Täällä ketään monilapsisen perheen ä:tä joka ollut koko ajan kotiäitinä, vaikka ikäerot
yli 2 vuotta? Tuntuuko turhauttavalta kotonaolo siinä vaiheessa kun raskaus alussa ja nuorin alkaa olla jo yli 1,5 v? Olen ajatellut olla kotiäitinä kunnes nuorin 3 vuotta mutta nyt tuntuu jo vähän turhauttavalta kun kakkonen on yli 1,5 v ja kolmas on tulossa. Viihdyn kotona hyvin jne mutta alkaa tuntumaan että tässä vaiheessa " pitäisi" mennä töihin, että on turhaa olla kotona kun lapset jo isoja, jos kerran vielä kolmaskin tulee niin tulee kotonaoloaika sitten niin pitkäksi ja on ikäänkuin miehen elätettävänä (mitä mies ei kyllä ajattele). Mutta hassua että tälläisiä alkaa pohtimaan. Onko muilla samanlaisia mietteitä? Johtuuko se vaan raskaudesta että alkaa murehtia kaikenlaista tyhmää vai pitäisikö nyt vaan lähteä töihin vähäksi aikaa ja laittaa lapset hoitoon? Sanokaa jotain järkevää te järkevämmät :)
Kommentit (5)
Jos on mahdollisuus olla kotona, niin ole. Itse olen ollut kotona, vaikka lasten ikäerot ovat n. 3 vuotta. Ei ole ollut mikään hinku viedä heitä vieraalle hoitoon.
hän sanoi olevansa tyytyväinen että lapset hoidetaan kotona. Ja pienihän tuo nuorin vielä on, ihan vauva vielä hoitoon vietäväksi. Mutta niin hassua että kuitenkin alkaa välillä tuntumaan että on muka jo niin iso, että kaikkihan jo tässä vaiheessa töihin menee, eikä kotona laiskottele. Niin hassua että tuollaisia tulee edes mieleen. Mutta kun vaan tulee. Silloin kaipaa juuri kannustusta ja " järjen ääntä" .
Tämän jälkeen olen ollut kotona (nyt 7,5vuotta) ja lapsia on neljä . Ikäeroa heillä n. 2-2,5 vuotta . Nyt odotan viidettä. Keväällä harkitsin työhön palaamista (on siis vakipaikka) mutta vauvakuume voitti. Olen sitäpaitsi päiväkodissa töissä joten työnkuva ei olisi kamalasti muuttunut. Minä pärjäilen kotihoidontuella, mies ei minua elätä. Ei että sellainen kuvio ollenkaan haittaisi minua :)
Toissa keväänä tuli sellainen älyllinen tyhjiö- olo kotona ja kaipasin töihin. Mutta sitten tuli kesä ja sen jälkeen syksyllä tuntui taas kivalta päästä kiinni rutiineihin eli se olo meni ohi ja nyt viihdyn hyvin kotona. Tuohon aikaan kaduin katkerasti, etten mennyt esikoisen jälkeen hetkeksi töihin, mutta nyt en enää asiaa harmittele.
ikäerot neljällä lapsella ovat 18kk-3v3kk. Hyvin olen viihtynyt, tosin välillä ollut hoitomuksukin.