Kun olin lapsi, äitini suosi kavereistani niitä, jotka oli hoikkia ja kauniita

Minun äitini joka oli kerrassaan lämminsydäminen ihminen, oli jotenkin vanhanaikaisesti sitä mieltä että naisella on velvollisuus olla edustava, pitää olla aina tukka hyvin, ei aamutossuja kun appivanhemmat kylässä. Saattoi myös puhua oudon tarkkaan minulle kaverieni ulkonäöstä, sillä on kyllä nätit kasvot mutta pienet silmät / pottunenä. Näin jälkeenpäin tajuan miten törkeää tuo oli, kukaan ei piirteilleen voi mitään ja epäreilua niitä puida. Naiset eivät itse saisi mennä siihen kuka on nätti tai nätein puheeseen.

No pitäähän sitä nyt vähän katsoa, minkä näköistä porukkaa mummolaan raahaa!

Minä en saanut olla kaveri eroperheiden lasten kanssa.

Pelkäsi varmaan vain että voit saada huonoja vaikutteita. 

Lihavuus vaikuttaa negatiivisesti terveyteen. Huoli oman lapsen tulevaisuudesta on niin voimakas, että voi näkyä irrationaalisenakin käytöksenä.