***ELOisat tiistaita***

niinhän sitä taas tapahtu.... päivän vessasynnytys nro 2 :(... Varmaan jos synnytys kohta oikeesti alkas ni tää vaan ois kotona ihan vaan siksi että p-aska sieltä kuitenki tuloo...... en edes lähteny miehen ja tytön kaa puistoon kun aattelin et lähden kunnon kävelylle, mutta taitaa jäädä koko kävely kerran tää on tämmöseks koko homma menny, laiskana taidan odottaa vaan käynnistyspäivää...



juu, tiistai ei mittään, keskiviikko torstai ei mittään.......

ja hauskoja juttuja, vaikka eivät nyt niin hauskoiksi tarkoitettuja ehkä olleetkaan.



Meillä on nyt mies reissun päällä koko päivän ja palaa vasta joskus puolen yön jälkeen. On sen verran hankalien yhteyksien päässä, että jos täällä alkaa jotain tapahtua, niin ei kyllä ehdi mukaan. Itse olen varma, että samanlainen päivä tästä tulee kuin eilisestä, eikä mitään kummempaa edistystä tapahdu, mutta mies oli kovasti harmissaan ja ärtyinen, kun joutui lähtemään. Vannotti monta kertaa, että soitan heti, jos jotain merkkiä ilmaantuu. Hermostuneempi kuin minä ;) Ei varmaan helpottanut, kun kertoilin nähneeni koko viime yön unta synnytyksestä. Sangen omituisia unia... Avautumisvaihe piti sisällään köysissä kiipeilyä ja erilaisia esteiden ylityksiä.



Kävin viemässä tytön hoitoon ja haen iltapäivällä. Ihan outo olo, kun on niin hiljaista, eikä oikeastaan mitään erityistä tekemistä. Tytöllä kuitenkin aina on jotain asiaa tai haluaisi seurakseen touhuamaan. Nyt minua ei tarvitse kukaan.



Iltapäivällä olen menossa pomon juttusille. Haluaa kuulla ajatuksiani työjärjestelyistä ym. Töihin on palkattu kaksi uutta tyyppiä ja pomo haluaisi, että hommat lähtisivät luistamaan, eikä vanhat " huonot" tavat tarttuisi heti uusiin työntekijöihin. Tästä keskustelusta sovittiin jo ennen lomia ja silloin olin ihan mielelläni kantamassa korteni kekoon, mutta nyt tuntuu, että olen unohtanut kaikki ne hyvät ajatukset, jotka minulla oli. Täytyy varmaan ennen tytön kotiinhakua miettiä vähän ja kirjoitella ylös.



LIIKUNNASTA: Itsellä oli tuossa rv28-32 tienoilla tosi hankalaa liikkuminen ja suppareita satoi. Pieni pelkokin tuli, että vauva ei pysy masussa la:han asti. Nyt sitten olen liikkunut senkin edestä. Tähtinova taisi kysellä pyöräilystä. En usko, että haitallista, joskin masu alkaa olla pahasti tiellä. Minä olen kyllä pyöräillyt pitkiäkin lenkkejä ja esikoinen on ollut painolastine kyydissä. Samoin kävely on sujunut hyvin. Ensin tulee suppareita, mutta kun pitää tahdin päällä, niin hetken päästä täysin oireeton olo. Kummallista! En siis kirjoita kehuskellakseni, että ähäkutti, täällä sujuu, vaan ihmettelen näin julkisesti miten näillä viikoilla on tämmöistä. Varsinkin, kun muutama kuukausi sitten oli niin tuskaista. Esikoisen odotusaikana olisin voinut varmaan vaikka hyppiä tunnin lenkin yhdellä jalalla, mutta nyt on kuntopuoli vähän toista.



