Te noin 25 vuotiaat, miltä tuntuu kun pitäisi "aikuistua"?

Olen itse 24 vuotias. Tiedostan, että olen vielä melko nuori. Mutta en tunne itseäni välillä näinkään "vanhaksi" vaan 20-21 vuotiaaksi.

Tuntuu, että nyt pitäisi toden teolla panostaa opiskeluun, työnhakuun, terveellisiin elämäntapoihin jne. Olen aina ollut mukavuudenhaluinen ja on ollut helppo oikeuttaa laiskuus sillä, että kerrankos sitä nuoria ollaan.

Opiskelen tällä hetkellä ja ahdistaa jo tulevan työelämän vaatimukset. Olen toki ollut aiemminkin työelämässä, mutta työ on ollut enemmänkin suorittavaa ja työpäivän jälkeen on voinut unohtaa työt. Pelkään, etten tule pärjäämään vaikka kai ihan fiksu olen.

Onko kellään samoja ajatuksia?