Unihalvaus ja painajais kokemuksia

Uniapnea aiheuttaa unihalvauksia ja tukahtumisen kokemuksia. Tiedän mutta en ole mennyt lääkäriin vaan pidän tv auki

Unihalvausta on vaikea kuvata heille, jotka sitä eivät ole kokeneet. Kyseessä ei ole mikään ”tiedostan näkeväni pahaa unta”-tyyppinen tilanne, vaan halvauksen aikana huoneeseen tulee joku aivan selittämätön pahuus. Etkä pysty liikkumaan tai huutamaan tai tekemään yhtään mitään. Joskus se tulee sänkyyn asti ja tunnen kun sänky sen painosta liikahtaa. Ja joskus joku ikäänkuin tulee minun ylle aivan liki. Se demonisen pahuuden paino on musertava. Paniikki ja etenkin kauhun tunne on suunnaton. Hrrrrrr.......

Jostain kumman syystä tykkään unihalvauksista. Joskus kauan sitten ne aiheuttivat kauhua, se painon tunne ja ne harhakuvat, mutta nykyisin pidän siitä. Varmaan jotenkin päästäni sekaisin.

Jos kärsit unihalvauksista niin mene lääkärìin ja hommaa uniapneaan cpap laite

Elämän laatu paranee muutoinkin kun on virkeä aammulla hyvin nukutun yön jälkeen

Tiedän mutta ite juon muutamat kaljat että saan nukuttua jotenkin. Tämä neuvo olikin järkeville ihmisille

Yleisin unihalvaukseni on sänkyni vierelle tulevat kolme miestä.

Havahdun siihen että en ole yksin, mutta huoneessa on pimeää. Ilmassa haisee sellainen maatuva, vähän kuin potkisi syksyllä lehtiä. Suussa tuntuu olevan hiekkaa, se rapisee hampaissa. Kieli tarttuu kitalakeen. Tästä jo tiedän, ketkä ovat paikalla.

Kuulen heidät ensin, seisovat jossain sänkyni lähellä ja keskustelevat kuiskien. Kun silmäni tottuvat pimeyteen, näen kolme miestä. Tai voisivat olla miehiä, jos eivät olisi vähän jotenkin "väärin". Kädet ja kaulat ovat heillä liian pitkät, seisovat liian lähekkäin, jotta se olisi luonnollista, ja liikkeet kuin olisi sumua tai nestettä.

Kun huomaavat, että olen hereillä, alkavat keskustella siitä miten hankkiutuvat minusta eroon. He ovat todella ilkeitä, repivät sanoillaan kaikki haavani auki. Haluavat satuttaa minua.

Tästä tosin tiedän, että ovat ihan mielikuvitukseni tuotetta, koska kukaan muu kuin minä itse, ei pystyisi satuttamaan minua samalla tavalla. Lamaannuttavan pelottavaa se on silti, joka kerta.

Joskus tuntui, että se tilanne ei lopu ikinä. Havahduin lopulta ensimmäisiin valonsäteisiin tyyny kyynelistä märkänä.

Unihalvaukset vähentyivät, kun stressi ja uniongelmat poistuivat, mutta olen aina ollut kovin herkkä oireilemaan sillä tavalla. Joskus pelkäsin nukahtamista niin paljon, että en vain nukkunut- se tosin aiheutti paljon muita ongelmia. Nyt minulla on turvanani koira, joka osaa tökkiä minut hereille.

Vierailija kirjoitti:

Yleisin unihalvaukseni on sänkyni vierelle tulevat kolme miestä.

Havahdun siihen että en ole yksin, mutta huoneessa on pimeää. Ilmassa haisee sellainen maatuva, vähän kuin potkisi syksyllä lehtiä. Suussa tuntuu olevan hiekkaa, se rapisee hampaissa. Kieli tarttuu kitalakeen. Tästä jo tiedän, ketkä ovat paikalla.

Kuulen heidät ensin, seisovat jossain sänkyni lähellä ja keskustelevat kuiskien. Kun silmäni tottuvat pimeyteen, näen kolme miestä. Tai voisivat olla miehiä, jos eivät olisi vähän jotenkin "väärin". Kädet ja kaulat ovat heillä liian pitkät, seisovat liian lähekkäin, jotta se olisi luonnollista, ja liikkeet kuin olisi sumua tai nestettä.

Kun huomaavat, että olen hereillä, alkavat keskustella siitä miten hankkiutuvat minusta eroon. He ovat todella ilkeitä, repivät sanoillaan kaikki haavani auki. Haluavat satuttaa minua.