Katselin sunnuntaina EM-maratonia ja rupesi tekemään niin hitsisti mieli juoksulenkille. Minulla on ollut sellainen kaveriporukka, jonka kanssa ollaan säännöllisesti juostu lenkkejä ja yhdessä osallistuttu muutamalle maratonillekin, mutta nyt on tullut muutama vuosi taukoa, kun on syntynyt lapsia itse kullekin ja kuntoutuminen raskauden jälkeen vie aikansa.



Hanneli: täällä on kyllä myös todella monta vessasynnytystä takana ja aamu yleensä alkaa sellaisella ennen kuin ehtii saada mitään suuhunsa. Eli minulla ei löysä maha ainakaan enteile tositoimiin pääsyä :(



Velho78 rv39+6

ja ilmottaudun loppumetreillä mukaan. Täällä olen taustaillut ja jonkinverran varsinkin nyt loppuvaiheessa seurannut viestipinoja.

Eli itse toista odottelen ja rv 39+6 ja kurkkua myöten tätä odotusta ja mahaa ja sitä että mitään ei tapahdu. Vähänkin kun tulee jotain supistuksen tynkää (suurin osa vaan näitä mahan kovettumisia) niin toiveet heti pomppaa että josko kohta pääsis synnärille... No esikoinen syntyi 40+3 eli jo tää nyt ei ainakaan kamalasti yli menis huomisesta...



t.Smynni

Ei uutta täällä! Turvotusta, ei kivuliaita supistuksia. Odotellaan vaan rauhassa :) Edelleenkään ei oo kiire synnyttämään. Viikkoja vasta 38+6. Esikoisesta lähdettiin sairaalaan 39+6 ja syntyi sitten 40+0.



Ja lopuksi ONNEA vauvansa saaneille! Ja hermoja odottaville :)

Ihania vauvauutisia taas tällekin päivälle =)



Calathea, meillä siis tosiaan sama juttu jos nyt toi miehen lukujärjestys pitää paikkansa eli 4 päivää viikosta ilman miestä kolmen lapsen kanssa. Mun täytyy sanoa että olen kyllä siinä mielessä onnellisessa asemassa että omat vanhempani asuvat lähellä ja äitini hoitaa mielellään tyttöjä. Tai esikoista ei paljon tartte hoidella mutta pikkukakkosta. Eli ei auta kuin sitten turvautua mummiin jos omat voimat alkaa paukkua. En mä muuta pelkää kuin myös tuota univajetta ja sen tuomaa toimintakyvyttömyyttä ja pinnan lyhykäisyyttä. Kattellaan...



k.h.p kirjoitteli savusta. Mekin asutaan Vantaalla ja savua on ilmassa. Nyt juuri alkoi sataa ihan kaatamalla, aika ihanaa!



Meillä tuli pikkukakkonen kipeäksi tänään. Sitä se eilinen känkkäränkkäily tiesi. Kuumetta on ja nyt vetelee tyttö hirsiä. Toivottavasti toipuu pikkuinen pian.



Nyt vähän syömään ja sit neuvolaan. Minkäköhän pressun sitä vetäis yllensä ettei ihan kastu. Tavallinen sadetakki kun ei todellakaan mahdu mahan kohdalta kiinni. Tulen sitten iltasella lukemaan kuulumisia kertomaan omia neuvolakuulumisia.



t.tuuli72 + jumppatyttö rv 38+6

enpäs vielä poistunutkaan vaan tulin vinkkaamaan että tänään tulee neloselta joku dokumentintapainen viitosista. en kyllä mene takuuseen onko meille loppumetriläisille mitenkään mieltä rauhoittavaa katsottavaa mutta ajattelin itse hiukan vilasta ohjelmaa.



toinen juttu mistä piti kirjoittaa oli toi kyljenkääntämishelpottamisvinkki...jostain ulkolaiselta saitilta poimin tän niksin että hanki satiinilakanat ja satiinia tai muuta liukasta materiaalia oleva yöpaita niin kääntyminen sujuu liukkaammin...



t.tuuli taas

millä saa hullun vielä hullummaks. Tiedättehän tunteen, joka ennakoi tulevaa vessasynnytystä.. Siis kakattaa ihan kamalasti, sitä nousee ähkyy, puhkuu sängystä ylös (meiän tapauksessa vielä alakertaan ja yli koiraportin), vihdoin istahtaa pöntölle (joka on liian matala) ja sitten tulee ISO PIERU! Hah, sellaisen nyt olis voinu tietenkin päästää ihan vaikka sängyssä, vähän ois vaan peittoa nostanu, mutta ei. Kun tuntui että kakatti.



