Kun sopivaa ostettavaa asuntoa ei tunnu löytyvän... Jatkaako etsintöjä vai tyytyäkö huonompaan?

Me haluttiin talo tietyltä alueelta ja nopeasti. Käytiin katsomassa useampia ja hylättiin sellaiset joissa lämmitysmuoto oli väärä tai jäi epäilys rakentamisen laadusta, uudehkoja kaikki talot tällä alueella.

Päädyttiin ostamaan talo, jossa kaikki rakennustekniset asiat oli kohdillaan, itse en pitänyt erityisesti pintaratkaisuista ja jotkut tilat hieman epäkäytännöllisiä meille. Eli talo ostettiin järjellä. Ei ole kaduttanut, mutta jos olisi ostettu joku huonosti tehty tai riskirakenteinen, kaduttaisi varmasti.

Kyllä olen itse ostanut vain kohteita joissa tulee itselle ”se jokin” tunne. Kaksi näistä asunnoista sain nopeuden ansiosta, toisessa näistä tarjosin reilusti yli pyynnin.

Ymmärrän kyllä että mitä kauemmin joutuu etsimään, kiusaus järkiratkaisusta lisääntyy. Toisaalta odotteluaikana ehtii laittaa enemmän rahaa säästöönkin.

Itse olen asunut toistaiseksi vuokralla osaksi siksi, että sitä oikeaa ei ole vielä tullut vastaan. En tiedä tuleeko koskaan. Mutta parempi bäin vaikka joku tietys tähän sanoo, että ainahan omansa voi myydä pois. Niin voi mutta mihin hintaan. Ja kyllä. Olen varmaan myös hieman lasika muuttamaan. Ja toiseksi ei nykyisessä asunnossani ole mitään erityistä vikaa, ellei sitten se, että maksan asumisestani vieraalle en itselleni. Kuitenkin en ole ees vakuuunut, että nykyinen paikkakuntakaan on välttämättä se paikka mihin haluan loppuiäkseni jäädä niin mikä tässä sinkkuna hosuessa.  

Riippuu vähän. Jos etsii "loppuelämän" kotia, jossa on tarkoitus elää vuosikymmeniä, voi etsiäkin pidempään. Kuitenkin jos vaikka puolessa vuodessa ei vielä ole onnistunut löytämään yhtään kohdetta, jonka voisi ostaa, on aika höllentää kriteerejä tai miettiä, voiko budjettia nostaa. Jos kyseessä on taas selvästi väliaikainen koti, on ehkä tärkeämpää miettiä jälleenmyyntiarvoa ja ostaa vaikkapa alueelta, jossa asunnot liikkuvat suht nopeasti.