Mä oleen itesssäni huomannut sellaisen harmittavan puolen etttä kaipaan ääritilanteita ja haaasteita ja keinoja löytää selviytyä niiistä.

Mitä harmittavaa siinä on? Ala harrastaa vaikka vuorikiipeilyä.

Haaastetta varmaan kaipaaan siksi että saaan väkisin jollailailla aivoni toimimaan sitten ainakin viimeistään kovan paineen alla rationaalisesti ja saada siitä euforiaa ja mielihyväää. Että äärimmäisesssä tilanteessa on pakko puhua itsensä ulos esiim.

Vierailija kirjoitti:

Haaastetta varmaan kaipaaan siksi että saaan väkisin jollailailla aivoni toimimaan sitten ainakin viimeistään kovan paineen alla rationaalisesti ja saada siitä euforiaa ja mielihyväää. Että äärimmäisesssä tilanteessa on pakko puhua itsensä ulos esiim.

Kunn aivot ei muuuten meinaa toimia muttta äärimmäisesssä paineesssa taas muuutamassa sekunissa keksiii selityksiä.

Itse kaipaan oikeinkirjoitusta provoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaastetta varmaan kaipaaan siksi että saaan väkisin jollailailla aivoni toimimaan sitten ainakin viimeistään kovan paineen alla rationaalisesti ja saada siitä euforiaa ja mielihyväää. Että äärimmäisesssä tilanteessa on pakko puhua itsensä ulos esiim.

Kunn aivot ei muuuten meinaa toimia muttta äärimmäisesssä paineesssa taas muuutamassa sekunissa keksiii selityksiä.

Se on justiiin mielenkiintoista huomata itsessään näitä (kunhan itse kokee aidosti tilanteen olevan se etttä aivot ovat oikeasti selityksen velkaa) ja testata aivoja niin että miten aivot reagoi tietyissä tilanteissa jotta syntyy kuva ja käsitys siitä miten aivot toimii ja reagoi tietyntyyppisissä tilanteiissa ja miten niitä pystyy ehkä jopa opettamaan toimimaan.