Voiko oma lähikoulu määrätä toiseen kouluun siksi että on ihan oppilaaksiottoalueen rajaa lähellä?

Onko kellään kokemusta tällaisesta?

Kyllä joskus joudutaan lapsia sijoittamaan eri kouluun jos lähikouluun ei mahdu. Oman lapseni esikouluryhmä jaettiin kolmeen kouluun, osa vain meni "lähikouluun" (3 km päässä), loput kahteen muuhun. Ja kaikki tämän esikouluryhmän lapset asuivat 500 m säteellä.

Toki tuossa sitten tulee se, että jos matka ylittää kuljetusrajan, niin kunnan on järjestettävä kuljetus, tietysti.

Lähikoulu ei määrää mitään. Vaan kaupunki/kunta.

Ja ne rajathan elää.

Oma lähikoulu ei määrää mitään, kyllä ne on ylemmän kouluviranomaiset (opetuspäällikkö tms.), joka tekee päätökset. Mutta kyllä ne yleensä tehdään noin eli ne, joilla on valmiiksi pitkä matka lähikouluun, siirretään jonnekin kauemmas. Meidän kunnassa ei edes ole enää oppilaaksiottoalueita, vaan joka kevät jaetaan lapsia ristiin rastiin. Meillä lapsia oli pahimmillaan 3 eri koulussa (iät oli 7v, 8v ja 10v), naapurin 7v ja 11v meni samaan kouluun ja toisen naapurin 9v oli ihan eri koulussa kuin nämä muut lapset.

Me asutaan Helsingissä talossa, joka oli vuosia se, josta määrättiin välillä toiseen suuntaan ja välillä toiseen. Jopa niin, että sisaruksia ei saanut samaan kouluun.

Me laitettiin lapsemme yksityiskouluun. Kukaan tuollaista veivaamista jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Me asutaan Helsingissä talossa, joka oli vuosia se, josta määrättiin välillä toiseen suuntaan ja välillä toiseen. Jopa niin, että sisaruksia ei saanut samaan kouluun.

Me laitettiin lapsemme yksityiskouluun. Kukaan tuollaista veivaamista jaksa.

Sama täällä Espoossa. Tonttinaapurit, toinen toiseen kouluun, toinen toiseen. Täällä katsotaan 3km kotoa kaikki alakoulut (5km yläkoulu) ja sitten se on se koulu, mihin mahtuu. 

Nykyisinhän pääkaupunkiseudulla on niin, että ei enää ole mitään yhtä tiettyä lähikoulua,ä vaan jokaiselle osoitteelle on määritelty muutama lähikoulu. Ja johonkin niistä sitten paikan saa. Yhdestä tietystä lähikoulusta on luovuttu siksi, että lapsimäärää ym. voidaan tasata virkamiesten harkinnalla ja että koulushoppailu ei onnistu niin helposti, että ostaa vaan asunnon jostain osoitteesta.

Eli lähikoulu ei ole välttämättä aina sama kuin kotia lähin koulu.

Mutta on kyllä Helsingissä edelleen alueita, joissa on yksi koulu lähellä ja muut hankalan matkan päässä ja voi olla aika varma, että lähin koulu on se lähikoulu, mistä paikan saa.

Outo. Miksi ei voi valita itse mihin kouluun lapsi menee?

Lähin koulu ei aina ole lähikoulu. Hankala asia etenkin pienten alakouluikäisten suhteen ja muidenkin, jos koulumatka pitenee ja vaikeutuu.

Ja näissä jutuissa myös (en tiedä Helsingin tilannetta ja siellä taitaa olla koulujakin aika lyhyen välimatkan päässä toisistaan ainakin paikka paikoin) kannattaa huomata se, että kunta haluaa säästää myös kuljetuskustannuksissa. Ei ole mitään järkeä sijoittaa koulun lähellä asuvia toiseen kouluun ja joutua järjestämään kuljetus, jos oppilaaksiottoalueen laitamilla asuvan voi sijoittaa sinne toiseen kouluun ilman, että tarvitsee järjestää kuljetusta. Kun mahdollisesti voisi olla, että myös se laitamilla asuva olisi kuljetusoppilas omaankin kouluunsa, jolloin ykkösvaihtoehdossa yhtä kuljetettaisiin yhteen suuntaan ja toista toiseen suuntaan. Kakkosvaihtoehdossa sen laitamilla asuvan kuljetus kulkeekin eri suuntaan ja koulun lähellä asuva pääsee kävellen.

Vierailija kirjoitti:

Mutta on kyllä Helsingissä edelleen alueita, joissa on yksi koulu lähellä ja muut hankalan matkan päässä ja voi olla aika varma, että lähin koulu on se lähikoulu, mistä paikan saa.

