskustelu oli vain keskiluokkaisille muutenkaan.
Ilman muuta keskustelu on kaikille. Ulkomailla esim. Tommy Hilfiger ei ole kovin ihmeellinen merkki ja esim Polo Ralph Lauren ei ole niin kallis kuin Suomessa.
Jenkeissä Polo Ralph Lauren on työväenluokan hispaanojen merkki. Tory Burchia puolestaan näkyin n 10 v sitten paljon New Yorkin Bronxissa mustilla naisilla. Lacosten tuulipuku on ollut Ranskassa vitisn aihe...
Mitä vaatemerkkejä sitten Amerikassa rikkaat käyttää, jos joku Ralph Lauren on spicsien merkki?
https://www.neimanmarcus.com/c/womens-clothing-shop-by-designer-cat0000…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Palstapurilaisten lempiaihe. On kuin huonoa novellia lukisi kun mukamas teräväkatseiset "Suomessa on yhteiskuntaluokkia, on!"- kotitekoiset dosentit vöyhöttävät tweed-takeista ja Herlinistä keskiluokkajuttujen ketjussa.
Vähän sama meno kun aikanaan mm. Esbo- ja preppytyylikeskustelussa. Stereotyypittelyä ja hupaisia mielikuvia. Lasten ja toimettomien päiväunia.
Vaatevalinnat sikseen, mutta kyllä Suomessa on yhteiskuntaluokkia. Ei niin selviä kuin joissain muissa maissa, eikä niiden määrittely ja erottelu siellä keskialueella ole kovin yksinkertaista. Mutta jos väittää, että luokkia ei ole ollenkaan, on elänyt siellä kuuluisassa kuplassa.
Ovatko alapeukuttajat oikeasti sitä mieltä, että Suomessa ei ole ollenkaan luokkia? Ihan todellako?
Niin tuntuu moni luulevan. Myytti, joka on iskostettu hyvin vahvasti, ehkä aikanaan uuden luokkasodan pelossa.
Mikä on hämmentävää, on että ihmiset pystyvät niin vahvasti elämään oman luokkansa kuplassa koko elämänsä. Ehkä muita luokkia kohdatessa kohteliaat naamiot on niin vahvasti paikallaan.
Ja se oma usko on niin vahva, että viitteitä muusta ei nähdä eikä tajuta.Tai sitten elää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa lapset kaikista tulo- ja koulutustaustaisista perheistä opiskelevat suloisesti sekaisin samoissa kouluissa, ja joiden vanhemmat ovat opiskelleet hyvin erilaisista perheistä olevien koulukavereiden kanssa - ja jossa ihmisten kulutustottumukset ja arvot vaihtelevat varsin paljon mutteivat niinkään jonkun luokkajaon kuin ihan kiinnostusten mukaan. Varsinkin kun on elänyt oikeasti vahvassa luokkayhteiskunnassa ulkomailla ei osaa aivan hirveästi innostua pohtimaan suomalaista luokkajakoa. Kiinnostaisi tietää kuinka nämä voimakkaimmin luokkatietoiset ihmiset elävät, kuinka laajasti ja avarakatseisesti he maailmaa katselevat vai ovatko fiksoituneet näkemään niitä eroja samankaltaisuuksien sijaan?
Lapset ei ehkä näitä juttuja huomaa. Paitsi tietenkin sen, että toisella on enemmän leluja kuin toisella tms. Mutta kyllä maallakin luokkaerot näkyvät. Tiedetään kenen kanssa lapsen tahdotaan leikkivän ja kenen ei. Ja kenen kanssa itse mieluiten kaveerataan.
Omassa lapsuudessani maalaiskylän yläluokkaa olivat isojen tehtaiden johtajat (joilla oli poikkeuksetta myös maata ja metsää) sekä papit. Lääkärit ja opettajat olivat sitten heti seuraavina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokassa on tosiaan sisällä alaluokkia.
Yläpään porukka ei leveile omaisuudella eikä kuluttamisella, vaikka rahaa on. Sijoitusasuntoja voi olla useita, tottakai velattomia, samoin metsää ja osakkeita. Elämäntyyliin ei kuulu mitkään mauttomat ulkoporeammeet eikä all-inclusive matkat. On tyylikkäämpää pyrkiä vastuulliseen kulutukseen, suosia kasvisruokaa, panostaa kierrätykseen ja harrastaa neulomista/puutarhanhoitoa/maalaamista.On alemman keskiluokan hupia laittaa someen valokuva lakatuista varpaankynsistä rantalomakohteessa.
