Mikä ratkaisuksi Helsingin kalliiseen asumiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.

Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?

Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.

Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.

"Jos ihmiset haluaisivat asua jossain Huitsin nevadassa niin he tekisivät niin" - kuten tekevätkin.

Helsinki on muuttotappiokunta. Viime vuonna Helsingistä muutti POIS 1000 ihmistä ENEMMÄN muualle Suomeen kuin mitä muutti Helsinkiin.

Eli selvästi ihmiset äänestävät jaloillaan, valiten muun Suomen ennemmin kuin Helsingin. Tämä muuttoliike pois Helsingistä on myös kiihtymässä.

Esille tuomasi asia ei muuta isoa kuvaa kaavoituksen mielivaltaisuudesta ja kasvukeskuksen vetovoimasta.

Vetovoima = ihmiset muuttavat pois? 

Vierailija kirjoitti:

Tunneli Tallinnaan. Se nostaa asuntojen hintoja Tallinnassa mutta laskee Helsingissä. 

Syy Helsingin seudun kalleuteen on se että samasta työvoimasta ja samoista kuluttajista kilpailevaa suurkaupunkia ei ole lähimailla. 

Nope. Koska ne, jotka Helsinkiin haluavat muuttaa ja Helsingissä asua, tekevät sen avokätisen suomalaisen sosiaaliturvan takia. Eivät he sen takia muuta Tallinnaan, vaikka sinne olisi kuinka hyvät yhteydet. Koska siellä ei saa suomalaisia sosiaalitukia.

Valtio voisi tehdä sellaisen liikun että kaikki valtion virastot - hui kauhistus, ei mitenkään voi tehdä - siirretään 50-100 km etäisyydelle Hgin Kauppatorista: Alkaisi virkamiesten perheitä kummasti kiinnostaa asua hieman kauempana, ja silti mahdollinen puoliso voisi jatkaa nykyisessä työpaikassaan. Ja etätöiden yleistymisen myötä sillä asuinpaikalla muutenkin on pienempi merkitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.

Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?

Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.

Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.

Ei voi yleistää oman kokemuksen perusteella. Tuo on toki yleinen dynamiikka, että maalla syntyneet ja kasvaneet ihmiset haaveilevat Helsingistä ja kuvittelevat sen olevan jotain aivan ihmeellistä. Ja koska heille se on unelma oman maalaistaustan takia, niin he olettavat sen olevan näin muillekin.

Totuus kuitenkin on, että meitä on monia, jotka olemme syntyneet ja kasvaneet Helsingissä. Tämä on meille kotikaupunki, ei mikään ihme katkeroituneen maalaisnuoruuden harhainen unelma. Helsinki on ollut varsin kiva kaupunki pitkään. Sitä se ei enää ole, vaan nimenomaan elämänlaatu alkaa olla täällä surkeaa. Ja sanon tämän yhdellä Helsingin halutuimmalla asuinalueella asuvana. Alueemme toki edelleen on yhtä ihana kuin aiemminkin, mutta sitä ympäröivää kaupunkia on nyt viimeiset viisi vuotta tuhottu innolla. Joten me, jotka ymmärrämme, mitä kaupunkiasuminen on, tajuamme, että tämä nykyinen Helsinki ei sellaista laadukasta kaupunkiasumista enää tarjoa.

Joten moni meistä on nostamassa kytkintä, varsinkin nyt kun työ ei enää pidä Helsingissä. Ihan hyvin voi muuttaa jonnekin viehättävään kaupunkiin ulkomaille tai sitten kokeilla jotain ihan uutta. Teki miten teki, niin elämänlaatu nousee lähtemällä nyky-Helsingistä. Tänne maalta muuttaneet eivät vain tajua, miten ikävä tämä nykyinen Helsinki on, kun he eivät tunne kaupunkeja ja tiedä, millaisia viihtyisät kaupungit ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.

Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.

Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.

Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.

Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.

Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.

Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.

Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.

Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.

Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.

Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.

Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.

Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.

Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.

Aika hölmöä alapeukuttaa tosiasioita talouden toiminnasta. Voihan niistä olla pitämättä, mutta ei se niitä muuta.

Vierailija kirjoitti:

Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.

Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.

Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.

Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.

Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.

Vanhojen asuntojen hinta määräytyy ensisijaisesti nimenomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Uusien asuntojen kohdalla jo niiden rakentaminen määräytyy ensisijaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tietenkin esimerkiksi korkotaso vaikuttaa asuntojen hintoihin, mutta se on vain yksi täydentävä elementti. Suomessakin on nautittu toistakymmentä vuotta ennätysalhaisista koroista. Siitä huolimatta maantieteellisesti suurimmassa osassa maata asuntojen hinnat eivät nouse, vaan päinvastoin laskevat voimakasta vauhtia tai polkevat paikoillaan.

Asuntovarallisuus ei ole yksittäisiä arvotaloja lukuun ottamatta mitään kultaa, jota voidaan ostaa varallisuuspankiksi pahan päivän varalle. Asunnoista on aina myös kulunsa, joten jos sijoittaja ostaa asunnon, tulee sen vuokrata asunto eteenpäin, jotta sijoitus tuottaa kulunsa ja hieman kassavirtaakin.

Helsingissä ei ole myöskään mitään asuntojen ylitarjontaa. Se että asuntoja on vapaana myynnissä tai vuokralla, ei kerro mistään ylitarjonnasta. Kuten sekään ei kerro ruoan ylitarjonnasta, että kaupassa eivät ole leipähyllyt aina tyhjiä. Terve tilanne nimenomaan on sellainen, että kysynnälle riittää tarjontaa, eikä olla kuin kuluttajat neuvostoliittoilaisessa kaupassa, jossa revitään kaikki se mukaan, mitä hyllystä löytyy.

Pahoin tosin pelkään, että se asuntopula nostaa taas koronakriisin jälkeen päätään entiseen malliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.

Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.

Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.

Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.

Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.

Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.

Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.

Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.

Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.

Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.

Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.

Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.

Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.

Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.

Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.

Ei onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Moni huutaa kaupungin vuokratalojen perään. Sitä ei näemmä ymmärretä, että joko ne ovat taloudellisesti tuettua asumista tai sitten aikalailla markkinahintaista asumista. Yhteiskunnassa on ajateltu, että on fiksumpaa maksaa asumistukea kuin tehdä tuettuja vuokrayhtiöitä, koska näin estetään huonojen ja levottomien asuinalueiden syntyminen. No tuossa ajatuksessa on toki puolensa ja puolensa.

Uudessa asuintalossa rakentajan kate on muutaman prosentin. Muut kulut liittyvät ennen kaikkea veroihin ja tonttikustannuksiin. Edes kunta ei pysty niitä taloja halvemmlla rakentamaan. Ja sijoittajien tuottovaateet ovat nykyään yhtä maltillisia kuin esim. kunnilla asuintonttien vuokratavoitteen (n. 4 %).

Tuo 4% on nykyoloissa aivan uskomattoman korkea reaalituotto käytännössä riskittömälle kohteelle, oikein monopokirahastusta. Tuota ei kukaan voi nykyään saada ilman rapsakkaa monopolivoimaa, mikä on esim sähköverkkoyhtiöiden ja kaupungin tonttimonopolin tilanne. Pörssissä voi kyllä saada isompia tuottoja, mutta isolla riskillä. Vuokra-asuntosijoittamisessa on sama tilanne: tuottoa on tarjolla, mutta on riskejäkin.

Jos institutionaaliset sijoittajat voisivat vetää rahansa pois miinus- ja nollakorkoisista obligaatioista ja sijoittaa jonnekin, mikä tuottaa neljä prosenttia lähes riskittömästi, ne tekisivät niin heti. Mutta kun eivät voi. Määritelmällisesti monopoli tekee jotain, mitä muut eivät voi tehdä.