Ei ole varmaa. Helsingissä on kouluja yhdistelty hallinnollisesti, jolloin siitä lähimmän koulurakennuksen vierestä voi päätyä naapurikaupunginosaan "lähikouluun". Hallinnollisesti kun se on "lähikoulu", eri puolilla vaan eri rakennuksissa.

Onneksi omat lapset meni kouluun silloin, kun Helsingissä oli oikeasti lähikoulusysteemi. Eikä tarvinnut jännittää vaan tiesi pääsevänsä siihen, mikä oli lähin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta on kyllä Helsingissä edelleen alueita, joissa on yksi koulu lähellä ja muut hankalan matkan päässä ja voi olla aika varma, että lähin koulu on se lähikoulu, mistä paikan saa.

Ei ole varmaa. Helsingissä on kouluja yhdistelty hallinnollisesti, jolloin siitä lähimmän koulurakennuksen vierestä voi päätyä naapurikaupunginosaan "lähikouluun". Hallinnollisesti kun se on "lähikoulu", eri puolilla vaan eri rakennuksissa.

Eiks nyt vaikka Lehtisaari tai Paloheinä ole sellaisia paikkoja, joista käytännössä aina pääsee siihen lähimpään kouluun?

Meilahden ja Pikku-Huopalahden koulut yritettiin taannoin yhdistää yhdeksi jättikouluksi.

Tällöin olisi juurikin syntynyt tilanne, että kukaan ei olisi tiennyt, mihin se oma lapsi paiskataan milloinkin.

Tästä tapeltiin viranomaisten kanssa vuosi.

Vierailija kirjoitti:

Outo. Miksi ei voi valita itse mihin kouluun lapsi menee?

No siksi, että kuhunkin kouluun mahtuu rajallinen määrä oppilaita.

Vierailija kirjoitti:

Meilahden ja Pikku-Huopalahden koulut yritettiin taannoin yhdistää yhdeksi jättikouluksi.

Tällöin olisi juurikin syntynyt tilanne, että kukaan ei olisi tiennyt, mihin se oma lapsi paiskataan milloinkin.

Tästä tapeltiin viranomaisten kanssa vuosi.

Onko se sitten hyvä vai huono, että eivät yhdistyneet... Meilahden koulu umpitäynnä, kun nimbyt haluaa välttää Pikkuhuopalahden koulua, jossa paljon ei-kantaväestön oppilaita. Vaikka niistäkin nykyisin käytännössä kaikki on Suomessa syntyneitä suomalaisia, osa jo toisessa polvessa.

Kokonaisuuden kannalta järkevämpää olisi tasata oppilasmääriä ja myös koostumuksia.

Vierailija kirjoitti:

Eiks nyt vaikka Lehtisaari tai Paloheinä ole sellaisia paikkoja, joista käytännössä aina pääsee siihen lähimpään kouluun?

Kulosaari myös? Ja Käpylä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilahden ja Pikku-Huopalahden koulut yritettiin taannoin yhdistää yhdeksi jättikouluksi.

Tällöin olisi juurikin syntynyt tilanne, että kukaan ei olisi tiennyt, mihin se oma lapsi paiskataan milloinkin.

Tästä tapeltiin viranomaisten kanssa vuosi.

Onko se sitten hyvä vai huono, että eivät yhdistyneet... Meilahden koulu umpitäynnä, kun nimbyt haluaa välttää Pikkuhuopalahden koulua, jossa paljon ei-kantaväestön oppilaita. Vaikka niistäkin nykyisin käytännössä kaikki on Suomessa syntyneitä suomalaisia, osa jo toisessa polvessa.

Kokonaisuuden kannalta järkevämpää olisi tasata oppilasmääriä ja myös koostumuksia.

Miksi koostumuksia pitäisi tasata? Ketä se hyödyttää?

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilahden ja Pikku-Huopalahden koulut yritettiin taannoin yhdistää yhdeksi jättikouluksi.

Tällöin olisi juurikin syntynyt tilanne, että kukaan ei olisi tiennyt, mihin se oma lapsi paiskataan milloinkin.

Tästä tapeltiin viranomaisten kanssa vuosi.

Onko se sitten hyvä vai huono, että eivät yhdistyneet... Meilahden koulu umpitäynnä, kun nimbyt haluaa välttää Pikkuhuopalahden koulua, jossa paljon ei-kantaväestön oppilaita. Vaikka niistäkin nykyisin käytännössä kaikki on Suomessa syntyneitä suomalaisia, osa jo toisessa polvessa.

Kokonaisuuden kannalta järkevämpää olisi tasata oppilasmääriä ja myös koostumuksia.

Miksi koostumuksia pitäisi tasata? Ketä se hyödyttää?

ohis

Nykyinen näkemys on että segregaation välttäminen hyödyttää lopulta suurta enemmistöä.