Nämä ketjut ovat hassuja niin sisällöltään kuin tavoitteiltaan. Suomen kaltaisessa hyvin luokattomassa maassa halutaan pohtia keskiluokan juttuja. Ensiksi törmätään määritysongelmaan: onko keskiluokka tuloilla vai koulutuksella määritettävissä, vaiko perhetaustalla? Tuon määrityskirjo tuo vastauksiin mukavasti eri näkökulmia. Sen lisäksi kirjoa tuo oma suhde tuohon epämääräiseen keskiluokkaan: kokeeko olevansa sen "alapuolella" tulotasonsa, koulutus- tai perhetaustansa vuoksi - ja jos kokee, ihaileeko vai halveksiiko tuota keskiluokkaa. Vai kokeeko kuuluvansa siihen, ja vastaa omien arvojensa ja kulutustottumustensa mukaisesti, vai kokeeko olevansa keskiluokan yläpuolella joko taloudellisesti tai henkisesti.
Jos käyttää mitä tahansa noista keskiluokan kriteereistä, luokkaan kuuluu suuri(n) osa suomalaisista. JOita suurin osa vastaajista halveksii. Kertooko tuo jotakin suomalaisesta luonteesta vaiko (toivottavasti) aktiivisista palstalaisista?
Kyllä siihen liittyy myös ihan itselleen nauramista. Minä ainakin ihan tyytyväisen keskiluokkaisen osaan keksiä ja tunnistaa näitä kliseitä tuttavapiiristäni ja nauraa niille, samalla kun juon tummapaahtokahvia taikamukista lokkilampun alla. Vaikka tajuan hyvin, että keskiluokka ei ole mikään homogeeninen massa, vaan siihen mahtuu hyvin erilaisia elämäntilanteita ja kulutustottumuksia. Keskiluokkaisuuden halveksiminen on tosiaan vähän hassua, koska keskiluokka on tavallaan koko talouden perusta, työllään, veroillaan ja kulutuksellaan yhteiskuntaa pyörittävä voima, josta muut yhteiskuntaluokat hyötyy. Ylenmääräisen kuluttamisen tai materialla brassailun halveksumimen on eri juttu, sitä ei arvosta moni keskiluokkainenkaan.
Ehkä tuon keskiluokkaisuuden voisi jättää pois ketjusta, kun kyse on enemmän statussymbolien ja mielikuvien perässä ostelusta ja elämisestä? Kuinka monesti omaa ostopäätöstä ohjaa ajatus ostoksen tuomista mielikuvista enemmän kuin tarve ostokselle tai puhdas ihastus ostokseen itseensä? Nuo status- ja mielikuva-asiat huomaa parhaiten kun seuraa hieman toisen kulttuurin kuplia. Jenkeissä ihmettelin akateemisten ihmisten ihastusta hyvin rumiin kenkiin, no ne olivat senaikainen "lokki" noissa piireissä. Mutta tuo tarve halveksia on kummallista, jokainen kai saa käyttää rahansa ja aikansa kuten haluaa, tehden itsensä mahdollisimman onnelliseksi. Ja statuksista saa halutessaan hylätä ne itselle sopimattomat: meillä suvun mökillä lapsuuteni Yki Nummen muovinen Lokki on haudattu vintille, sen sijaan puiset Tapiovaaran tuolit on ehostettu käyttökuntoon, ne näyttävät vieläkin kauniilta ja ovat käytännöllisiä, kellastunut akryylilamppu taas ei.
Muuten hyvä kommentti, mutta Lokki-valaisin ei kellastu, ainakaan tietyt erät siitä eivät kellastu. Voi tietenkin olla, että muovilaatua on heikennetty vuosien kuluessa.
Ai mistäkö tiedän, että Lokki-valaisin ei kellastu? Siitä, että vanhemmillani on sellainen noin vuosimallia 1978, eikä se ole kellastunut.
"Keskiluokan määrittely: vapaus yleensä valita jotakin eikä vain selvitä hengissä päivästä toiseen. Keskiluokkaisuudessa on kyse elämänhallinnasta ja turvasta. Keskiluokkaisella ihmisellä on koulutus, vakituinen työ ja omistusasunto. Eläkkeellä hän nauttii työeläkettä."
