Mikä ratkaisuksi Helsingin kalliiseen asumiseen?

Minä jouduin muuttamaan pakosta Helsinkiin syöpähoitoihin,eikä tästä puhuta missään.Mieluummin asuisin maaseudun rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lähistölle rakennettiin pari varsin näyttävää uutta kerrostaloa, haaveilin ylimmän kerroksen pienehköstä kolmiosta jommassa kummassa niistä. Hintalappu osoittautui n. 700 000 euroksi, joten päädyin jäämään nykyiseen muutamia vuosikymmeniä vanhaan huoneistooni jonkin verran huonommalla sijainnilla. Talojen valmistuttua havaitsin millaista porukkaa niihin on asutettu, ja kiitin onneani, etten mennyt sijoittamaan säästöjäni + suurta lainasummaa huoneistoon ko. taloissa.

700 000€ hintainen asunto on usein keskituloiselle palkansaajalle liian kallis, mutta Kela-goldin omistajalle hyvinkin edullinen, ilmainen suorastaan.

Mistä lähtien "Kela-goldilla" ostetaan asuntoja?

Ei se varmasti "mahdotonta" ole. Tuki maksetaan asunnon vuokraajalle ts. hänen ruokakunnalleen, mutta asunnon omistaja voi olla ruokakunnan eno- tai setä. Eikös tätä mekanismia rikastumiseen juuri norjalaisnousukas selittänyt?

Lööppi oli häkellyttävä. Edellyttää vain asunnon arvonnousua ja riittävän korkeaa vuokratasoa.

Millä lailla tämä kuluttaa liikaa yhteiskunnan varoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lähistölle rakennettiin pari varsin näyttävää uutta kerrostaloa, haaveilin ylimmän kerroksen pienehköstä kolmiosta jommassa kummassa niistä. Hintalappu osoittautui n. 700 000 euroksi, joten päädyin jäämään nykyiseen muutamia vuosikymmeniä vanhaan huoneistooni jonkin verran huonommalla sijainnilla. Talojen valmistuttua havaitsin millaista porukkaa niihin on asutettu, ja kiitin onneani, etten mennyt sijoittamaan säästöjäni + suurta lainasummaa huoneistoon ko. taloissa.

700 000€ hintainen asunto on usein keskituloiselle palkansaajalle liian kallis, mutta Kela-goldin omistajalle hyvinkin edullinen, ilmainen suorastaan.

Mistä lähtien "Kela-goldilla" ostetaan asuntoja?

Ei se varmasti "mahdotonta" ole. Tuki maksetaan asunnon vuokraajalle ts. hänen ruokakunnalleen, mutta asunnon omistaja voi olla ruokakunnan eno- tai setä. Eikös tätä mekanismia rikastumiseen juuri norjalaisnousukas selittänyt?

Lööppi oli häkellyttävä. Edellyttää vain asunnon arvonnousua ja riittävän korkeaa vuokratasoa.

On täysin sallittua ostaa sijoitusasunto ja ottaa siihen vaikkapa oma lapsi vuokralaiseksi nostamaan asumistukea.

Minä asun vanhemmiltani vuokraamassa asunnossa. Vuokrani on paljon halvempi, mitä se olisi, jos vuokraisin joltain muulta asuntosijoittajalta. Asumistukea saan kyllä. Mutta jos en asuisi tässä, asuisin jossain muualla ja nostaisin asumistukea, mahdollisesti asuisin kaupungin asunnossa, tai sellaista ainakin hakisin. Nyt kaupungin asuntojonossa on yksi pienituloinen vähemmän, koska sain samanhintaisen (verrattain halvan) asunnon muuta kautta. Eli nyt sen asunnon, jonka mahdollisesti olisin saanut kaupungilta, saikin joku toinen, koska minä en tarvinnutkaan.

Tunneli Tallinnaan. Se nostaa asuntojen hintoja Tallinnassa mutta laskee Helsingissä. 