Tästä tosin tiedän, että ovat ihan mielikuvitukseni tuotetta, koska kukaan muu kuin minä itse, ei pystyisi satuttamaan minua samalla tavalla. Lamaannuttavan pelottavaa se on silti, joka kerta.

Joskus tuntui, että se tilanne ei lopu ikinä. Havahduin lopulta ensimmäisiin valonsäteisiin tyyny kyynelistä märkänä.

Unihalvaukset vähentyivät, kun stressi ja uniongelmat poistuivat, mutta olen aina ollut kovin herkkä oireilemaan sillä tavalla. Joskus pelkäsin nukahtamista niin paljon, että en vain nukkunut- se tosin aiheutti paljon muita ongelmia. Nyt minulla on turvanani koira, joka osaa tökkiä minut hereille.

Jep. Koira tai kissa on hyvä. Sleep buddy olis vielä parempi. Mulla vaan kelloradio

Minun unihalvaus kokemukseni on se että olin menossa nukkumaan, noh minä nukahdin ja näin aluksi kivaa unta. Sen jälkeen aloin näkemään painajaista. Olin siinä painajaisessa tyttö jonkin pellon keskellä. Taivaalla oli hirveästi tummia pilviä ja ympärilläni oli iso heinäpelto ja silloin myös tuuli tosi paljon. Yritin huutaa äitiä mutta olin aivan yksin siellä pellolla. Lähdin juoksemaan ja kompuroin oksien paloihin. En nähnyt eteeni kun juoksin, sillä heinät tulivat naamani eteen. Sitten yht' äkkiä huomasin jonkun ladon ja pelto loppui kuin seinään suoraan sanottuna. Lato näytti pelottavalta mutta se olisi ollut ainut suoja paikka, koska sillä hetkellä juuri alkoi satamaan, ja oli hyvin pimeää. En nähnyt yht' äkkiä eteeni koska jostakin syystä tuli säkkipiemää silmän räpäyksessä. Sitten huomasin taskulampun maassa ja nostin sen ja avasin nähdäkseni eteen. Huusin vielä kerran äitiä, mutta en kuullut mitää. Mutta sitten...... kuulin hengitystä selän takanani. Jokin oli takanani. Se hengitti vaikeasti, ja silloin minun unessa minulle iski paniikki. Käännyin hitaasti mutta varmasti, ja huomasin miehen jolla oli ase tai joku kirves ja jonkin lainen kaapu yllään, sillä oli huppu päässä ja hänellä ei ollut hiuksia ollenkaan muutakun kaksi pientä hiuksen vartta jotka olivat harmaat. Hänellä oli valkoinen iho ja valkoiset silmät. Sillä oli keltaiset ja ihan likaiset hampaat ja sillä oli joka hampaan kohdalla isot välit. Hän irvaili minulle ja lähdin unessa juoksemaan. Mutta yht' äkkiä kompastuin unessani kuoppaan, ja sitten heräsin enkä pystynyt liikkumaan ollenkaan, muutakun kääntämään päätäni. Huoneessani oli tosi TOSI pimeää ja käänsin päätäni oven suuntaan, näin sen saman miehen oven suullani. Talossani oli piki pimeää, mutta ainut valo oli miehen takana oleva hehku-lamppu joka keinui edestakas. Sitten mies lähti minua kohti, mutta hän ei kävellyt... hän leijui metrin pois maasta. Sitten ovikin lähti liikkumaan kiinni suuntaan. Ja mies tuli vain lähemmäs ja lähemmäs. Sitten alkoi kuulumaan pelottavaa lasten kirkua ja kikattelua ja pelottavaa tuutu laulu musiikkia. Sitten musiikki ja lapsien ääni loppui ja ovi pamahti kiinni. Rintaani puristi jokin ja tuntui että jokin olisi kuristanut minua... Sitten mieskin tippui maahan. Hän tippui lattiasta läpi ja minä nykähdin ja pääsin pois unihalvauksesta. Siinä kokemukseni :)

Vierailija kirjoitti:

Uniapnea aiheuttaa unihalvauksia ja tukahtumisen kokemuksia. Tiedän mutta en ole mennyt lääkäriin vaan pidän tv auki

Tukahtukisen tunnetta kyllä, unihalvauksia ei. Mene lääkäriin jos sinulla on mielestäsi uniapnea. CPAP on hyvä laite

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa enemmän perinteiseltä painajaiselta, unihalvaus on eräänlainen painajaisen ja käänteisen valveunen kaltainen tila.