No tämä alustuksena,

Nyt on tällä mammalla heittäny vielä pahemmaksi, eli tuntuu että pierettää, muttei tule sitäkään! Siis koita tässä nyt olla, kokoajan pierettää mutta tulos on nolla! Miten koskaan voin synnyttää kun enää ei onnistu edes piereskely!?!



Ukon mielestä elämme hyvin jännittäviä aikoja; on ihan varma, että kun kyllästyn könyämään vessaan kakkahädän takia, tulee sitten tietenkin sillä kertaa muutakin kuin pieru. Hah, minäkö kakkaisin sänkyyn!



Jamssako oli bongannut limaskögön? Onneksi olkoon! minun ei ole taas tänään näyttäytynyt ja eilenkin ihan vähän vain. Tänään aion saunoa (ainakin 8tuntia..).Koko vauva on muuttunu ihan toisarvoiseksi, nyt odotan vain limaaaaa!!



Käyn taas syömässä jotain ja tulen sitten häiritsemään...

Minulle ei kuulu mittään uutta. Vointi vaihtelee ja hermot hieman tiukalla mutta sehän ei tosiaankaan ole uutta.



Maya: Meillä taisi olla eilen sitten sama lääkäri tai sitten kättärillä oli useampi monitoori pimeänä.



Elo: En muista olenko kysynyt jo aiemmin mutta kysynpäs uudelleen eli onko sinulle puhuttu millä tavalla sinun synnytys aijotaan käynnistää? Oliko sulla yksi sektio takana kuten mulla? Ekan kerran kun kävin synnytystapa-arviossa lääkäri puhui mulle kalvojen puhkaisusta ja ettei sytotec (vai mikä se lääke on nimeltään) oikein kävisi. Eilinen lääkäri oli taas toista mieltä.



Tuuli: Mulla myös on lähes koko ajan kuuma. Lisäksi mulla on esiintynyt kuumia aaltoja mutta toivottavasti ne liittyy raskaushormooneihin ettei mummo-tauti olisi kuitenkaan vielä alkamassa...



Kirppu: Mulla esikoisen aikana " hulahteli" ajoittain runsaammin jälkivuotoa eli saattoi olla päivä tai kaksi tosi minimaalista ja sitten tuli kerralla enemmän. Jos sinulla ei ole kipuja tai kuumetta niin oletettavasti se runsaampi vuoto liittyi juuri siihen kohdun paineluun.



Karviais-infoa kaipaen minäkin. Tänä vuonna tuli niin vähän marjoja että söimme ne suoraan puskasta (minä ja vauva..). Ensi vuonna tulee toivottavasti enemmän satoa.



Jamssa: Onnittelut Limatulpan johdosta =)



Eiköhän tänäänkin saada kunnon pulska pino aikaiseksi.



pubu ja Unski rv39+4

Onko alhainen hB siis mikään syy käynnistää synnytystä vai ei...Mua on alkanu toi mietityttämään kun torstaina on neuvola ja sieltä piti sitten saada lähete joko labraan tai suoraan polille..hmmm..



Ja niin, huomenna on sitten synnärille tutustuminenkin, jännää:) Josko jännittäis niin paljon, että synnytys käynistyis ja vois jäädä suoraan sinne...

kerutus: siis tuo on sen vessasynnytyksen tuskaisin vaihe, kun tuntuu että tulee mutta ei kuitenkaan tule... siis se on aivan järkyttävää jos vielä samaanaikaan supistaa kunnolla.... (ihanaa että miula on täällä kohtalotoveri :))..