Edellä oleva professori J Siltalan keskiluokkamäärittely on mielestäni osuva.
Ehkäpä niitä statussymboleita voisi olla omistusasunto arvostetulla asuinalueella.
Tuntuu että merkkivaateiden aika alkaa olla ohitse, nyt arvostetaan ekologisia vaatteita, jotka kestävät.
Itse kannatan kotimaisten tuotteiden ostamista.
Yksi statussymboli voisi olla arvokas taide-esine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.wrede.se/objekt/imponerande-familjevaning-pa-karlavagen/#fa…
Tällainen sisustustyyli kotona on todella yläkeskiluokkainen.
Melkoista kitschiä, paitsi tietty jos nuorimmankin huonekalun ikä on yli 100 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuoksuyliherkkyys
Ei ikinä lomaa paitsi joulu, hiihto, pääsiäis, helatorstai, vappu, ylppäri, synttäri, juhannus, koulunalku, syysloma, pikkujoulu ja uusivuosilomat.
Lapsen kallis harrastus
HH-takkiMyös kansallispukuhenkilöt käyttävät nykyään paljon näitä takkeja.
Mistä tämä HH-takkikammo? Meillä niitä perheestä löytyy, kun Prisman alerekistä ostettu.
En ymmärrä tätä myöskään, tämähän on aivan perustakki samoin kuin joku H&M eikä siihen mielestäni liity yhtään mitään mielikuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osakesäästötili.
Heh..Hjalliksella on rahastoja. Joillakin on sentään osake-sekä arvo-osuustili. Huaska läppä. Soppii niin köyhälle kun rikkaallekin.
Ei keskiluokalla ole mitään oikeita statussymboleita. Bulkkijuttuja mitä pitää olla, koska muillakin lampailla on. Hellyyttävää miten monista asunnoista ei löydy edes yhtä omaperäistä esinettä, taulua, palvelua, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Palstapurilaisten lempiaihe. On kuin huonoa novellia lukisi kun mukamas teräväkatseiset "Suomessa on yhteiskuntaluokkia, on!"- kotitekoiset dosentit vöyhöttävät tweed-takeista ja Herlinistä keskiluokkajuttujen ketjussa.
Vähän sama meno kun aikanaan mm. Esbo- ja preppytyylikeskustelussa. Stereotyypittelyä ja hupaisia mielikuvia. Lasten ja toimettomien päiväunia.
Vaatevalinnat sikseen, mutta kyllä Suomessa on yhteiskuntaluokkia. Ei niin selviä kuin joissain muissa maissa, eikä niiden määrittely ja erottelu siellä keskialueella ole kovin yksinkertaista. Mutta jos väittää, että luokkia ei ole ollenkaan, on elänyt siellä kuuluisassa kuplassa.
Ovatko alapeukuttajat oikeasti sitä mieltä, että Suomessa ei ole ollenkaan luokkia? Ihan todellako?
Niin tuntuu moni luulevan. Myytti, joka on iskostettu hyvin vahvasti, ehkä aikanaan uuden luokkasodan pelossa.
Mikä on hämmentävää, on että ihmiset pystyvät niin vahvasti elämään oman luokkansa kuplassa koko elämänsä. Ehkä muita luokkia kohdatessa kohteliaat naamiot on niin vahvasti paikallaan.
Ja se oma usko on niin vahva, että viitteitä muusta ei nähdä eikä tajuta.Tai sitten elää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa lapset kaikista tulo- ja koulutustaustaisista perheistä opiskelevat suloisesti sekaisin samoissa kouluissa, ja joiden vanhemmat ovat opiskelleet hyvin erilaisista perheistä olevien koulukavereiden kanssa - ja jossa ihmisten kulutustottumukset ja arvot vaihtelevat varsin paljon mutteivat niinkään jonkun luokkajaon kuin ihan kiinnostusten mukaan. Varsinkin kun on elänyt oikeasti vahvassa luokkayhteiskunnassa ulkomailla ei osaa aivan hirveästi innostua pohtimaan suomalaista luokkajakoa. Kiinnostaisi tietää kuinka nämä voimakkaimmin luokkatietoiset ihmiset elävät, kuinka laajasti ja avarakatseisesti he maailmaa katselevat vai ovatko fiksoituneet näkemään niitä eroja samankaltaisuuksien sijaan?