Syy Helsingin seudun kalleuteen on se että samasta työvoimasta ja samoista kuluttajista kilpailevaa suurkaupunkia ei ole lähimailla. 

Asutetaan KELA:n rahoilla epäsosiaalisia tmsv. kaikille kalliille alueille tarpeeksi paljon niin, että niiden hinnat alkavat laskea, kun maksukykyiset alkavat muuttaa muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.

Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.

Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.

Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.

Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.

Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.

Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.

Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.

Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.

Vierailija kirjoitti:

M52 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin vuokra-asuntoja. Asumistuki pois sijoittajilta.

Sijoittajat eivät saa nytkään asumistukea. Asumistukipäätöksessä lukee aina sen tyypin nimi, joka asuu asunnossa, johon hänellä ei riitä varat. Sopii muuttaa halvempaan. 

Vuokralaisella on omaa rahaa laitettavaksi vuokraan 500 euroa/kk.

Hölmö valtio lupaa lisäksi vastikkeetta tukea vuokranmaksua 200 eurolla.

Sijoittaja omistaa asunnon. Pyytääkö hän vuokraa a) 500 euroa vai b) 700 euroa?

Kenelle valtion lahjoittama raha päätyi?

Voi tulla sulle yllätyksenä, mutta se vuokra on se 700, jos sillä alueella vastaavillakin on ja ne menee kaupaksi. Sijoittajana muuten mieluiten valitsen sen vuokralaisen, joka maksaa palkastaan sen 700 eikä hae sossulasta. 

Vuokranantaja ei voi estää vuokralaista hakemasta asumistukea/huoltoapuva.

Sossulan vuokralainen on varsin varma nakki, ellei osoittaudu lurjukseksi.  -Häätö saisi tapahtua jenkkityyliin.  Maamme on lempeä rikolliselle/loiselle, paras maailmassa.

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M52 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin vuokra-asuntoja. Asumistuki pois sijoittajilta.

Sijoittajat eivät saa nytkään asumistukea. Asumistukipäätöksessä lukee aina sen tyypin nimi, joka asuu asunnossa, johon hänellä ei riitä varat. Sopii muuttaa halvempaan. 

Vuokralaisella on omaa rahaa laitettavaksi vuokraan 500 euroa/kk.

Hölmö valtio lupaa lisäksi vastikkeetta tukea vuokranmaksua 200 eurolla.

Sijoittaja omistaa asunnon. Pyytääkö hän vuokraa a) 500 euroa vai b) 700 euroa?

Kenelle valtion lahjoittama raha päätyi?

Voi tulla sulle yllätyksenä, mutta se vuokra on se 700, jos sillä alueella vastaavillakin on ja ne menee kaupaksi. Sijoittajana muuten mieluiten valitsen sen vuokralaisen, joka maksaa palkastaan sen 700 eikä hae sossulasta. 

Vuokranantaja ei voi estää vuokralaista hakemasta asumistukea/huoltoapuva.

Sossulan vuokralainen on varsin varma nakki, ellei osoittaudu lurjukseksi.  -Häätö saisi tapahtua jenkkityyliin.  Maamme on lempeä rikolliselle/loiselle, paras maailmassa.

Ei voi, eikä siihen ole syytäkään, mutta vuokranantaja voi päättää kenelle sen asuntonsa vuokraa. Minä vuokraan henkilölle, joka parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan on kunnon kansalainen ja joka suorittaa esimerkiksi vuokravakuuden omista rahoistaan. Sillä on paljon suurempi intressi pitää asunnosta hyvää huolta kuin sellaisella vuokralaisella, jonka vakuudesta vastaa joku muu taho. Ja tuo tosiasia ei muuksi muutu, vaikka vuokralainen myöhemmin ajautuisikin sossun asiakkaaksi, eikä sellaiset asiat minulle edes kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lähistölle rakennettiin pari varsin näyttävää uutta kerrostaloa, haaveilin ylimmän kerroksen pienehköstä kolmiosta jommassa kummassa niistä. Hintalappu osoittautui n. 700 000 euroksi, joten päädyin jäämään nykyiseen muutamia vuosikymmeniä vanhaan huoneistooni jonkin verran huonommalla sijainnilla. Talojen valmistuttua havaitsin millaista porukkaa niihin on asutettu, ja kiitin onneani, etten mennyt sijoittamaan säästöjäni + suurta lainasummaa huoneistoon ko. taloissa.

