Luokanope vai toimintaterapeutti?

Ei luokanope!! Järkky työ nykyään, huono palkka kaikkeen siihen työmäärään nähden. Kesäloma- joo, ei riitä palautumiseen, kursseja, itsensä kehittömistä... vanhemmat nykyisin seinähulluja vaatimuksineen pikku penaorvokin tarpeiden täyttämisessä, luokkakoot esim. alkuopetuksessa 25-30 oppilasta, siinä sitten 2-3 erityisoppilaita, jatkuvaa puhelin ym. päivystystä iltaisin, viikonloppuisin kun vanhemmat ei tiedä pitäiskö lapsella olla hanskat pakkasella tai sadetakki sateella... huoh.

Mieti jotain muuta alaa ja säästä itseäsi!

Maisterintutkintoa tietenkin.

Ei luokanopettaja. Kaikki muu edelle.

Olen kuullut muualtakin, että luokanopen työ olisi raskasta... Olisiko kenelläkään kokemusta toimintaterapeutin työstä?

-Aloittaja

Toimintaterapeutti

T. Luokanopettaja

Toimintaterapia on ihan koiran hommaa, pieniä tuntimääriä per asiakas, jos olet yrittäjä, tai sitten homehtumista kunnan virassa.

Olisi karseaa olla luokanopettaja nykyään. Melkein mikä tahansa muu työ käy.

Mites puheterapia? Psykologi? Varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi?

Vierailija kirjoitti:

Olisi karseaa olla luokanopettaja nykyään. Melkein mikä tahansa muu työ käy.

Uusi ops ja haikailen nykyään jopa varhaiskasvatukseen takaisin.

Älä ryhdy luokanopettajaksi. Koulu on syyllinen kaikkiin vastoinkäymisiin lapsen elämässä, vanhemmat huutaa somessa valheitaan, työmäärä on järkyttävän iso, samoin kuin odotukset työtä ja sen tuloksia kohtaan. Vastapainoksi resurssit ovat järkyttävän pienet. Aloin alalle joskus, kun ajattelin että olen näin enemmän lasteni elämässä. Kävi päinvastoin, nytkin täysin katatonisena sohvalla.

Olen ollut luokanopettajana viisi vuotta ja mielenterveyteni on jo aika heikoissa kantimissa. Työ on mennyt haastavasta mahdottomaksi vaatimuksineen. Aloitan fysioterapeutin opinnot syksyllä. Heippa vaan peruskoulu!

Kiitos kommenteistanne! Puheterapeutin ammattia olen miettinyt ja sinne olen jo aiemmin hakenutkin, mutta sinne on älyttömän vaikea ellei jopa mahdoton päästä. Psykologin työ ei nappaa, vaikka psykologia itsessään kiinnostaakin.

-Aloittaja

Olen nuori uokanopettaja myös. Olen onnekkaasti äitiyslomalla, mutta kauhulla mietin että tätä työtä pitäisi jaksaa sinne eläkeikään. Taitaa olla alanvaihto edessä ellei lottovoitto osu kohdalle. Sanon kaikille ketkä opeiksi haluaa saman: PAETKAA.

Mee suoraan erkkaopelsi. Inkluusion takia kreisipallot on tungettu normiluokkiin joita luokanopet joutuu nykyään yksin handlaamaan. Erkkana saat keskittyä niihin huonostikäyttäytyviin aspergereihin. Ei koskaan luokanopeksi! Kaikkihan siinä palaa loppuum nykyään. Saiskin joskus edes rauhassa opettaa mutta ei. Illat menee itkien ja sohvalla maaten. Tällä koulutuksella ei saa muita töitä.

Täällä kans mietitään järjestystä huomenna alkavaan yhteishakuun. Erityispedagogiikka, luokanopettaja ja varhaiskasvatus. Todistuspisteet riittää nuihin kaikkiin. Psykologian ja puheterapian laitan edelle, mutta ei voi olla yhtään varmaa pääseekö niihin. T. 29 v ensikertalainen

Opettaja täälläkin: koeta keksiä mitä tahansa muuta. Sellainen ammatti, jossa saa keskittyä yhteen asiakkaaseen kerrallaan ja määritelty työaika.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut muualtakin, että luokanopen työ olisi raskasta... Olisiko kenelläkään kokemusta toimintaterapeutin työstä?

-Aloittaja

Toimintaterapeutin työ sopii, jos kiinnostaa matalapalkkainen sote-alan työ ilman kehittymis- ja uramahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ei luokanope!! Järkky työ nykyään, huono palkka kaikkeen siihen työmäärään nähden. Kesäloma- joo, ei riitä palautumiseen, kursseja, itsensä kehittömistä... vanhemmat nykyisin seinähulluja vaatimuksineen pikku penaorvokin tarpeiden täyttämisessä, luokkakoot esim. alkuopetuksessa 25-30 oppilasta, siinä sitten 2-3 erityisoppilaita, jatkuvaa puhelin ym. päivystystä iltaisin, viikonloppuisin kun vanhemmat ei tiedä pitäiskö lapsella olla hanskat pakkasella tai sadetakki sateella... huoh.

Mieti jotain muuta alaa ja säästä itseäsi!

2-3 erityistä kuulosta aika vähältä. Tämänhetkisessä luokassani on n. 5 erityistä, olis enemmänkin mutta osalla ei ole mitään diagnoosia 😏

Olen ope mutta harkitsin toimintaterapeutiksi opiskelua mutta työllisyys näytti aika huonolta ja yrittäjyys vaikutti olevan melkein väistämätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Mee suoraan erkkaopelsi. Inkluusion takia kreisipallot on tungettu normiluokkiin joita luokanopet joutuu nykyään yksin handlaamaan. Erkkana saat keskittyä niihin huonostikäyttäytyviin aspergereihin. Ei koskaan luokanopeksi! Kaikkihan siinä palaa loppuum nykyään. Saiskin joskus edes rauhassa opettaa mutta ei. Illat menee itkien ja sohvalla maaten. Tällä koulutuksella ei saa muita töitä.

Alapeukku tuosta huonosti käyttäytyvistä asperger maininnasta. Tunnen monia aspergereja, nimenomaan työni puolesta, ja juuri ikähaarukassa 12-16 ja lähes kaikki diagnoosin saaneet ovat poikka, eivätkä todellakaan niitä häirikköjä, vaan niitä hiljaisia koskelan uhrin tyylisiä reppanoita.

Toki, voihan jollakin as tapauksella olla vaikka käytöshäiriötä tai muuta, sitä en kiistä, mutta tuo ”huonostikäyttäytyviin aspergereihin” vaan särähti ja pahasti.