Esimerkiksi kaupunki vuokraa tontteja yleensä 50-60 vuoden vuokrasopparilla ja nimenomaan tuottoja odottaen, joten ei se 4 % miltään kohtuuttomalta siinä kokonaisuudessa kuulosta.

Se sen sijaan kuulostaa kohtuuttomalta, että moni odottaa kuntien rakentavan verorahoilla taloja ja vuokraavan asuntoja heille pienemmällä tuottoprosentilla kuin mitä kunta vuokraa maata esim. omistustaloyhtiöille. Semminkin, kun asunnosta puhuttaessa sillä 4 %:lla katetaan myös tyhjät kuukaudet ja taloyhtiön remontit. Toki ajan kanssa se vuokra nousee asunnon arvon rinnalla, mutta sama mekanismihan toimii tonteissakin.

Lisää maa han muut toa Helsinkiin -> Maksava keskiluokka kyllästyy tilanteeseen -> whi te flig ht -> asuntojen hinta laskee.

Seuraava kysymys, kiitos.

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Moni huutaa kaupungin vuokratalojen perään. Sitä ei näemmä ymmärretä, että joko ne ovat taloudellisesti tuettua asumista tai sitten aikalailla markkinahintaista asumista. Yhteiskunnassa on ajateltu, että on fiksumpaa maksaa asumistukea kuin tehdä tuettuja vuokrayhtiöitä, koska näin estetään huonojen ja levottomien asuinalueiden syntyminen. No tuossa ajatuksessa on toki puolensa ja puolensa.

Uudessa asuintalossa rakentajan kate on muutaman prosentin. Muut kulut liittyvät ennen kaikkea veroihin ja tonttikustannuksiin. Edes kunta ei pysty niitä taloja halvemmlla rakentamaan. Ja sijoittajien tuottovaateet ovat nykyään yhtä maltillisia kuin esim. kunnilla asuintonttien vuokratavoitteen (n. 4 %).

Tuo 4% on nykyoloissa aivan uskomattoman korkea reaalituotto käytännössä riskittömälle kohteelle, oikein monopokirahastusta. Tuota ei kukaan voi nykyään saada ilman rapsakkaa monopolivoimaa, mikä on esim sähköverkkoyhtiöiden ja kaupungin tonttimonopolin tilanne. Pörssissä voi kyllä saada isompia tuottoja, mutta isolla riskillä. Vuokra-asuntosijoittamisessa on sama tilanne: tuottoa on tarjolla, mutta on riskejäkin.

Jos institutionaaliset sijoittajat voisivat vetää rahansa pois miinus- ja nollakorkoisista obligaatioista ja sijoittaa jonnekin, mikä tuottaa neljä prosenttia lähes riskittömästi, ne tekisivät niin heti. Mutta kun eivät voi. Määritelmällisesti monopoli tekee jotain, mitä muut eivät voi tehdä.

Esimerkiksi kaupunki vuokraa tontteja yleensä 50-60 vuoden vuokrasopparilla ja nimenomaan tuottoja odottaen, joten ei se 4 % miltään kohtuuttomalta siinä kokonaisuudessa kuulosta.

Se sen sijaan kuulostaa kohtuuttomalta, että moni odottaa kuntien rakentavan verorahoilla taloja ja vuokraavan asuntoja heille pienemmällä tuottoprosentilla kuin mitä kunta vuokraa maata esim. omistustaloyhtiöille. Semminkin, kun asunnosta puhuttaessa sillä 4 %:lla katetaan myös tyhjät kuukaudet ja taloyhtiön remontit. Toki ajan kanssa se vuokra nousee asunnon arvon rinnalla, mutta sama mekanismihan toimii tonteissakin.

