Lue keskustelun säännöt.
Opeta minut juoksemaan ja nauttimaan siitä
entinen juoksija
22.03.2021 |
Liikkumiseni on kausittaista ja laji/siihen käytetty aika vaihtelee paljon eri elämäntilanteissa. Aikaisemmin juokseminen on ollut sellainen tuttu ja turvallinen asia, mihin aina palaan. Toki tauon jälkeen lenkit ollut ensin lyhyitä ja matkat sitten kasvaneet. 45-90 minuutin lenkit on olleet hyviä paitsi fyysisen kunnon vuoksi, myös hyvä tapa irrota hetkeksi arjesta, juokseminen on ollut lähes meditatiivista.
No, nyt on niin, että juoksu ei suju. Parin viime vuoden ajan liikkumiseni on ollut pääasiassa kävelylenkkejä sekä lihaskunnon vuoksi joskus kahvakuulan heiluttelua. Kaikenlaista ollut, suklaakin maistunut ja paino hiipinyt hiljaa ylöspäin. Painan noin 68 kg, mikä on minulle paljon. 60kg tuntuisi omimmalta.
Olen unohtanut, miten juostaan ja kaipaisin ihan käytännön vinkkejä uudelleenaloittamiseen. En osaa hengittää, muutaman sadan metrin jälkeen tuntuu, että keuhkot palaa. Tiedän, että vaikka juoksisi paljon, joskus on sellaisia päiviä, ettei vain kulje, mutta en pääse edes alkuun. Miten voi kunto rapautua näin? Tunnen itseni ihan elefantiksi ylimääräisten kilojen kanssa. Joo tiedän, että on isompiakin ihmisiä, mutta tuntuu kuin yrittäisin juosta valtava reppu etupuolellani heiluen.
Olisiko ihan askel askeleelta tyyppisiä ohjeita vaikka joltain samassa tilanteessa olleelta?
Kommentit (12)
Olen ollut hyvinkin samanlaisessa tilanteessa, muutamakin ylimääräinen kilo tuntuu juostessa yllättävän paljon. Tärkeintä on olla itselleen armollinen, jos on ollut taukoa niin ei ole mitenkään realistista jatkaa samanlaisista lenkeistä kuin teki ennen. Itselleni on toiminut se, että olen alkuun tehnyt intervallitreeniä. Ensin voi juosta vaikka vaan pari sataa metriä kerrallaan, kävellä kunnes hengitys tasaantuu ja taas uusi juoksupätkä. Pikkuhiljaa juoksumatkaa voi lisätä. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittakaa etsimällä sellaiset kengät joilla juoksu tuntuu hyvältä. Itse tykkään barefooteista ja odotan että pääsen ulos testaamaan Kipukaupasta ostettuja uusia tossuja.
Itse nautin juoksussa siitä tietynlaisesta vapaudesta mennä minne vain. Ihan uusille poluille ja ihan omaan tahtiin. Mun ei tarvi suorittaa vaan riittää että tuntuu hyvältä. Hyvää musiikkia, vesipullo ja menoks
Usein se vaatii juurikin aikamoista pitkäjänteisyyttä ja armollisuutta itselleen. Aika monesti sitä myös juoksee liian kovaa vaikkei siltä tuntuisikaan. Liika vauhti vie kaiken energian nopeesti, eikä silloin pääse kehittämään kestävyyttä eikä ainakaan pääse siihen flow-tunteeseen. Pitää siis oppia juoksemaan hitaasti.
Kiitos vastauksista. Ehkä se on tämä ikäkin, ei ole enää niin ketterä. Vanhat juoksulenkit on haaveina muistissa, juuri se vapaus kun voi vain askeltaa ja ajatella tai olla ajattelematta. Musiikkia en tykkää kuunnella, mieluummin ympäristöä. Kiva kuulla että on muitakin, edes vähän samassa tilanteessa. Kun katsoo ulkona, näyttää että kaikilla muilla askel kulkee, hengitys on kevyttä ja kaikki tikkaa kuin singerit pitkin katuja.
Joo, taidan aloittaa intervalleilla enkä tavoittele puolimaratonia vielä tällä viikolla.
Hiussuonisto kestää kasvaa 3kk, siihen asti tuntuu että happi loppuu. Askellus muuttuu kevyeksi vasta kun ylimääräistä rasvaa ei ole yhtään, siis ei yhtään.