Odotan jo päivän neljättä vessasynnytystä *mur*, koko päivän jomottanu alavatsaa :(, kohta pakko raahautua neuvolaan...



jotain piti vielä sanomani mutta minusta on kiva kasvattaa pinoa, eli palaan vielä, halusitte tai ette...

Tervetuloa vielä joukkoon uudet eloisat! Ja Tinttamaarille onnittelut tytöstä. Perästä tullaan - viimeistään kolmen viikon päästä!



LIIKUNTA: mäkin olen vielä pyöräillyt, en tosin pitkiä matkoja mutta töihin/kauppaan n. kilsa suuntaansa. Kyllähän silloin supistelee ja ylämäet täytyy taluttaa, mutta kun ei kerran supistukset saa mitään aikaan, en ole viitsinyt varoakaan. Maha ei ole ollut vielä juurikaan tiellä, kun mies asensi satulan ihan alaviistoon. Helpotti kummasti ajamista :) KÄVELYllä olen käynyt, mutta siinä ikävä puoli on vihlaisut rakossa, eli etenkin alkumatkasta saa pysähdellä, kun vihloo niin ikävästi (ilmeisesti vauva heiluttelee päätään etsiessään sopivaan kävelyasentoa :D).



JAMSSAn kipuluokitteluhan oli just kuten mulla pari päivää sitten. Ihan samantyyppistä kategorisointia, tosin mä olen saanut about 2 kivuliastakin supistusta jo :) AI NIIN, Jamssako se mainitsi eilen (?), että rinnoista oli tihkunut nestettä? Mä huomasin saman eilen ja ajattelin heti toiveikkaana, että jokohan alkais jotain tapahtua (esikoisesta en edes muista, että mitään olisi tullut ennen maidonnousua).



Meidän tyttö sairasti eilen oksennustaudin. Mies sairasti sitten viime yön ja niinpä hänen viimeinen yönylityömatkansa peruuntui, mikä oli toisaalta helpottavaakin. Onneksi tauti ei tarttunut minuun ja muutkin alkavat olla terveitä. Katkonainen yö on kuitenkin takana, kun odottelin että milloin tyttö taas oksentaa tai missä se mies on kun ei ole vieressä.



Joopa, eilen käväisin viimeistä kertaa työmaalla ja ilmoitin tekeväni viimeiset järkkäilyt väitöstä varten joskus lokakuussa. Kiva tunne, kun nyt ei tarvitse muuta kuin odottaa - ja jotenkin vielä ajattelen, että jospa se Onnikin odotti vain työn valmistumista ja päättäis tulla vaikka pari päivää etuajassa (toiveajattelua varmaan...).



Jotain piti vielä kommentoida mutta unohtui. Koittakaahan kärvistellä, eihän Hannelillakaan ole enää montaa päivää?! Mun kaverille kävi muuten niin viime viikolla, että se oli sopinut käynnistyksen aamuksi klo 8 (rv41+5), mutta lopulta se oli lähtenyt synnärille lapsiveden menon takia kolme tuntia aikaisemmin. Että ei mennyt ihan viime tippaan ja välttyi kuitenkin käynnistykseltä :)



Täällä vielä sadetta odotellaan, oispa se niin ihanaa!

Kerttukasperi ja Onni rv39+0 (ja 3 päivää esikoisen syntymäviikkoihin)

Kyllä oli joo eilinen pino täynnä oikein iloista porukkaa.. Tänään olen todennu että on täällä muitaki pimeitä tyyppejä ku mä. :D Elokuisten onnea tai tuskaa ei toiset voi ymmärtää... Toinen synnyttää limatulpan, toinen onnekas kakan tai kaksi ja yks ei saa pieruakaan synnytettyä, vaikka loikkaa yli koiraportin ja kipittää pitkän matkan vessaan keskellä yötä sen takia. :D (Kerutus.. ite loikkaan koiraportin yli vessaan 3-5 kertaa yössä... Ennemmin mulla on ollut asiat toisin päin, odotan pierua tulevaksi ja meinaa tulla housuun jotain ihan muuta.. ;) hehe.)