Tuntuu olevan kaupunkien kädet syvällä Valtion taskuissa. Tai loppuviimeiseksi veronmaksajien.

Ongelma tässä on se, että näin toimien tuetaan verovaroilla asuntorakentamista jonka kustannukset eivät ole läpinäkyviä menoja.

Vierailija kirjoitti:

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Moni huutaa kaupungin vuokratalojen perään. Sitä ei näemmä ymmärretä, että joko ne ovat taloudellisesti tuettua asumista tai sitten aikalailla markkinahintaista asumista. Yhteiskunnassa on ajateltu, että on fiksumpaa maksaa asumistukea kuin tehdä tuettuja vuokrayhtiöitä, koska näin estetään huonojen ja levottomien asuinalueiden syntyminen. No tuossa ajatuksessa on toki puolensa ja puolensa.

Uudessa asuintalossa rakentajan kate on muutaman prosentin. Muut kulut liittyvät ennen kaikkea veroihin ja tonttikustannuksiin. Edes kunta ei pysty niitä taloja halvemmlla rakentamaan. Ja sijoittajien tuottovaateet ovat nykyään yhtä maltillisia kuin esim. kunnilla asuintonttien vuokratavoitteen (n. 4 %).

Tuo 4% on nykyoloissa aivan uskomattoman korkea reaalituotto käytännössä riskittömälle kohteelle, oikein monopokirahastusta. Tuota ei kukaan voi nykyään saada ilman rapsakkaa monopolivoimaa, mikä on esim sähköverkkoyhtiöiden ja kaupungin tonttimonopolin tilanne. Pörssissä voi kyllä saada isompia tuottoja, mutta isolla riskillä. Vuokra-asuntosijoittamisessa on sama tilanne: tuottoa on tarjolla, mutta on riskejäkin.

Jos institutionaaliset sijoittajat voisivat vetää rahansa pois miinus- ja nollakorkoisista obligaatioista ja sijoittaa jonnekin, mikä tuottaa neljä prosenttia lähes riskittömästi, ne tekisivät niin heti. Mutta kun eivät voi. Määritelmällisesti monopoli tekee jotain, mitä muut eivät voi tehdä.

Esimerkiksi kaupunki vuokraa tontteja yleensä 50-60 vuoden vuokrasopparilla ja nimenomaan tuottoja odottaen, joten ei se 4 % miltään kohtuuttomalta siinä kokonaisuudessa kuulosta.

Se sen sijaan kuulostaa kohtuuttomalta, että moni odottaa kuntien rakentavan verorahoilla taloja ja vuokraavan asuntoja heille pienemmällä tuottoprosentilla kuin mitä kunta vuokraa maata esim. omistustaloyhtiöille. Semminkin, kun asunnosta puhuttaessa sillä 4 %:lla katetaan myös tyhjät kuukaudet ja taloyhtiön remontit. Toki ajan kanssa se vuokra nousee asunnon arvon rinnalla, mutta sama mekanismihan toimii tonteissakin.

Tuntuu olevan kaupunkien kädet syvällä Valtion taskuissa. Tai loppuviimeiseksi veronmaksajien.

Ongelma tässä on se, että näin toimien tuetaan verovaroilla asuntorakentamista jonka kustannukset eivät ole läpinäkyviä menoja.

Noin ei toimitakaan, koska enää ei rakenneta valtion tuella (eli veronmaksajien rahoilla) niitä edullisemman asumisen vuokra-asuntoja entiseen malliin. Asumisen tuki on haluttu ohjata asumistukeen, koska yksityisen toimijat tuottavat asuntoja tehokkaammin ja asutus hajautuu eikä synny vanhan mallin vuokrayhtiöitä ja vuokra-alueita.

