Miehen ei kannata näyttää heikkouttaan

Alapeukutuksiahan tälle tulee, mutta miehenä kyllästyttää, kuinka meitä syyllistetään siitä, ettemme osaa näyttää heikkouttamme ja tunteitamme.

Tosiasia kuitenkin on, että jos menen treffeille ja paljastan mielenterveysongelmani ja rahallisesti niukan ja epävarman elämäntilanteeni, niin toisien treffien todennäköisyys romahtaa.

Oikeasti naiset eivät halua heikkoa miestä, joka tunnustaa, ettei osaa ja jaksa. Naisten toivoma heikkous on keskiluokkaista joutavaa lätinää, jossa tiedostetaan, että mieskin voi ja saa olla heikko ja tunteellinen, mutta tosiasiassa keskiluokkaan yltänyt nainen hyvin harvoin sellaisen miehen tahtoo. Mitä enemmän miehellä on ikää, sitä vähemmän huonosti elämässään selvinnyt mies kiinnostaa.

Sama koskee työnantajia. Naispomo voi ehkä kaveriporukoissaan puhua miehen roolin avartamisesta, mutta auta armias, kun työnhakijana on mielenterveyskuntoutuja. Siihen roolien avartaminen loppuu.

Maailma on raaka ja raadollinen. Siinä ei heikkoudella pärjää. Ronskisti valehtelemallakin selviää paremmin eteenpäin.