700 000€ hintainen asunto on usein keskituloiselle palkansaajalle liian kallis, mutta Kela-goldin omistajalle hyvinkin edullinen, ilmainen suorastaan.

Mistä lähtien "Kela-goldilla" ostetaan asuntoja?

Ei se varmasti "mahdotonta" ole. Tuki maksetaan asunnon vuokraajalle ts. hänen ruokakunnalleen, mutta asunnon omistaja voi olla ruokakunnan eno- tai setä. Eikös tätä mekanismia rikastumiseen juuri norjalaisnousukas selittänyt?

Lööppi oli häkellyttävä. Edellyttää vain asunnon arvonnousua ja riittävän korkeaa vuokratasoa.

Millä lailla tämä kuluttaa liikaa yhteiskunnan varoja?

En ymmärrä mitä tarkoitat.

Moni huutaa kaupungin vuokratalojen perään. Sitä ei näemmä ymmärretä, että joko ne ovat taloudellisesti tuettua asumista tai sitten aikalailla markkinahintaista asumista. Yhteiskunnassa on ajateltu, että on fiksumpaa maksaa asumistukea kuin tehdä tuettuja vuokrayhtiöitä, koska näin estetään huonojen ja levottomien asuinalueiden syntyminen. No tuossa ajatuksessa on toki puolensa ja puolensa.

Uudessa asuintalossa rakentajan kate on muutaman prosentin. Muut kulut liittyvät ennen kaikkea veroihin ja tonttikustannuksiin. Edes kunta ei pysty niitä taloja halvemmlla rakentamaan. Ja sijoittajien tuottovaateet ovat nykyään yhtä maltillisia kuin esim. kunnilla asuintonttien vuokratavoitteen (n. 4 %).

Kunnat voivat verottaa yhdistysten kiinteistöjä jos kaavoitusmonopolista luovutaan.

Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:

Moni huutaa kaupungin vuokratalojen perään. Sitä ei näemmä ymmärretä, että joko ne ovat taloudellisesti tuettua asumista tai sitten aikalailla markkinahintaista asumista. Yhteiskunnassa on ajateltu, että on fiksumpaa maksaa asumistukea kuin tehdä tuettuja vuokrayhtiöitä, koska näin estetään huonojen ja levottomien asuinalueiden syntyminen. No tuossa ajatuksessa on toki puolensa ja puolensa.

Uudessa asuintalossa rakentajan kate on muutaman prosentin. Muut kulut liittyvät ennen kaikkea veroihin ja tonttikustannuksiin. Edes kunta ei pysty niitä taloja halvemmlla rakentamaan. Ja sijoittajien tuottovaateet ovat nykyään yhtä maltillisia kuin esim. kunnilla asuintonttien vuokratavoitteen (n. 4 %).

Tuo 4% on nykyoloissa aivan uskomattoman korkea reaalituotto käytännössä riskittömälle kohteelle, oikein monopokirahastusta. Tuota ei kukaan voi nykyään saada ilman rapsakkaa monopolivoimaa, mikä on esim sähköverkkoyhtiöiden ja kaupungin tonttimonopolin tilanne. Pörssissä voi kyllä saada isompia tuottoja, mutta isolla riskillä. Vuokra-asuntosijoittamisessa on sama tilanne: tuottoa on tarjolla, mutta on riskejäkin.