Kaupungin vuokra-asunnoista puhuttaessa, pahinta veronmaksajien taskuilla käymistä on se, että ensiksi rakennetaan valtion tuella vuokrataloja ja sitten määräaikojen jälkeen räjäytetään asumistukimenoja vuokrantarkastuksilla. Näin toimii juuri Helsingin kaupunki: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007793494.html

Tulukaa pois sieltä Helsingistä ja muuttakkaa tänne pohojosseen. On halapaa asua ja ellää. Tontinki saat eurolla jos haluttaa rakentaa. Töitäki löytyy. Auton tosin tarvit kun ei oo julukisia. Pyörätieki on, se on se sama missä autotki kulukee. Kulttuurielämä on vähä tunkkasta mutta kato Netfliksiä, kyllä täällä internetti pellaa.

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.

Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.

Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.

Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.

Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.

Vanhojen asuntojen hinta määräytyy ensisijaisesti nimenomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Uusien asuntojen kohdalla jo niiden rakentaminen määräytyy ensisijaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tietenkin esimerkiksi korkotaso vaikuttaa asuntojen hintoihin, mutta se on vain yksi täydentävä elementti. Suomessakin on nautittu toistakymmentä vuotta ennätysalhaisista koroista. Siitä huolimatta maantieteellisesti suurimmassa osassa maata asuntojen hinnat eivät nouse, vaan päinvastoin laskevat voimakasta vauhtia tai polkevat paikoillaan.

Asuntovarallisuus ei ole yksittäisiä arvotaloja lukuun ottamatta mitään kultaa, jota voidaan ostaa varallisuuspankiksi pahan päivän varalle. Asunnoista on aina myös kulunsa, joten jos sijoittaja ostaa asunnon, tulee sen vuokrata asunto eteenpäin, jotta sijoitus tuottaa kulunsa ja hieman kassavirtaakin.

Helsingissä ei ole myöskään mitään asuntojen ylitarjontaa. Se että asuntoja on vapaana myynnissä tai vuokralla, ei kerro mistään ylitarjonnasta. Kuten sekään ei kerro ruoan ylitarjonnasta, että kaupassa eivät ole leipähyllyt aina tyhjiä. Terve tilanne nimenomaan on sellainen, että kysynnälle riittää tarjontaa, eikä olla kuin kuluttajat neuvostoliittoilaisessa kaupassa, jossa revitään kaikki se mukaan, mitä hyllystä löytyy.

Pahoin tosin pelkään, että se asuntopula nostaa taas koronakriisin jälkeen päätään entiseen malliin.

Et ilmeisesti ihan aidosti tunne Helsingin asuntomarkkinan toimintaa, lukuja tai dynamiikkaa, etkä ymmärrä siihen liittyvää ammattimaista sijoitustoimintaa, jolla en siis tarkoita että yksi yksityisihminen omistaa kaksi sijoitusasuntoa, vaan että kansainväliset ammattisijoittajat, joiden pääoma on ihan eri luokkaa, toimivat oman bisneslogiikkansa perusteella. Ja jos tuntisit asuntomarkkinoita, niin tietäisit, että siellä on laaja konsensus nykyisin ylitarjonnasta. 

Vierailija kirjoitti:

Lisää maa han muut toa Helsinkiin -> Maksava keskiluokka kyllästyy tilanteeseen -> whi te flig ht -> asuntojen hinta laskee.

Seuraava kysymys, kiitos.

Tosin tuo toteutuu Espoossa muuten, mutta asuntojen hinnat eivät silti laske, koska niihin saadaan aina rahdattua yhteiskunnan varoilla eläviä vuokralaisia. Espoon johto on kauhuissaan kun verotulot romahtavat. Mutta silti asuntojen hintoihin ei ole vaikutusta, koska niillä voi aina rahastaa valtiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.

Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.

Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.

Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.

Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.

Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.

Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.

Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.

Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.

Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.

Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.

Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.

Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.

Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.

Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.

Ei onnistunut.

Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.