Ei sen puoleen itellä asiat ole sen valoisammin... Valvoin viime yönä painajaisten ym. kipujen takia taas pari tuntia klo 3-5.. Mikäs sen kivempaa, kuunnella tunti miehen kuorsausta ja sitte tuli itikka! Ei muutaku valo päälle ja odottamaa että tulis uudestaa ja sais sen hengiltä, itikka häipyi tottakai ja valot pois ja valot päälle ku taas iiiiiiiiiiiiiiiiiiii... ! ARGH. Tätä jatkui jonkin aikaa. Koira katto mua omasta koristaan unisilla silmillään et oonko ihan hullu ja miks hitossa räpsin valoja edestakaisin?! No lopulta se tuli jo nuolemaa ja lohduttamaa mua ku siinä loikin välillä vessaan ja välilä valot päälle ja pois ja taas vessaan. Sitte silittelin ja peittelin koiraa koriinsa, että nuku vain, ei mitään hätää vaikka emäntä onkin täys hullu... (onko tämä jokin herännyt äidinvaisto?) Lopulta nukahdin ja en tiedä mihi se itikka hävis.



Ei edelleen limatulppia, ei muutakaan uutta.. samat kivut ja turvonnut olo, kuin ennenkin. Toivon muille pieruja, limoja, ja mitä ikinä sitten odotattekin! :D



Villa & hikkakone 38+1

Kuinka alhainen on sun hemo? Mullakin laskenut se koko raskauden ajan... kiinnostaa sun kysymys itseänikin, jos joku siihen vastauksen tietää?!

Koskaan en muista sadetta näin odottaneeni. Savu on tuntunut täällä Hgissä ja hyvä että saadaan ilma raikkaammaksi. Lapset, vanhukset (ja vihaiset raskaana olevat) ovat kärsineet jo riittävästi, joten kivaa että sataa.



Pubu: Mulla siis pitäisi olla huomenna käynnistys kalvojen puhkaisulla. Sytotec ei kuulemma sovi kaksossynnytykseen. Mielelläni otankin tuollaisen luonnollisen ja kipeän käynnistyksen. Ainakin viimeksi koen synnytyshelevetin alkaneen juuri kalvojen puhkaisusta. Sektioita mulle ei ole vielä tehty, mutta enköhän saa tässä synnytyksessä kokea senkin. Oma veikkaukseni on että A tulee alakautta ja B leikkauksella. Nam.



Heräsin äsken päiväunolta ja voi jee mitkä kuviot lakanat jättäneet. Turvotusta siis löytyy reippaasti. Vaikka on ollut koko kesän kuivaa, niin tää mamma on kerännyt kiitettävästi nestettä ja raskausarpia on kanssa enemmän kuin laki sallii. Ja kaikki navan ympärillä. Sainpahan söötin uuden " tatskan" mahaan;)



Mulla on ihan vastaavat kivut kuin Jamssalla, mutta ne kivuliaimmat supparit ovat loistaneet poissaololla. Ilmeisesti siksi juuri en olekaan päässyt tositoimiin. Edes limatulpan lähteminen ei ole saanut synnytystä käyntiin. Mutta siis nuo kaikki muut puukonvihlaukset, kiristävät vanteet yms. ovat päivittäistä kauraa. Ja koska kohtuni on ylivenynyt, niin kivuttomia suppareita tulee ihan koko päivän, aika-ajoin vatsani ei pehmeydy ollenkaan.



Jos ja kun pääsen huomenna synnyttämään, niin alkoi sen verran uteluttamaan, että millähän viikolla nämä yli kolmekiloiset veijarit olisivat halunneet syntyä, jos ei lääketiede tulisi vastaan?? Tai entä jos olisin ensisynnyttäjä, niin pysyisivätkö kaksoset mahassa rv 43 asti?