Jos institutionaaliset sijoittajat voisivat vetää rahansa pois miinus- ja nollakorkoisista obligaatioista ja sijoittaa jonnekin, mikä tuottaa neljä prosenttia lähes riskittömästi, ne tekisivät niin heti. Mutta kun eivät voi. Määritelmällisesti monopoli tekee jotain, mitä muut eivät voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Kunnat voivat verottaa yhdistysten kiinteistöjä jos kaavoitusmonopolista luovutaan.

Anteeksi, miten nämä asiat liittyvät yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutto virta POIS HESASTA. Se on jo NIIN OUT !

En tiedä onko out, mutta mitä vähemmän tänne tunkee porukkaa niin kyllä se joskus helpottaa ja vihreät ajaa auton omistajat Espooseen.

Ei se porukka koskaan lopu, koska sitä voi tänne haalia loputtomasti kehitysmaista. Siellä sitä populaa riittää asutettavaksi Helsinkiin satoja ja satoja miljoonia.

Eihän Helsinkiin nytkään muuteta muualta Suomesta, vaan Helsinki on muuttotappiokunta. Enemmän porukkaa muuttaa Helsingistä muualle Suomeen kuin toisinpäin.

Helsingin muuttovoitto tulee kokonaan ulkomailta. Näin on suunniteltukin kaupungin kasvustrategiassa jatkuvan useita vuosikymmeniä eteenpäin.

Ratkaisuhan ap:n mainitsemaan tilanteeseen on, ikävä kyllä, se mistä Suomessa ei saisi puhua. Eli se mistä tietty H-A puhuu. 

Pormestariehdokas Jussi Halla-aho: Helsinkiin syytä julistaa asumisen hintahätätila

https://www.suomenuutiset.fi/pormestariehdokas-jussi-halla-aho-helsinki…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.

Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?

Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.

Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.

"Jos ihmiset haluaisivat asua jossain Huitsin nevadassa niin he tekisivät niin" - kuten tekevätkin.

Helsinki on muuttotappiokunta. Viime vuonna Helsingistä muutti POIS 1000 ihmistä ENEMMÄN muualle Suomeen kuin mitä muutti Helsinkiin.

Eli selvästi ihmiset äänestävät jaloillaan, valiten muun Suomen ennemmin kuin Helsingin. Tämä muuttoliike pois Helsingistä on myös kiihtymässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnat voivat verottaa yhdistysten kiinteistöjä jos kaavoitusmonopolista luovutaan.

Anteeksi, miten nämä asiat liittyvät yhteen?

Mikä mielestäsi ei liity kuntien ansaintalogiikkaan. Jättää yhdistykset kiinteistöveron ulkopuolelle?

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisuhan ap:n mainitsemaan tilanteeseen on, ikävä kyllä, se mistä Suomessa ei saisi puhua. Eli se mistä tietty H-A puhuu. 

Pormestariehdokas Jussi Halla-aho: Helsinkiin syytä julistaa asumisen hintahätätila

https://www.suomenuutiset.fi/pormestariehdokas-jussi-halla-aho-helsinki…

Paljon puhetta, vähän toimenpiteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.

Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?

Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.

Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.

"Jos ihmiset haluaisivat asua jossain Huitsin nevadassa niin he tekisivät niin" - kuten tekevätkin.

Helsinki on muuttotappiokunta. Viime vuonna Helsingistä muutti POIS 1000 ihmistä ENEMMÄN muualle Suomeen kuin mitä muutti Helsinkiin.

Eli selvästi ihmiset äänestävät jaloillaan, valiten muun Suomen ennemmin kuin Helsingin. Tämä muuttoliike pois Helsingistä on myös kiihtymässä.

Esille tuomasi asia ei muuta isoa kuvaa kaavoituksen mielivaltaisuudesta ja kasvukeskuksen vetovoimasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.

Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.

Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.

Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.

Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.

Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.

Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.

Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.

Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.

Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.

Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.

Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.

Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.

Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.