Vierailija kirjoitti:

Tulukaa pois sieltä Helsingistä ja muuttakkaa tänne pohojosseen. On halapaa asua ja ellää. Tontinki saat eurolla jos haluttaa rakentaa. Töitäki löytyy. Auton tosin tarvit kun ei oo julukisia. Pyörätieki on, se on se sama missä autotki kulukee. Kulttuurielämä on vähä tunkkasta mutta kato Netfliksiä, kyllä täällä internetti pellaa.

Tapahtumassa jo. Helsinki on Suomen sisäisessä muutossa muuttotappiokunta.

Vierailija kirjoitti:

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Moni huutaa kaupungin vuokratalojen perään. Sitä ei näemmä ymmärretä, että joko ne ovat taloudellisesti tuettua asumista tai sitten aikalailla markkinahintaista asumista. Yhteiskunnassa on ajateltu, että on fiksumpaa maksaa asumistukea kuin tehdä tuettuja vuokrayhtiöitä, koska näin estetään huonojen ja levottomien asuinalueiden syntyminen. No tuossa ajatuksessa on toki puolensa ja puolensa.

Uudessa asuintalossa rakentajan kate on muutaman prosentin. Muut kulut liittyvät ennen kaikkea veroihin ja tonttikustannuksiin. Edes kunta ei pysty niitä taloja halvemmlla rakentamaan. Ja sijoittajien tuottovaateet ovat nykyään yhtä maltillisia kuin esim. kunnilla asuintonttien vuokratavoitteen (n. 4 %).

Tuo 4% on nykyoloissa aivan uskomattoman korkea reaalituotto käytännössä riskittömälle kohteelle, oikein monopokirahastusta. Tuota ei kukaan voi nykyään saada ilman rapsakkaa monopolivoimaa, mikä on esim sähköverkkoyhtiöiden ja kaupungin tonttimonopolin tilanne. Pörssissä voi kyllä saada isompia tuottoja, mutta isolla riskillä. Vuokra-asuntosijoittamisessa on sama tilanne: tuottoa on tarjolla, mutta on riskejäkin.

Jos institutionaaliset sijoittajat voisivat vetää rahansa pois miinus- ja nollakorkoisista obligaatioista ja sijoittaa jonnekin, mikä tuottaa neljä prosenttia lähes riskittömästi, ne tekisivät niin heti. Mutta kun eivät voi. Määritelmällisesti monopoli tekee jotain, mitä muut eivät voi tehdä.

Esimerkiksi kaupunki vuokraa tontteja yleensä 50-60 vuoden vuokrasopparilla ja nimenomaan tuottoja odottaen, joten ei se 4 % miltään kohtuuttomalta siinä kokonaisuudessa kuulosta.

Se sen sijaan kuulostaa kohtuuttomalta, että moni odottaa kuntien rakentavan verorahoilla taloja ja vuokraavan asuntoja heille pienemmällä tuottoprosentilla kuin mitä kunta vuokraa maata esim. omistustaloyhtiöille. Semminkin, kun asunnosta puhuttaessa sillä 4 %:lla katetaan myös tyhjät kuukaudet ja taloyhtiön remontit. Toki ajan kanssa se vuokra nousee asunnon arvon rinnalla, mutta sama mekanismihan toimii tonteissakin.

Tuntuu olevan kaupunkien kädet syvällä Valtion taskuissa. Tai loppuviimeiseksi veronmaksajien.

Ongelma tässä on se, että näin toimien tuetaan verovaroilla asuntorakentamista jonka kustannukset eivät ole läpinäkyviä menoja.

No, kun miettii että valtio maksaa asumistukia nykyisin jo yli 2 miljardia euroa vuodessa. Ja niistä valtaosan Helsinkiin. Niin pelkästään asumistukien muodossa yhteiskunta siirtää rahaa Helsinkiin ja tästä gryndeeraus/vuokra-asunnot -kuviosta hyötyville tahoille, kuten Kojamo, pitkälti yli miljardi euroa vuodessa. Ja kasvu on kova, joillakin Helsingin alueilla jopa 900%.