Lapset ei ehkä näitä juttuja huomaa. Paitsi tietenkin sen, että toisella on enemmän leluja kuin toisella tms. Mutta kyllä maallakin luokkaerot näkyvät. Tiedetään kenen kanssa lapsen tahdotaan leikkivän ja kenen ei. Ja kenen kanssa itse mieluiten kaveerataan.
Omassa lapsuudessani maalaiskylän yläluokkaa olivat isojen tehtaiden johtajat (joilla oli poikkeuksetta myös maata ja metsää) sekä papit. Lääkärit ja opettajat olivat sitten heti seuraavina.
Näin maalta kotoisin olevana pikkuveljen kaverit teiniaikoina luokittelivat meidät porvareiksi, kun meillä oli keskuspölynimuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylihinnoiteltu kerrostaloasunto Helsingin Lauttasaaressa.
Tämä! Ja hästäggäävät somessa onnellistenihmistensaaresta. Lenkkeily, koiran ulkoilutus ja puistojooga on vaan larussa jotenkin parempaa kuin muualla.
Jep, täällä ollaan. ;) Tosin kun tulen duunaritaustasta ja olen suvun ensimmäinen ja edelleen ainoa akateeminen niin pidän osin tätä tärkeilyä älyttömänä. Keskiluokalla on kova kiire tehdä eroa yhtään "köyhempiin" esim. itse en jaksa niin panostaa vaatteisiin vaikka hyvässä ammatissa olenkin. Jotkut ovat joskus sanoneetkin että luulivat köyhäksi koska ei ollut Gantia päällä. Yläluokalla taas ei ole enää mitään tarvetta korostaa omaa erinomaisuuttaan kun sinne tietävät jo kuuluvansa ja he ovat usein miellyttävämpää seuraa.
Tää vaatemerkeistä puhuminen on niin alaluokkaa. Gant ei ole keskiluokan merkki. Tai ehkä tämä on sitten ylemmän ja alemman keskiluokan ero.
Yläluokka on useammin ”miellyttävää seuraa”, koska heidät on koulutettu hyvin jo useiden sukupolvien ajan. Sosiaalisuus on osa yleissivistystä ja tulee ylimmällä luokalla selkärangasta. Se on myös politikointia jolla on edistetty omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Usein ihan rehellistä ulkokultaisuutta, mutta menee täydestä.
Minkä luokan vaatemerkki Gant mielestäsi on, jos ei keskiluokan?
Uusi osallistuja
Gant, tuo ruotsalianen brändi, on minusta yläluokan juttuja.
En itse osta kun ei laatu vastaa mielestäni hintaa. (Taloutemme netto 120 000€/a)
Kun oikein mietin niin Gantin vaatteet muistan parhaiten kavereiden yllä jotka omistavat tai tienaavat miljoonia. Ja tietenkin myös pyrkrreillä.Olemme itse köyhällistöstä yläluokkaan riippuen perspektiivistä.
Esim eilen vaaihdoin öljyt pojan kanssa autoon vaillinaisin välinein. Köyhää.Toisaalta kävimme miljardöörillä syömässä illalla. He muun muassa pukeutuvat lähes pelkästään Ganttiin (Luulen ainakin, että omaisuus on yli. En tarkista)
Kaikkia ei onnistu luokittamaan. Kuten Beastie Boysin musan kategoria on hankala.
M46
Gant, Ralph Lauren, Fred Perry, Furla, Coccinelle, Moncler, Colmar, Armani, Lacoste, Tod’s on esimerkiksi aika tyypillisiä keskiluokan merkkejä. Niitä on kaikilla wannabeestä rikkaisiin. Vastaako laatu hintaa on kai suhteellista. Eipä nuo puolet halvemmalla myytävät tuotteetkaan vastaa hinnaltaan laatuaan. Nykyisin kaikki tahtoo olla ylihinnoiteltua. Mutta on silti sanottava, että kyllä Monclerin ja H&M untuvatakeissa on hinnan lisäksi myös laatueroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Palstapurilaisten lempiaihe. On kuin huonoa novellia lukisi kun mukamas teräväkatseiset "Suomessa on yhteiskuntaluokkia, on!"- kotitekoiset dosentit vöyhöttävät tweed-takeista ja Herlinistä keskiluokkajuttujen ketjussa.
Vähän sama meno kun aikanaan mm. Esbo- ja preppytyylikeskustelussa. Stereotyypittelyä ja hupaisia mielikuvia. Lasten ja toimettomien päiväunia.
