Millon tuon 6-vuotiaan UHMA loppuuuu??? Multa menee hermot!!!!
Kommentit (17)
tuntuu että jokaisesta asiasta pitää välillä väittää vastaan (keneen lie tullut..) ja sitten on sitä hammasten kiristystä ja irvistelyä!! ja mä vielä olen niin hölmö että välillä menen siihen touhuun mukaan! =( joskus vaan tuntuu, että mikään ei auta... ja sitten jo huomaan huutavani...
sitten taas joskus poika on niin kilttiä ja halailee ja pusuttelee äitiä ja isiä. ihan kun jekyll ja hyde! =D
sain juuri neuvolasta tuollaisen kirjasen kun " iso lapsi, pieni koululainen" taidanpa ruveta sitä lukemaan! =)
Seitsemäs ikävuosi ¿ oma tahto ja suuret asiat
Kuusivuotiaalla on ns. toinen uhmaikä. Lapsi kasvaa roimasti pituutta ja oman kehon ja liikkeiden hallinta ei enää yhtäkkiä onnistukaan yhtä taitavasti kuin ennen. Lapsi on kömpelö kompastelija joka hosuu, heiluu ja hätiköi; hän ei juuri istu paikoillaan. Hämmentyneisyyttä aiheuttaa oma kykenemättömyys, josta seuraa haluttomuutta, väsymystä ja raivoa, ja lapsi riitelee ja käy jopa kimppuun. Itku ja nauru vuorottelevat tällä riidanhaluisella ¿isolla¿ tytöllä/pojalla. (Riihonen 1991: 93-96)
Kuusivuotias selviää itse jo monista toiminnoista kuten ruokailu, pukeminen, peseytyminen ja nukkumaanmeno, ja hän noudattaa tiukasti tuttuja rutiineja. Lapsi osoittaa oman tahtonsa ja sen, ettei aikuinen saa puuttua hänen itsenäiseen toimintaansa, vaikka välillä tarvitseekin apua ja tukea. Ristiriitoja syntyy vanhempien kanssa. Hän sietää pettymyksiä melko hyvin ja kontrolloi niihin liittyviä tunnetiloja. (Huttunen 1980: 56)
Lapsi alkaa irtaantumaan kotipiiristä. Kaverisuhteet ovat tärkeitä, ja motorisesti elävä ja raju leikki ja toiminta tapahtuu nyt ryhmissä. Ryhmä suunnittelee ja järjestää toimintansa itse. Lapset leikkivät rooli- ja kilpailuleikkejä; kilpailua esiintyy ryhmien välillä ja niiden sisällä (kuka on paras). Lapset kritisoivat toisiaan, mutta itse ovat arvostelulle hyvin herkkiä. (Huttunen 1980: 56)
Lapsi harrastaa keräilyä ja lajittelua, rakentelua, laitteiden purkamista ja kokoamista, askartelua, ompelua, leikkaamista ja nukketeatteria. ¿Naisellisissa¿ ja ¿miehekkäissä¿ leikeissä esiintyy mm. eri sarjakuvasankareita. (Riihonen 1991: 93-96)
Ajattelu kehittyy ja saa uusia ulottuvuuksia: lasta askarruttavat ¿suuret asiat¿ kuten maailman synty, kuoleminen ja sukupuoliasiat. Muisti kehittyy (muistaa mm. jo oman koko nimensä ja mahdollisesti osoitteensa), ja koululeikeissä numerot ja kirjaimet alkavat kiinnostamaan, ei kuitenkaan kaikkia. Kuusivuotias toimii pitkäjänteisesti pelien, tv:n, tietokoneen ja kirjojen (sekä satu- että t
tällä palstalla 1-v eteenpäin tuntuu olevan jonkin sorttista uhmaa ja HERMOJEN menettämistä. Katsokaas välillä peiliin.
Eiköhän meissä ihmisissä ole erilaisia luonteen omaavia yksilöitä, sun lapset ovat varmaan hissukoita jotka eivät uskalla sanoo mitään, jos heillä ei ole ollut mitään uhmaa
joka asiassa pistetään aina ensimmäisenä vastaan. on ne vaan ihania kumpikin! välillä vaan tarttis korvatulpat. 6v:lla varmaan menee pian ohi, mutta onneksi murrosikäsellä jatkuu vielä ... ja sitte onkin jo seuraava murrosiässä. Elämä on ihanaa...
Olen laittanut jännityksen piikkiin, kun hän menee nyt ensimmäistä kertaa kodin ulkopuolelle hoitoon. Voi sanoa että ottaa päähän, kun tuntuu että lapsi joka ennen uskoi ja totteli, taantuu jonnekkin 2-3v tasolle siinä miten puhe menee perille ja miten uskoo mitäkin.... muissa asioissa on sit ihan iso...
jonkinsortin uhmaa on kyllä ilmassa täälläkin.
meillä se ilmenee lähinnä sillä, että poika tietää kaiken ja aina parhaiten. häntä ei saa neuvoa/opastaa enää ollenkaan vaan kaikkeen tulee vastauksena ärtynyt " äiti mä tiiän" . samoin poika pyörittelee puhuvasti silmiään tyyliin " äiti vähäks oot nuija" . toisinaan poika on niin iso ja " kovis" ja toisinaan sitten itkee ihan pienistä ja haluaa syliin.
toisaalta samainen poika on välillä tosi fiksu ja suloinen oma itsensä joten en usko että kyse on mistään vakavammasta muutoksesta. varmasti näillä 6-vuotiailla on hankalaa kun ei tiedä onko iso vai pieni...
Uhamiät kuuluu terveen lapsen kehitykseen!! Sinuna olisin nössöistäsi huolissani.
Täällä tehdään ihan uusia keksintöjä et uhmakin olis taas 6 vuotiaana.
Kuulkaas nyt, laspten psykologia kertoo juuri toistepäin. Ala-asteikä on juuri lapsen onnellisin ja tasaisin kehitysvaihe.
Ihan tunnettu juttu psykologiassa. Joillakin uhma on voimakkaampaakuin siinä 2-3 -vuotiaana. Seuraava muutosikä on sitten murrosikä.
Eri lapset vain ilmaisevat itseään eri tavoin ja eri voimakkuuksilla.
Hän on ollut " helppo" lapsi tähän asti, enkä hänellä huomannut mitään uhmaa kahden vuoden kieppeillä. Nyt kuitenkin huutaa vastaan, kiukuttelee, paiskoo ovia... Tuntuu, että poikaa saa jatkuvasti ojentaa ja istuttaa jäähyllä.
Toivottavasti loppuu tässä eskarivuoden aikana...
Muistan kun hänen esikoisellaan oli, ihan kamalaa! Nyt on sitten keskimmäsien vuoro.
Meillä vasta 3v-uhman kourissa *mitä kaikkea onkaan vielä odotettavissa*
5