Onneksi loppuraskauden ärtymykseni on kadonnut, olen lähinnä vain lamaantuneen rauhallinen, kohtalolle alistunut. Esikoinenkin varmaan hämmästelee mitä tapahtui energiselle mammalle joka vain makaa sohvalla ja aukoo/sulkoo silmiään.

Koettakaahan sitten tositoimissakin laittaa huumoria hersymään samalla lailla kuin täälläkin, niin homma luistaa paljon paremmin ;-) Voitte ennen joka supistusta miettiä, tuleeko pieru, kakka vai oikea supistus ja että ottaisko naukkasun ilokaasua vai kaivaisko eväslaukusta viskipullon ;-)



ONNEA KAIKILLE UUSILLE ELOKUISILLE! Tildamarian uutisia jo ehdin odotella, hienoa että ottivat tuon teidän tukalan erotilanteen huomioon ja nyt saat olla kotona lauman kanssa. Voi kun Elokin päästettäisiin inhimillisesti jo synnyttämään. PUBUlle, että ainakin olen ymmärtänyt, että Elon synnytys nimenomaan aloitetaan vain kalvot puhkaisemalla, siksi niitä paikkojen aukeamisia on odoteltu...myös minä täällä elän hengessä mukana.



JA TERVETULOA UUSILLE MUKAAN! Kirjoitelkaahan vain reippaasti niin saadaan uusia tuulahduksia. Välillä sitä oikeesti unohtaakin, kuinka monet näitä meidänkin löpinöitä oikeesti lukee. Varsinkin se Hannelille kerran laitettu viesti, että " en kuulu elokuisiin enkä edes ole raskaana, mutta kun töissä on hiljaista niin täällä lueskelen" ja tämä ihminen siis oli tunnistavinaan Hannelin. Mutta on kiva kuulla, että omien tuntojen jakaminen helpottaa monen oloa.



Sitten meidän kuulumisia. Poika täytti aamupäivällä viikon! Ja on niin iiiiihanan ihana kuin olla voi! Helpolta tyypiltä on tuntunut ainakin toistaiseksi, nukkuu ja syö. Joka päivä on nukkunut myös poikien päiväuniaikaan, joten olen vetänyt itesekin unta palloon. JA yötkin on menny nukkuessa, mitä nyt välillä vaihdan pojan tissiltä toiselle. Tänään soitin seurakuntaa ja nyt on ristiäisaikakin buukattu. Tietty vähän jännittää, miten ens viikolla pärjäilen, kun mies palaa töihin. On kyllä mennyt paljon helpommin tämä kolmannen tulo taloon kuin mitä kakkosen tulo, siis itseni kannalta. Nyt kun pojat touhuaa niin paljon keskenään ja ovat jo joutuneet jakamaan huomiota, ei itse tarvitse koko ajan potea huonoa omaatuntoa siitä, että tuleeko isompi lapsi huomioitua. Muistan kuinka koko ajan puhua päpätin esikoiselle, että hän varmasti tietää minun olevan häntäkin varten, vaikka hoidinkin vauvaa. Nyt saan monta juttua tehtyä ilman että pojat ovat leikeiltään edes huomanneet.



KIRPPU, mullakin on tossa vuodossa välillä todella hiljaista ja välillä taas tulee enemmän. VArmaan kuuluu asiaan, niin se ennenkin on mennyt.



OPEMAMMA tervetuloa vaan pinoilemaan vauvapuolelle. Varmaan meno sielläkin aktivoituu, kunhan päästää päiväpinoihin. Nyt tuo samainen pino on ollut kauan pystyssä ja kukin on vain käynyt siellä ilmoittautumassa.



KERUTUS; saako vielä udella, miten veljesi on selvinnyt keväisestä? Olen häntä monesti miettinyt ja että miten asiat nyttemmin ovat.