Vaatevalinnat sikseen, mutta kyllä Suomessa on yhteiskuntaluokkia. Ei niin selviä kuin joissain muissa maissa, eikä niiden määrittely ja erottelu siellä keskialueella ole kovin yksinkertaista. Mutta jos väittää, että luokkia ei ole ollenkaan, on elänyt siellä kuuluisassa kuplassa.
Ovatko alapeukuttajat oikeasti sitä mieltä, että Suomessa ei ole ollenkaan luokkia? Ihan todellako?
Niin tuntuu moni luulevan. Myytti, joka on iskostettu hyvin vahvasti, ehkä aikanaan uuden luokkasodan pelossa.
Mikä on hämmentävää, on että ihmiset pystyvät niin vahvasti elämään oman luokkansa kuplassa koko elämänsä. Ehkä muita luokkia kohdatessa kohteliaat naamiot on niin vahvasti paikallaan.
Ja se oma usko on niin vahva, että viitteitä muusta ei nähdä eikä tajuta.Tai sitten elää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa lapset kaikista tulo- ja koulutustaustaisista perheistä opiskelevat suloisesti sekaisin samoissa kouluissa, ja joiden vanhemmat ovat opiskelleet hyvin erilaisista perheistä olevien koulukavereiden kanssa - ja jossa ihmisten kulutustottumukset ja arvot vaihtelevat varsin paljon mutteivat niinkään jonkun luokkajaon kuin ihan kiinnostusten mukaan. Varsinkin kun on elänyt oikeasti vahvassa luokkayhteiskunnassa ulkomailla ei osaa aivan hirveästi innostua pohtimaan suomalaista luokkajakoa. Kiinnostaisi tietää kuinka nämä voimakkaimmin luokkatietoiset ihmiset elävät, kuinka laajasti ja avarakatseisesti he maailmaa katselevat vai ovatko fiksoituneet näkemään niitä eroja samankaltaisuuksien sijaan?
Lapset ei ehkä näitä juttuja huomaa. Paitsi tietenkin sen, että toisella on enemmän leluja kuin toisella tms. Mutta kyllä maallakin luokkaerot näkyvät. Tiedetään kenen kanssa lapsen tahdotaan leikkivän ja kenen ei. Ja kenen kanssa itse mieluiten kaveerataan.
Omassa lapsuudessani maalaiskylän yläluokkaa olivat isojen tehtaiden johtajat (joilla oli poikkeuksetta myös maata ja metsää) sekä papit. Lääkärit ja opettajat olivat sitten heti seuraavina.
Aijaa. Minä tohtorin lapsena leikin sujuvasti naapurin eläinlääkäriperheen lasten kanssa, mutta myös toisessa naapurissa asuvan juopon sekatyömiehen lapsen. Koulussa paras kaveri oli raksamiehen ja merkonomin tytär, suurin osa koulukavereiden vanhemmista jotain maanviljelijöitä tai konekuskeja tms. Suvussa ja muuten tuttavapiirissä oli kaikenlaista väkeä työttömästä alkoholistista lentäjään, kaikki ihan hyvissä väleissä keskenään. Ehkä olen elänyt jossain luokkarajattomuuden kuplassa, mutta minun on aina ollut hyvin vaikea hahmottaa niitä "rajoja". Jossain pk-seudulla ja muutenkin isommissa kaupungeissa eri juttu.
Tietysti tajuan, ettei kaikilla ihan samanlaisia lähtökohtia elämään ole ja joissain perheissä lapsilla on isoja ongelmia ja köyhyyttä. En kuitenkaan pidä sitä varsinaisesti luokkakysymyksenä vaan enemmän koulutuksen ja toisaalta ehkä kykyjen puutteesta ja näköalattomuudesta johtuvana. Köyhistäkin oloista oleva voi menestyä, jos saa kotoa kannustusta.
Vierailija kirjoitti:
"Keskiluokan määrittely: vapaus yleensä valita jotakin eikä vain selvitä hengissä päivästä toiseen. Keskiluokkaisuudessa on kyse elämänhallinnasta ja turvasta. Keskiluokkaisella ihmisellä on koulutus, vakituinen työ ja omistusasunto. Eläkkeellä hän nauttii työeläkettä."
Edellä oleva professori J Siltalan keskiluokkamäärittely on mielestäni osuva.
