Poika (3v) tuli taas pää ruvella hoidosta.
Joku samanikäinen tenava mätkii leluilla päähän. Nyt oli kolme haavaa, ja kolme eri iskua, pystyi kertomaan kaikki, jopa sen millä esineellä ja missä oli kulloinkin lyönyt.
Luovutin kiltteyskasvatuksen ja kerroin, että seuraavan kerran kun tämä lapsi huitoo sinua, voit
1. Kaataa, kampata
2. Tarttua molemmilla käsillä tukasta
3. Ottaa lelun ja huitoa takaisin
Poju on tosi kiltti, nostelee koppakuoriaisia tieltä, " koska voivat jäädä jalkoihin." Harmittaa, mutta minkäs teet. Karatehommiksi meni.
Kommentit (5)
meillä kans pieni tyttö on isomman pojan kiusan kohteena, ei hoitajan silmät ehdi jokapaikkaan, kerroin myös hoitajalle ohjeistaneeni että itseään saa puolustaa. Ei kenenkään tarvitse kärsiä väkivaltaa ilman oikeutta puolustaa itseään. Ei kai nyt voi olla oikein opettaa lapselle että antaa sen toisen vaan puhkoa sulta silmät, hei haloo, jotain järkeä, saa tönäistä pois tai lyödä jollei muuten usko. Ja miksi sen uhrin pitäisi vaihtaa muuten loistavasta hoitopaikasta pois. Sama kun koulukiusatuilla, olisko aika jo oppia siirtään se kiusaaja pois jotta uhrin ei tarttis kärsiä.
Pitää oppia puolustautumaan, muuten jää jalkoihin. Tuossa iässä ei valitettavasti sanallinen puolustus auta, vaikka ei se lyöminenkään oikein ole.
särähti korvaan toi että neuvoit lastasi pahoinpitelemään toista!!! Tottakai pitäis ensin puhua hoitotädin kanssa, ja jos ei pysty sitä estämään niin vaihda hoitopaikkaa!!! (mä tein hoitolasten kanssa niin että kun oli riitapukarit samaan aikaan hoidossa, en jättänyt heitä sekunniksikaan keskenään, ennaltaehkäsy on kaikista tehokkain tapa, pian lapset oppii ettei niin käyttäydytä)
Meillä oli hieman samankaltainen tilanne, lievempänä tosin. Poika silloin 2+ vuotta ja yksi ihan hyvä kaveri tarhassa säännöllisesti itketti poikaa ottamalla tavaroita käsistä.
Omaani olin opettanut että ei saa ottaa eikä muutenkaan olla ilkeä. Poika ei siis puolustautunut eikä vaan tyytyi kohtaloonsa.
Tästä puhuttiin kyllä hoitohenkilökunnan ja toisen pojan äidinkin kanssa ja kannustettiin poikaa pistämään vastaan.
Pienen rohkaisun jälkeen tuuppasi pojan kumoon kun oli tulossa ottamaan jotain lelua ja sai siitä kehut pk-hoitajiltakin :D
Ovat edelleen (3 vuotta myöhemmin) parhaita kavereita, välillä on jotain kränää, mutta selvittävät keskenään tai äidit tukevat kaverisuhdetta.
Vastaavassa tilanteessa minäkin kyllä neuvoisin tuuppaamaan tms. Aktiivista väkivaltaa ei tietenkään, mutta kyllä sitä näköjään pitää lapsen(kin) osata itseään puolustaa.