Meille on tänään tulossa kummiehdokkaat kylään ja samalla aiotaan heitä kummiksi kysyä. Toivottavasti suostuvat. Sitten on vielä tehtävä päätös toisista kummeista, sekä toisesta nimestä.



JAMSSAlle onnea limoista! Toivottavasti pian pääset lähtemään vauvanhakuun!



CALATHEA, kerran kyselit Pesän painorajaa vauvoille. Selvisi tuokin tämänkertaisella Haikaranpesän visiitillä. Yksi juuri synnyttänyt äiti kertoi, että eivät voineet jäädä Pesän puolelle, koska vauva oli alle 3-kiloinen (muistaakseni 2700g) ja he tulivat myös perheosastolle. Eli ilmeisesti siis tuo 3kg on se raja.



Ja nyt pois täältä löpisemästä. Voimia kaikille loppumetreille, nyt alkaa monilla olemaan hektiset hetket käsillä!



Pumpuli ja pikku-E 1vko

Nyt on auto puunattu ja kukkapenkillekin yritin tehä jotain, en sitten kuitenkaan oikein jaksanut muuta ku repiä reunuskivet pois. Pitäs vielä ottaa talteen sieltä alta se kangas, mikä estää rikkaruohojen läpi pääsemisen, mutta tuntu niin työläältä että tehköön ukko sen.



Täällä on pilvessä ollut koko päivän ja tuulee aika reippaasti mutta ei vieläkään sadetta. =(



Mä en tiiä tällä hetkellä mikä mun hb on, ku se uus neuvolantäti ei suostu sitä mittaan vaikka oon pyytänyt joka kerta. Se aina sanoo, että otetaan seuraavalla kerralla niin ehtii tuo rautakuuri vaikuttaan. Viimeks ku mitattiin, eli kuukausi sitten, niin hb oli 116 ja siitä asti napsinut rautaa. Väsynyt olo on kyllä, että liekkö tepsii koko rauta. Mutta sillä on varmaan joku ongelma pistämisen suhteen ku tuntuu olevan niin vaikeeta mitata sitä hemppaa. Noh, jospa se sitten synnärillä selviää. Joten siis, täällä ei ainakaan suhtauduta kovin vakavasti hb:hen vaikka se alhaalla oliskin, ku oon sanonut sille tädille että väsyttää ja liekkö rauta tepsii, mutta mitään ei oo tapahtunut. Käyn kohta mittauttaan vaikka päivystyksessä, jos en jo ens viikolla saa neuvolassa mitattua.



Juu, no mä rupesin tuon JAMSSAN kipuluokituksen perusteella epäileen, että ei mulla sitten varmaan ees mitään suppareita oo, koska ei ne voimistu ollenkaan, ne on niin lyhyitäkin että tuskin ne on niitä oikeita. Ja selkäpuolella ei mitään kipuja. Että ei pelkoa etteikö pääsis kampaajalle. Jos nyt sitten ei yhtäkkiä kaikki tapahu yhessä yössä. Mutta eikös ensisynnyttäjällä se vauva pidä kiinnittyä hyvissä ajoin, ennen ku synnytyksen ees mahollista alkaa???



Tänään tuli uus vauva lehtikin, mutta taidan panna senkin tonne sairaalakassiin että on sinne jotain lukemista. Kaksplussalta tuli kanssa mainos, liekkö pitäis sekin tilata... vaikka ehtiiköhän tuota sitten vauvan kanssa mitään lukemaan.....



Jep, mä meen safkan laittoon!!!



Ikarus

villa: hb viime kerralla 100. Laskenut kuin lehmän häntä koko raskauden ajan vaikka olen rouskuttanut rautaa enemmän kuin laki sallii (ja maha!). Kaikki muutkin keinot kokeiltu, mutta ei auta! Nyt viime nla käynnillä sanoi täti että nyt jos ei ole noussut niin sitten minut määrätään jatkotoimenpiteisiin..Nyt sitten alko mietityttämään mitähän nämä jatkotoimenpiteet on...