Valveunessa siis ihminen on tietoinen, tajuaa unessa näkevänsä unta, käänteisellä valveunella tarkoitan sitten tilaa jossa ihminen vakaasti luulee olevansa hereillä mutta on oikeasti unessa.Normaalissa unessa ihminen ei ole tietoinen omasta tajunnantilastaan. Unihalvauksessa ihminen kokee jotain painajaismaista luulleen olevansa hereillä mutta kykenemättä esimerkiksi liikkumaan tai mitenkään muuten reagoimaan, voimakas paniikkitila voi potkia kyllä hereille.

Sori😅 En normaalisti kysele mutta mistä alapeukku??

Sama

En ole tuo alapeukuttaja, mutta en itse ainakaan kuvittele olevani hereillä vaan nimenomaan yritän turhaan herätä painajaisesta, jonka tiedän olevan painajaista.

Sama minulla. Unihalvaus on jotain unen ja hereilläolon välitilaa. Tiedostan selvästi olevani kauheassa painajaisessa, jossa asiat ei oikeasti tapahdu ja haluan herätä, mutta en kykene siihen. En voi liikkua, enkä äännellä ja kauhu vain kasvaa. Voin avata vähän silmiä, mutta en muuta. Näen samaan aikaan sekä unen ja huoneen, jossa olen todellisesti ja siellä huoneessa on ne pahuudet ja möröt. Muutaman kerran olen tullut raiskatuksi mörön toimesta ja se on niin åkarmivaa.

Aloittaja kuvailee kyllä selvästi unihalvausta, sehän on eräänlainen painajainen. Mutta tilanne lähtee siitä, että olet vuoteessasi ja luulet sen pahan tapahtuvan oikeasti, se on erittäin pelottavaa, ahdistavaa ja todentuntuista. Et voi liikahtaa, etkä saa ääntä ja joku paha on kimpussasi. Minut yleensä vetäistiin lattialle vuoteestani ja riepotettiin pitkin huonetta. Jos herättyään nukahti uudelleen, painajainen jatkui.

Liittyi elämänvaiheeseen jossa oli paljon ahdistusta ja stressiä.

Vierailija kirjoitti:

Selällä nukkuminen altistaa unihalvauksille ja pahoille painajaisille. Nukkukaan kyljellään.

Minä en nuku ikinä selälläni ja halvauksia tulee silti.

Vierailija kirjoitti:

Jos kärsit unihalvauksista niin mene lääkärìin ja hommaa uniapneaan cpap laite

Elämän laatu paranee muutoinkin kun on virkeä aammulla hyvin nukutun yön jälkeen

Tiedän mutta ite juon muutamat kaljat että saan nukuttua jotenkin. Tämä neuvo olikin järkeville ihmisille

Minulla ei ole uniapneaa, on jo tutkittu. Halvauksia tulee runsaasti.

Erään unihalvauksen aikana oli seinääni ilmestynyt kynnen raapimat. Niin syvät, että ihmettelin miten olin ne siihen saanut aikaan, kun vaatisi aika paljon voimaa raapia betonia ja maalia, eikä kynteni olleet edes kipeät.

Mitä jo nuo onkin todellisia asioita. Ihmisellä on luontainen tarve yrittää selittää asiat jollain tavoin.

Samaa mieltä siitä että unihalvauksien kamaluutta on vaikea yrittää selittää ihmiselle jolla ei ole ollut unihalvauksia joihin liittyy hallusinaatioita. Kohtausten aikana on täysin hereillä tarkoittaen sitä, että pystyy laskemaan vaikka päässälaskuja jos kantti kestää. Minun ensimmäinen unihalvaus oli teini-iässä eli lähemmäs 10v sitten. Tänäkin päivänä on toisinaan haasteellista yrittää olla muina miehinä ja laskea päässälaskuja (tai miettiä muuta tavallista mm. kauppalistan suunnittelua) samaa aikaa kun hallusinaation "örkki" sahaa ruumiinosaa irti + olet kykenemätön liikuttamaan mitään rajaa vaikka täydellä voimalla yrittäisit potkaista jalkaa tai nykäistä kättä. Painajaiset ovat kamalia, mutta unihalvaukset hallusinaatioineen ovat ihan omaa luokkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jo nuo onkin todellisia asioita. Ihmisellä on luontainen tarve yrittää selittää asiat jollain tavoin.

Minäkin olen joskus miettinyt tuota. Olispa aika creepyä.