Niin onhan tämä hyvä rahantekokone joillekin, jossa yhteiskunnan rahoja siirretään oikein urakalla yksityisin taskuihin.

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.

Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.

Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.

Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.

Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.

Vanhojen asuntojen hinta määräytyy ensisijaisesti nimenomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Uusien asuntojen kohdalla jo niiden rakentaminen määräytyy ensisijaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tietenkin esimerkiksi korkotaso vaikuttaa asuntojen hintoihin, mutta se on vain yksi täydentävä elementti. Suomessakin on nautittu toistakymmentä vuotta ennätysalhaisista koroista. Siitä huolimatta maantieteellisesti suurimmassa osassa maata asuntojen hinnat eivät nouse, vaan päinvastoin laskevat voimakasta vauhtia tai polkevat paikoillaan.

Asuntovarallisuus ei ole yksittäisiä arvotaloja lukuun ottamatta mitään kultaa, jota voidaan ostaa varallisuuspankiksi pahan päivän varalle. Asunnoista on aina myös kulunsa, joten jos sijoittaja ostaa asunnon, tulee sen vuokrata asunto eteenpäin, jotta sijoitus tuottaa kulunsa ja hieman kassavirtaakin.

Helsingissä ei ole myöskään mitään asuntojen ylitarjontaa. Se että asuntoja on vapaana myynnissä tai vuokralla, ei kerro mistään ylitarjonnasta. Kuten sekään ei kerro ruoan ylitarjonnasta, että kaupassa eivät ole leipähyllyt aina tyhjiä. Terve tilanne nimenomaan on sellainen, että kysynnälle riittää tarjontaa, eikä olla kuin kuluttajat neuvostoliittoilaisessa kaupassa, jossa revitään kaikki se mukaan, mitä hyllystä löytyy.

Pahoin tosin pelkään, että se asuntopula nostaa taas koronakriisin jälkeen päätään entiseen malliin.

Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, joten asuntoja myös vapautuu lähitulevaisuudessa paljon. Moni perii asuntoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.

Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?

Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.

Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.

Kannattaa ehkä herätä ja katsoa kalenteria, jos kuvittelee edelleen elävänsä vuotta 2020. Ihan vinkkinä, nyt on vuosi 2021.

Ja myös vinkkinä, niin kannattaa vähän tsekkailla maailman menoa ja nykytrendejä. Väitteesi ovat suoraan 90-luvulta. Maailma näyttää hyvin erilaiselta nykyään - keskeisesti kaupunkien suhteen kun, yllätys yllätys, jos et ole huomannut, niin maailmassa on sellainen pieni juttu nyt kuin korona. Joka on jo aikaansaanut etätyömullistuksen sekä ratkaisevia muutoksia ihmisten asumispreferensseissä ympäri maailman, pois kaupungeista. Kannattaisi herätä nykytilanteeseen.

M52 kirjoitti:

Valtio voisi tehdä sellaisen liikun että kaikki valtion virastot - hui kauhistus, ei mitenkään voi tehdä - siirretään 50-100 km etäisyydelle Hgin Kauppatorista: Alkaisi virkamiesten perheitä kummasti kiinnostaa asua hieman kauempana, ja silti mahdollinen puoliso voisi jatkaa nykyisessä työpaikassaan. Ja etätöiden yleistymisen myötä sillä asuinpaikalla muutenkin on pienempi merkitys.

Nythän ministeriöt taisivat ilmoittaa, että jatkossa kaikki heidän työntekijänsä saavat tehdä etätyötä. Eli tavallaan tuo on jo toteutumassa mitä ehdotit. Sillä ei ole jatkossa niin suurta väliä missä fyysinen pulju on jos toiminta toimii digitaalisesti.