Ehkäpä niitä statussymboleita voisi olla omistusasunto arvostetulla asuinalueella.
Tuntuu että merkkivaateiden aika alkaa olla ohitse, nyt arvostetaan ekologisia vaatteita, jotka kestävät.
Itse kannatan kotimaisten tuotteiden ostamista.
Yksi statussymboli voisi olla arvokas taide-esine.
Juuri näin, eli lähes kaikki on keskiluokkaa jotka eivät ole syrjäytyneet tai muuten heittäytyneet sossutuille. Pk-seudulla toki on niin kallista asua, ettei omistusasuntoon välttämättä pääse kiinni vaikka olisi vakityöt, jos tulot on silti pienet. Tämä kurjistaa joidenkin elämää, samassa työssä samalla palkalla voisi asua jossain muualla ihan keskiluokkaisen mukavasti. Pk-seudulla tosin keskiluokkainenkin saattaa asua vuokralla, valinta tavallaan sekin, mutta kyllä se omistusasunto on varmasti keskiluokkaisuuteen symboli numero 1.
Mielestäni tässä keskustelussa unohtuu kokonaan yksi reaaliteetti palkoista nyky-Suomessa.
Monet perinteisten duunarialojen ihmiset, esimerkiksi prosessiteollisuuden työntekijät, sähköasentajat, työkoneiden kuljettajat, putkimiehet jne. ansaitsevat helposti jotain väliltä 3-4 tonnia kuussa. Kovimmat tulot noissa ammateissa voi olla yli 5 tonnia.
Samaan aikaan asiantuntija-ammateissa on paljon töitä, joissa ansaitaan 2-3 tonnia kuussa.
En nyt sinänsä ole kovin innostunut yleensäkään tästä luokkakeskustelusta, mutta jos niistä haluaa niin kovasti keskustella - kuten tuntuu että vauvapalstan naiset haluavat - niin tuo seikka kannattaa ottaa huomioon. Suomessa on iso määrä erittäin perinteisiä duunareita, joilla on varaa "keskiluokkaiseen elämään", ja samoin iso määrä korkeakoulutuksen käyneitä ihmisiä, joilla tekee tiukkaa rahan kanssa ja "keskiluokkainen elämä" ei ole mahdollista ainakaan materiaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaa-aika on suurin erottava tekijä. Keskiluokalla ei ole vapaa-aikaa niin paljon kuin ylä- tai alaluokalla. Painetaan pitkiä päiviä töiden, lasten harrastusten ja omien harrastusten kanssa. Elämä on suorittamista ja yritetään pysytellä muiden virtasten vauhdissa.
Ala- ja yläluokalla on leppoisampaa joko valtion tukemana tai perityn omaisuuden tukemana. Vapaa-aikaa arvostetaan ja ei olla ihan niin vain kaikkien tavoitettavissa.
Ala ja yläluokka nauttii muiden heille tuottamasta elintasosta. Keskiluokka on se tuottava porras luomassa lisäarvoa yritysten omistajille ja maksaen tulonsiirtoja yliverotetusta palkastaan työtä tekemättömille. Keskiluokan jäsenet kilpailevat samalla keskenään statussymboleilla ja ovat niin syvällä tämän tasohyppelypelin tuottamassa oravanpyörässä, etteivät näe miten räikeästä pyramidihuijauksesta on kyse. Onnea vaan sille tielle.
Näinpä näin. Ja jos halutaan, että keskiluokka kuta kuinkin tyytyy jatkossakin maksajan rooliinsa, ei pidä tuottamalla tuotattaa elättejä ulkomailta jakamaan kakkua. Siinä on muuten nimittäin yhden jos toisenkin veronmaksuhalukkuus koetuksella, etenkin jos tähän elättien haalimiseen yhdistetään maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka eli käytännössä teollisuuden alasajo. Eikä muuten tehnyt köyhyystutkijallekaan heikkoakaan ottaa itselleen sijoituskämppää ja megalukaalia heti kynnelle kyettyään.
Tai mitäpä minäkään mistään tiedän. Lyön vain vaikka vasemman kivekseni vetoa siitä, että kujtavaalien jälkeen media täyttyy taas pikachunaamaisista pöyristyjistä: "Miten tässä nyt näin kävi!?"
Mistä tämä HH-takkikammo? Meillä niitä perheestä löytyy, kun Prisman alerekistä ostettu.