Eli aika rajua kuuria on odotettavissa jos haluat juoksusta hauskaa. Kyllä se jossain vaiheessa kuitenkin iloksi muuttuu, jos keväällä aloitat niin syksyllä alkaa mennä jo aika hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mene kolmea kuukautta ennen kuin happi kulkee paremmin. Ja askellus voi olla kevyttä ihan normaalilla kropalla. On minussa ennenkin rasvaa ollu, vaikka hoikka olenkin ollut, ja silti olen kokenut euforisia hetkiä kevein askelin lennähdellessäni. Näin ainakin aika on muistot värittänyt, katsotaan miten lähtee nyt.
Aloita intervallijuoksusta, elikkä juokset esim 5 km lenkillä sellaisia 300-500m pyrähdyksiä. Itse teen näin ,165cm/61kg. Jaksaisin enemmänkin ,mutta en viitti revitellä ,kun olen 73v ja sepelvaltimotautinen. Nautin juoksusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein se vaatii juurikin aikamoista pitkäjänteisyyttä ja armollisuutta itselleen. Aika monesti sitä myös juoksee liian kovaa vaikkei siltä tuntuisikaan. Liika vauhti vie kaiken energian nopeesti, eikä silloin pääse kehittämään kestävyyttä eikä ainakaan pääse siihen flow-tunteeseen. Pitää siis oppia juoksemaan hitaasti.
Minä taas en saa mitään nautintoa hiljaa juoksemisesta. Mulle se ei ole juoksemista ollenkaan. Juoksen itse sprintti tyylillä 80% maximi nopeudella ja kun lihakset on lämmenneet niin alan heittämään joukkoon täydellä vauhdilla juoksemista. Tulee ihan hemmetin kovat euforiat noin 2,5km jälkeen. Sydän hakkaa, hiki valuu ja lihakset menee pumppiin. Fysiikka myös muuttuu todella paljon jo muutaman viikon jälkeen, lihasta alkaa puskemaan kehoon. Tuohon on vielä hyvä lisätä jossain telineillä leuanvetoja, dippejä, punnerruksia ja vatsalihaksia roikkuen niin että jalat nostetaan tankoon. Hiljaa nöpöttely tuntuu tylsältä.
Rentoa lönkyttelyä, ilman pakottamista. Kyllä se siitä lähtee menemään. Ja itsellä ainakin lenkin alku on se vaikein osuus, kun elimistö ei ole kunnolla vielä lämmennyt ja käynnistynyt. Kilsa-kaks niin alkaa menemään kevyemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen illalla täällä kysyttiin myös jouksemisesta, ja monet suosittelivat Porin kaupungin juoksuohjelmaa. Se on tehty sohvaperuna-kuntoisille. Aloitin itsekin tänään. On olemassa myös sovelluksia, joita kuuntelemalla voi treenata. Omat lapseni ovat juoksukoulussa, ja heiltä mitataan maksimisyke ja sen mukaan määritellään, millä sykkeellä pitää treenata ja he saavat oman yksilölisen treeniohjelman.
Vierailija kirjoitti:
Eilen illalla täällä kysyttiin myös jouksemisesta, ja monet suosittelivat Porin kaupungin juoksuohjelmaa. Se on tehty sohvaperuna-kuntoisille. Aloitin itsekin tänään. On olemassa myös sovelluksia, joita kuuntelemalla voi treenata. Omat lapseni ovat juoksukoulussa, ja heiltä mitataan maksimisyke ja sen mukaan määritellään, millä sykkeellä pitää treenata ja he saavat oman yksilölisen treeniohjelman.
Höpöhöpö. Juokseminen on maailman yksinkertaisin asia. Ei muuta kuin juoksemaan. Ei tartte antaa rahaa yhtään mihinkään sen takia että joku kertoo mikä on oikea tapa juosta.
Aloitan joka kevät (talvijuoksu ei onnistu) ja aina se on yhtä h e l v ettiä. En valitettavasti osaa antaa hyviä neuvoja, viime keväänä aloitin netin syövereistä löytyneellä ohjelmalla, nyt ajattelin aloittaa fiiliksen mukaan ja jos ei onnistu niin ehkä etsin jonkun ohjelman. Lenkkipolulla mummot menee minusta ohi vasemmalta ja oikealta ja fiilis on kuin virtahevolla, gepardia minusta ei tule, mutta jos edes karhu....