Muita uraäitejä? Tsemppausta kaivataan:)
Moi!
Miten teillä menee=) Itse olen tyyppiä uraäiti, koska en pysty olemaan kotona vuotta pidempään lapsen syntymän jälkeen ja haluan työn, joka tarjoaa haastetta sekä vastuuta. Tiedän periaatteessa, että pitäis keskittyä lapsiin ja perhe-elämään, kun lapset pieniä (1 ja 4), mutta kun satuin saamaan loistotyön, en voinut olla ottamatta sitä vastaan.
Tiedän jo sen tähän ikään mennessä (30v.), että olen tasapainoisempi, onnellisempi ja parempi äiti lapsilleni ja vaimo miehelleni, kun minulla on mielenkiintoinen ja haasteellinen työ.
Jotta tilanne olisi mahdollisimman haastava, myös mieheni on ns. uraihminen ja paljon pois kotoa. Itse yritän pitää työpäivät kuosissa, pitäähän lapset hakea hoidosta.
Rakastan lapsiani ja ovat saaneet olla kotona paljon tähän asti esim. esikoinen kotihoidossa, kun äitiyslomalla nuoremmasta. Tottakai vaan morkkis siitä, kun työ vaatii paljon tällä hetkellä eikä aina parhaimmillaan kotona...
Aattelin siis vaan kysyä, miten muut uraäidit jaksaa ja tsempataan toisiamme:)
Mieheni tekee "oikeaa" uraa, itsekin kyllä aikomus yletä tästä vielä.
Hyvä työnantaja ja hyvä avoin ilmapiiri puhua kaikki työssä riittämättömyyden tunteet läpi jo työpaikalla on parasta mitä voi saada. Tällöin jaksaa. Myös lounasajat on pyhitetty seurusteluun. Ja omat harrastukset on välttämättömyys. Sekä lastenhoitaja kerran viikossa, ja siivooja kerran kuussa vähintään.
Ja työmatkat, ja kaupassa käynnit on optimoitu. Kun ne ovat sujuvat ja lyhyet (!!), niin arki sujuu eikä sitä tarvitse ajatella ja säätää niin paljon. Merkitsee toki Helsingissä asuessa valintaa kalliimman keskustan tai sen läheisyyden puolesta. Eikä jossain 50 km päässä tai "mahdottoman" työmatkan päässä asumista.
PS: oikeat uraäiditkin palstailee joskus esim. lomilla, mutta eivät palstaile säännöllisesti ;)