Ovatko kirkot nykyään Suomessakin samanlaisia kuin dokumenteissa esitetäänkin?

Usko tuolla amerikassa on erilaista, kuin täällä. Siellä se on ilo ja täällä masennus. Siellä saarnataan hyvyyttä, ja täällä Jumalan kostoa syntisille. Periaatteessa sama usko, mutta näkemys siitä on erilainen.

Ei varmaan kirjaimellisesti kirkoissa, mutta joissain seurakunnissa voi olla. On katsos luterilaisia, helluntailaisia, vapaakirkkoa, tunnustuskuntiin sitoutumattomia ym.

Church = suomeksi sekä kirkko että seurakunta.

Vierailija kirjoitti:

Usko tuolla amerikassa on erilaista, kuin täällä. Siellä se on ilo ja täällä masennus. Siellä saarnataan hyvyyttä, ja täällä Jumalan kostoa syntisille. Periaatteessa sama usko, mutta näkemys siitä on erilainen.

Johtuu kanssa ihanin suomalaisena uskonnollisuuden laadusta ja luonteesta. Suomessa kun kirkko on aina ollut turvapaikka ja pyhäkkö jonne pääsee pakenemään meidän hektistä ja kovaa elämää ja olemaankaan enemmän läsnä sekä lepäämään ja rentoutumaan hiljaisuudessa ja rauhassa pyhyyden kokemuksen kautta. Tässähän on jotain peri suomalaista ja saman rauhan tunteen vuonsi suomalaisetkin menevät istumaan hiljaa yksin metsään, sanan lauteelle tai järven rantaa ja saatamme tuijottaa tuntitolkulla tyhjyyteen kunnes koko keho on päässyt kosketukseen sen tunteen kanssa. Se on eräänlaista meditointia mutta ilman sitä mietiskelyä. Kirkosta haetaan siis samaa pyhyyden tunnetta ja sisäisen rauhan kokemusta jonka saa vain hiljaisuudesta ja hartaudesta

Ihan esikristilliseltä ajalta periytyvä suomalainen ajatus että pyhässä paikassa kuten lehdossa tai kirkossa ei saa meluta ja pitää ylimääräistä meteliä koska se suututtaa siinä paikassa lepäävät vainajahenget ja esivanhemmat.