Onko se enää (jos koskaan olikaan) miehille kunnian asia, että on hyvä rakastaja?

En tiedä, onko tämä vain minun kokemukseni, mutta tuntuu, että ei miehiä enää oikein kiinnosta naisen nautinto, vaan sen naisen pitää olla se nautintoa tuottava osapuoli. Joskus kymmenisen vuotta sitten deittaillessani, oli miehille ihan itsetunnolle käyvä juttu, jos en nauttinut seksistä. Nykyään ei kyllä ole enää aikoihin tullut sellaisia miehiä vastaan, vaikka mielestäni tapailen muutoin ihan fiksuja ja järkeviä miehiä. Esimerkiksi eräs oululainen sankari työnsi päätäni haaruksiaan kohti ja kun en siihen oikein lämmennyt, niin survoi melansa sisään lainkaan lämmittelemättä. Sitten vielä myöhemmin haukkui minut huonoksi sängyssä.

Katson kyllä itsekin p**rnoa, vaikken tokikaan ihan sellaista kliinistä jyystämistä, joten ymmärrän kyllä hyvin jos on halua vaihteluun. Mutta onko tosiaan nykymiehillä niin, että seksi ei voi olla hyvää jos ei ole vähintään viittä asennon vaihtoa sen 10 minuutin session sisään ja sitten vähintään sillä hepillä läpsimistä naamaan? Onko miehille seksi oikeasti noin teknistä suorittamista? Olen kuitenkin 33-vuotias ja mielestäni ihan avoin kaikenlaiselle, mutta olen kyllä todella pettynyt ollut viime aikoina miesten itsekkyyteen sängyssä. Sitten kun sitä ei oikein edes kehtaa sanoa, että ei itse nauti, kun on muka jotenkin niin tärkeää miellyttää sitä miestä.