Kaksi viivaa tikussa
Enpä ole kovin aktiivinen 60-lukulainen. Kesän alussa kerroin, että vauvaa kuumeillaan, neljättä. Tosin pikkukakkosemme kuoli viikon ikäisenä, joten kotona meillä on vain kaksi lasta. Nuorin vasta 1.5v. ja esikoinen neljä vuotta. Jotenkin tämä lasten saaminen on siirtynyt tänne kolmenkympin puolelle..
Tänään tein raskaustestin ja kaksi viivaa tuli. Raskaana siis ollaan! Huolen ja pelon taival on alkanut. Tosin mulla kaikki ed.raskaudet olleet normaaleja, ilman mitään onglemia (koputan puuta). Mutta yhden vauvan kuolema jättää ikuisen pelon lapsen menettämiselle.
Meille lapsensa menettäneille on oma odotuslista, joten luulen, että jatkan keskustelua siellä. Vaikka täälläkin joukossa on varmasti surullisia tarinoita ja epätoivoa lapsen saannille.
Toivonkin meille/teille kaikille plussaa ja vauvoja syliin!
Kommentit (2)
Itse en ole menettänyt syntynyttä vauvaa (valtavat myötätuntoajatukset siitä!), mutta viime jouluinen myöhäinen keskenmeno oli niin järkyttävä, että kun kerran on menettänyt jotain niin arvokasta kuin ihmisen alku, on pelko ja epävarmuus tatuoituna sielussa ja sydämessä aina.. Itse odotan neljättä (viides raskaus) ja rv 16 on menossa ja vieläkään en uskalla iloita..
Mittumaari
Ja osanottoni lapsen menetyksestä, sen hirveämpää asiaa en osaa kuvitellakaan. Toivottavasti pystyt kuitenkin nauttimaan tästä odotusajasta ja uskomaan, että kaikki menee hyvin!
Onnea vielä kerran ja suojelusenkeleitä:)