Pumpuli; veljeni nukkuu jo ilman pillereitä. Omien sanojensa mukaan joinain aamuina tuntuu jopa ihan siltä että onnettomuudesta on jo viikko, yleensä kuitenkin olo kuulemma sitä luokkaa kuin ois edellisyönä sattunu koko paska. Oikeudenkäyntiä odotellessa, paperit syyttäjällä, raskasta koko perheellä edelleen, joskin toiset päivät parempia jo. Oikeudenkäynnin tulosennuste varsin lupaava, ei mene törkeäksi kun mitään törkeää ei ole tapahtunut.



En itsekkään osaa kuvitella että onnettomuudesta on kuitenkin melkein puoli vuotta jo. Se on mielessä ihan jokaikinen päivä ,lähinnä pelottaa pikkuveikan jaksaminen, vaikka veli onkin jo ihan vastoin (minun) odotuksiani varsin kiitettävästi yrittänyt elää elämäänsä kavereidensa tuella eteenpäin..



Kai se tästä..

Mulla on tissit vuotanu jo viimeset kaksi kuukautta, toinen enemmän, toinen vähän vähemmän..joten täällä ainakaan ei mitään synnytykseen viittaavaa, kohan kiusaavat..

mua nii kyrpii tää saatanan kipu :/ joka paikkaan kolottaa ja kävely on niin saakelin vaikeeta,ja yks nipistelee virtsarakkoon mul on mega dildo nyt otassa..

Ihanaa, sataa!!! Saisi ilmakin jo vähän viilentyä ja raikastua.



Puolihorteessa täällä vielä keikutaan, synnytyksestä ei tietoakaan. Viime yö meni pitkälle valvoessa: aivan mahdottoman kuuma ja kun olin kaikki vaatteet riisunut ei ollut enää oikein keinoja viilentää oloa. Jääkaapista kävin silloin tällöin hakemasssa kylmää juomaa ja olisi mieli tehnyt ryömiä sinne nukkumaan! Esikoinenkin tuli lämmittämään viereeni kolmelta, tulee ehkä kerran kahdessa kuukaudessa meidän sänkyyn. Kuuma taisi hänelläkin olla, levottomasti nukkui. Mies kyllästyi jossakin vaiheessa potkutteluun ja vei tytön omaan sänkyynsä, jonne onneksi jäi loppuyöksi. Aamulla oli vielä kiirus neuvolaan ja jäi aamukahvit väliin. Onneksi tyttö meni päiväksi hoitoon, olen täällä saanut rauhassa lorvailla. Kohta tuo täytyy kipaista hakemassa.



Neuvolassa kaikki entisellään: arvot kunnossa, eikä tenava ole vieläkään laskeutunut eikä tippaakaan kiinnittynyt eli mennee vielä tovi ennen kuin sieltä älyää syntyä. Terkkarillekin toivottelin vielä lähtiessä, että ensi viikolla nähdään. En kyllä itsekään usko, että ainakaan ennen la:ta mitään tapahtuisi. Olen jo kyllä kurkkuani myöten täynnä tätä odotusta ja saisi puolestani päättyä vaikka samantien! Kävelyä olen harrastanut joka päivä tilanteen kypsyttämiseksi ja etenkin jyrkät alamäet saavat vihlontaa alapäähän, mutta apua ei mokomasta ole vielä ollut. Mikäli tämä kakkonen syntyy samoilla viikoilla kuin esikko olisi tätä odotuksen riemua jäljellä vielä kaksi viikkoa. Ei kyllä millään jaksaisi enää. Saunominen ei innosta kun on muutenkin koko ajan hiki. Seuraavaksi ryhdyn siivoamaan: imuri kouraan ja pölyt pois. Jospa joku näistä keinoista saisi vauhtia tähän hommaan. Pinna kireällä siis täälläkin enkä ole vielä edes yliajalla...



Onnittelut kaikille vauvansa jo saaneille ja tervetuloa uusille!



emali 38+6